 |
| Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © 2009 Blues-Finland.com |
| Miehen paikka ei ole kaksinen 16.1.2009 Suonenjokelais-kuopiolainen Blue Jam Ribbon tarinoi toisella albumillaan miehenä olemisen sietämättömästä keveydestä. Tyyli on viehättävän iskelmällinen, ja sanoituksissa on bluesia riittämiin. "Synnytys tapahtui miltei ongelmitta, laskettuna aikana, syyskuun viimeisen päivän ja lokakuun ensimmäisen päivän välisenä yönä 2008, aamun pikkutunneilla. Ja kyllähän yhdessätoista tekeleessä onkin hieman vääntämistä." |
 |
 |
 |
 |
 |
| Näin kuvailee suonenjokelais-kuopiolainen yhtye Blue Jam Ribbon iloista perhetapahtumaansa "Miehen paikka". Bändi syntyi vuonna 1996 blues-pohjalta, mutta mukana ovat kautta vuosien kulkeneet myös miehistön vaikutteet rockista, jazzista ja lattarimusiikista. Aiemmin Blue Jam Ribbon on pukannut pitkäsoiton "Musta piano" (2004). Blue Jam Ribbon vie soinnillaan kuulijansa melkoiseen aikakoneeseen. Vaikutelma on usein kuin suoraan 60- ja 70-lukujen suomirockista. Laulaja Kyösti Laivamaan äänessä on vieläpä aimo annos Baddingia. Jukka Vapaavuoren saksofoni muistuttaa esimerkiksi Blues Sectionista ja Eero Koivistoisesta. Monissa kappaleissa on viehättävä iskelmällinen sävy. "Varhain" ja "Tyhjä huone" ovat ilmaisultaan kepeitä. Kontrastina ne kuitenkin kuljettavat albumille ominaista sanomaa miehenä olemisesta. Linjanvedot kuten "Itsetunnon loput rippeet valuu alas viemäriin; Mieleen jää vain omat rikkeet, painuu synkkiin tunnelmiin" eivät Blue Jam Ribbonin käsittelyssä saa miehen paikkaa vaikuttamaan erityisen tavoiteltavalta. Yhtye saattelee kuuntelijan myös tiettyjen perustavaa laatua olevien pohdiskelujen kuten "Luotatko naiseen, joka ei anna? Luotatko naiseen, joka siementäs karttaa?" pariin. Väliin vielä muutama helkkari, hitto ja perkele - Blue Jam Ribbonin lyriikoissa totisesti on bluesia riittämiin! Tumman kohtalokas "Hymysuu" pomppaa tyylillisesti esiin muuten ohkaisesta bändi-ilmaisusta. Tutun alakuloista sanoitusta säestävät folkahtavat akustiset kitarat sekä Seppo Rillan välillä armeijatyyliset rumpukuviot. Rytmikaksikko Rilla - Tapani Korhonen (basso) on tuttu myös Blueswire-yhyteestä. Toinen selvästi erottuva raita on "Blues väärinpäin", joka ilahduttaa raikkaudellaan, jopa sanoitusta myöten. Levyn väkevin blues on riipaiseva "Luotatko", kun taas "Köyhä poika blues" jää melkein rämpyttelyn tasolle. Blue Jam Ribbonin musiikki on sataprosenttisen alkuperäistä ja aitoa, mutta soittaminen näyttäytyy suurimmilta osin oudon intohimottomana. Jäsenistön instrumentalismi on ammattimaista. Petri Lehikoisen muutamien kivojen kitara- ja harppusommitelmien lisäksi se ei silti jaksa tehdä suurta vaikutusta. Suomenkielinen rytmimusiikki on kuitenkin positiivinen asia, ja sille löytyy varmasti yleisönsä esimerkiksi The Blues Funnelin ja Jussi Ketun tapaan. PASI TUOMINEN Blue Jam Ribbon: Miehen paikka. Omakustanne, 2008 Olli Niskanen (kitara, rytmisoittimet), Jukka Vapaavuori (saksofoni), Petri Lehikoinen (kitara, huuliharppu), Kyösti Laivamaa (laulu, koskettimet), Seppo Rilla (rummut), Tapani Korhonen (basso) Tuottajat: Blue Jam Ribbon (tekninen), Anssi Aamuvuori (taiteellinen) Linkit: Blue Jam Ribbon kotisivu ja MySpace Artikkelien etusivulle |