 |
| Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © 2008 Blues-Finland.com |
| Levoton prinssi 3.8.2008 Memphisiin asettuneen mississippiläisen Billy Gibsonin ylivireään lavatyöskentelyyn voi tutustua dvd:llä "Live at the North Atlantic Blues Festival". Kaverilla on kykyä, joka kuitenkin peittyy kaiken touhun alle. Billy Gibson palkittiin vuonna 2005 Memphisin Beale Streetin vuoden viihdyttäjänä. Maininnan mukana tullut lempinimi "Prince of Beale Street" on tarttunut mieheen. Ainakaan artistin nykytasolla arvonimeä ei vielä voi macchiavelliläisesti kääntää 'ruhtinaaksi', mutta 'prinssi' sopii aivan mainiosti. Hänen vauhdikasta livetyöskentelyään julkaistiin helmikuussa dvd:llä "Live at the North Atlantic Blues Festival". |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
| "Hankin huuliharpun jo hyvin nuorena, koska se oli halpa soitin ja sain siitä helposti ääniä", Gibson kertoo instrumenttivalinnastaan. Suurimmaksi henkilökohtaiseksi opastajakseen hän nimeää harppulegenda Pete Pedersenin, joka näytti hänelle jazz-tekniikan mallia. Gibson on kotoisin Mississippin Clintonista, mutta monien muiden tavoin hän muutti pohjoisemmaksi. Osoite oli Memphis. "Beale Street oli minulle bluesin yliopisto. Vaikutteita oli niin paljon, että katselemalla ja kuuntelemalla nuori muusikko oppi paljon." Eikä korkeakouluviittaus ole pelkästään kuvainnollinen: Billy sai muutama vuosi sitten valmiiksi musiikin Bachelor-tutkinnon Memphisin yliopistossa. Viimeisin studiolevy "The Billy Gibson Band" (2005) oli ehdolla Blues Music Awardiin parhaan uuden artistin kategoriassa. Viisi albumia purkittanut harpisti-laulaja on lisäksi vieraillut muiden muassa Deborah Colemanin ja Michael Burksin levyillä. Dvd:llä Gibson osoittautuu varsin levottomaksi prinssiksi. Mies heiluu kuin heinämies, ja musiikki tuntuu ajoittain jäävän kaiken riehumisen ja yleisön kosiskelun ohella sivuseikaksi. Gibsonin ei tarvitsisi pukea itseään näin epätoivoisesti show-miehen kaapuun, sillä miehellä on selvästi kykyjä sekä harpistina että laulajana. Avauskappale "Down Home" on kuuden kappaleen setin ainoa alkuperäiskappale. Gibson on kirjoittanut 'Mississippin saksofonia' ylistävän, raikkaasti funkaavan biisin yhdessä dvd:lläkin nähtävän kitaristin David Bowenin kanssa. Willie Nelson -versiointi "Funny How Time Slips Away" tuo rauhallisuudellaan kipeästi kaivattua kontrastia. "Nelson on sankarini - ja ehkä myös isäni!", Gibson lohkaisee yleisölle. Lähes atleettisen suorituksen kruunaa Tony Joe Whiten "Polk Salad Annie". Gibson teutaroi kitaristi-Bowenin laulamassa kappaleessa harppuineen kuin heikkomielinen ja puhaltaa katkeamatta parin sävelen riffejä yhtäjaksoisesti peräti 4 minuuttia ja 36 sekuntia. On muuten mitattu sekuntikellolla! Elävänä kuvana "Live at the North Atlantic Blues Festivalilla" ei juurikaan ole arvoa. Kuvanlaatu on suttuinen ja kuvasuhteenakin on eilispäivän 4:3. Käytössä on ollut useita kameroita, mutta ajoissa saati ohjauksessa ei ole lainkaan mielikuvitusta. Bändissä suoriutuvat vieraileva kosketinsoittaja Charlie Wood sekä jykevä rumpali Cedric Keel, joka vetäisee hienon soolon Eddie Taylor -kappaleeseen "Bad Boy". Bowen ei kehuja ansaitse: hän saa jopa "Polk Salad Annien" - vuorenvarman menopalan - kuulostamaan veltolta. Dvd on kaikkiaan hyvin rauhaton kokonaisuus. Nuorehkoon juurimusiikkipolveen kuuluvalla Billy Gibsonilla on kuitenkin vielä runsaasti aikaa löytää itsensä. PASI TUOMINEN Billy Gibson: Live at the North Atlantic Blues Festival. North Atlantic Blues Records / Juke Joint Video, 2008 Billy Gibson (laulu, huuliharppu), David Bowen (kitara, laulu), James Jackson (basso), Cedric Keel (rummut, laulu) Vierailija: Charlie Wood (koskettimet, laulu) Tuottajat: Paul E. Benjamin, Richard Pelletier Linkit: Billy Gibsonin kotisivu ja MySpace, Blind Raccoon |