Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© 2008 Blues-Finland.com
Blues News rypisti
viidennelle vuosikymmenelleen


22.9.2008  
Kuvagalleria

Mustan musiikin lehti Blues News ja levyliike Fennica Records juhlivat pyöreitä vuosia Helsingin Gloriassa. Saksalainen B.B. & The Blues Shacks oli juhlakavalkadin kansainvälinen tähti, mutta ilta oli härmäläisten.

Alan artistit ja vaikuttajat Suomesta ja lähialueilta sekä luonnollisesti varsinainen yleisö kokoontui Helsingin Gloria-kulttuuriareenaan juhlimaan kahta merkkipaalun täyttymistä perjantaina 19. syyskuuta. Suomalainen mustan musiikin lehti Blues News saavutti tänä vuonna 40 vuoden ja nykyisin Helsingin Albertinkadulla toimiva levyliike Fennica Records 30 vuoden iän.
Etusivu   Uutiset   Artikkelit   Tapahtumakalenteri
Kotimaiset artistit   Ulkomaiset artistit   Foorumi   Info
cdon.com
Kenties itseoikeutetuin läsnäolija juhlakavalkadissa oli 60 vuotta mittariin tänä vuonna saanut musiikkijournalisti Waldemar Wallenius. Mies perusti SAMY ry:n (nykyisin Finnish Blues Society) ja samalla Blues News -lehden vuonna 1968. "Joskus voi joutua menneisyytensä luomuksia katsellessaan kauhistelemaan, että I created a monster", Waldemar maalaili. "Mutta tämän homman yhteydessä on kyllä sanottava, että I created something nice!"

Wallenius pitää blues-vaikutteiden istuttamisen rockiin keskeisenä pontimena suomalaisen blues-perinteen syntyyn. Hänen mielestään hyvänä esimerkkinä tästä perjantain gaalassa oli
Blues Sectionia edustanut Hasse Walli, joka veti muun muassa kappaleen "Hey Hey Hey" bändin toiselta singleltä (1967).

"Blues on iloinen asia", yhdistyksen perustaja paalutti, "ja juuri se on yleisestikin musiikin tarkoitus. Etsin musiikista aina absoluuttista positiivisuutta." Pari vuotta BN:n parissa toimittuaan nuori Waldermar Wallenius siirtyi isommille apajille. Hän on työskennellyt sittemmin muun muassa Soundi- ja Musa-lehtien päätoimittajana.

Suomen musiikkihistorian syvää rintaääntä edustivat Glorian illassa myös
Eero ja Jussi Raittinen. Eero on ollut blues-piireissä paljon esillä (viime vuosina erityisesti SF Bluesin riveissä ja Tunturibluesin taiteellisena johtajana), mutta rock & roll- ja country-linjoille erikoistunut Jussi ei ole tässä porukassa aivan yhtä tavallinen kasvo.

"Molemmille nuoruuden idoli oli tietysti
Elvis Presley. Mutta hänen musiikkinsa kautta meille suodattui runsaasti aitoa rhythm & bluesia", Jussi taustoitti. Eeron ja Jussin minisetti illan alkupuolella oli yksi mielenkiintoisimmista, sillä aniharvoin saa kuunnella näiden elävien legendojen heittävän taattua juurimusiikkia yhdessä livenä. Eero piipahti myöhemmin vielä soul-revyyn tähtenä. Jussi puolestaan kannusti poikkeuksellisen kiivaasti kaimansa Raulamon duoa Jo' Buddy & Down Home King III. Hyvästi, blues-sukupolvien välinen kuilu!

Kavalkadissa harppuhyökkäys

Pienemmällä muttei merkityksellisesti vähäisemmällä lavalla nähtiin duo nimeltä
The Jinx. Pari ei ole esiintynyt tässä kokoonpanossa vuosikymmeniin. Muun muassa Muddy Watersin legendaarinen "I Can't Be Satisfied" kuultiin alkuperäistä kunnioittavana versiona resonaattorikitaroineen ja kontrabassoineen. The Jinxin jäsenet: Mitja Tuurala ja J. Karjalainen. Suurempia esittelyjä eivät kaivanneet myöskään koko illan avanneet Dave Lindholm, Pepe Ahlqvist ja Baby Boy Varhama.

Edustavan kaartin saaminen saman katon alle samana iltana oli illan juju. Parhaiten se konkretisoitui suomalaisten blues-artistien kavalkadissa. Kavalkadi oli jaettu kronologisiin siivuihin. Vuorollaan stagelle asteli toinen toistaan nimekkäämpiä ja valovoimaisimpia artisteja seremoniamestari
Teijo Elorannan nasevien spiikkien johdattelemina. Kukin artisti sai soittaa kaksi – kolme kappaletta (ilman loppuvenyttelyjä), mikä piti kavalkadin mielenkiinnon oivasti yllä.

Usein juhlakonsertit tahtovat mennä kitaranvingutuskisoiksi, mutta juhlakavalkadissa huuliharppu osoittautui kunniainstrumentiksi. Laajan rintaman harppuhyökkäyksen kärjessä tulittivat
Sonny Boy Magnusson, Tomi Leino, Olli Ontronen, Helge Tallqvist ja Hessu Heinonen. Heidän osuuksistaan koottu livekokoelma haastaisi kevyesti "Harp Attack!" -kiekon, jonka levyttivät James Cotton, Junior Wells, Carey Bell ja Billy Branch lähes 20 vuotta sitten.

Kavalkadin riehakkaimman artistin kategoriassa on vain yksi ehdokas.
Knucklebone Oscar säntäili lavalla kuin riivattu ja sai myös yleisön varpailleen. Siinä ohessa tuli tulkittua "Let the Good Times Roll" tyyliin, joka sai Louis Jordanin pyörimään haudassaan.

Johnny Bonanza Show -kokoonpano toimi kavalkadin taustabändinä. Jonni Seppälä (kitara), Juho Hurskainen (saksofoni), Sami Nieminen (koskettimet), Lasse Sirkko (basso) ja Juha Litmanen (rummut) oli lavalla kunkin artistin tarpeiden vaatimassa laajuudessa.

Illan soul-osuus,
The Fabulettes Revue, oli nimetty Mari Hatakan, Tiina Isohannim ja Saara Soisalon pitkään toimineen trion mukaan. Erityisesti kieli poskessa kukkoilut Niko Ahvonen ja hänen Hound Dog Taylor -suomennoksensa "Palauta mun peruukki" saivat säpinää aikaan. Sam Huber – joka tunnetaan hienostuneen vihjailevasti nimetyn Eternal Erectionin solistina Rick Loverina – tulkitsi myös muhkeasti.

Juhla kuului suomalaisille

Gloria-teatterissa oli yleisöä aivan mukavasti. Sitä ei ollut kuitenkaan tungokseksi saati hurmoshenkisyydeksi asti. Täysin poikkeuksellisesta esiintyjäkaartistaan ja merkittävistä juhlakaluistaan huolimatta kyseessä oli fiilikseltään melko tavanomainen ilta. Musiikin lisäksi teatteritiloja komisti BN:n
Pertti Nurmen hämmästyttävä blues-valokuvien näyttely. Kokoelma hakee vertaistaan.

Nähdyn kaltaisen muusikkojoukon saaminen juhlakavalkadiin oli järjestäjiltä kova näyttö. On tuskin kuitenkaan edes teoriassa mahdollista saada blues-pöytään täydellistä kattausta. Syystä tai toisesta poissa olleiden nimilista onkin pitkä. Esimerkiksi
Tuomari Nurmio, Matti Oiling, Heikki Silvennoinen, Wentus Blues Band, Micke Björklöf, Ville Leppänen, Ismo Haavisto ja Bluesbone olivat monen kaipaamia nimiä Gloriassa.

T-Bone Walkerilla illan päättäneen settinsä käyntiin polkaissut B.B. & The Blues Shacks todisti olevansa taitava ja tyylitietoinen yhtye. Saksalaiskvintetissä loistivat Arltin veljekset Michael (laulu, huuliharppu) ja Andreas (kitara) sekä kosketinsoittaja Dennis Koeckstadt. Heidän osuutensa oli mainio. Se ei silti varastanut show'ta, sillä ilta oli suomalaisten.

PASI TUOMINEN

Kuvagalleria


Linkit:
Blues News, Fennica Records, Gloria

- - - - - - -

ILMOITUS

Bluesia soittoääneksi Buumi.netistä

Muddy Waters: Hoochie Coochie Man
John Lee Hooker: Boom Boom
Eric Clapton: Bell Bottom Blues
Illan ruutitynnyri:
Knucklebone Oscar