 |
| Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © 2008 Blues-Finland.com |
| Sudet ajan hermolla 19.2.2008 The Clay Bay Wolvesin ensimmäinen pitkäsoitto "Taken by the Blues" ei sorru jaaritteluun, vaan yllättää osuvan ajankohtaisin lyriikoin. Auvo Laaksonen purkaa kuopiolaisten debyyttilevyn. Kalakukkojen kaupunki Kuopio ympäristöineen on pitänyt aina sisällään jonkinasteisen rytmimusiikin sulattamon, sillä onhan sieltä ponnistanut sinisävytteiselle ja jazzin kentälle monet tekijämiehet sekä sanan varsinaisessa merkityksessä tekijänaiset. Blues-sävytteinen musiikki on saanut monen hurahtamaan ja sitä tietä on ollut helppo jatkaa ilmapiiriltään otollisessa ympäristössä. |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
| Näin kävi myös Petteri Autiolle aikoinaan, kun hän palasi pitkältä työkomennukselta Lapista Savon sydämeen. Pölyttynyt kitara käteen ja ensimmäiset sulosoinnut pitkään aikaan saivat Aution kokemaan valaistumisen bluesin suhteen. Alkoi vimmattu soittajatovereiden metsästäminen ja monen mutkan kautta saatiin kasaan kvartetti, joka kantaa nimeä Savilahden Sudet eli The Clay Bay Wolves. Samalla yhtyeen jäsenet kastettiin tyyliin istuvilla taiteilijanimillä: Boney Back Jackson, Rock Burno, 'Lightning' Rod Thunder ja Papa Pedro. Vielä tämän jälkeen miehistö oli puettava bluesuskottavasti, joten niskaan kiskaistiin tummat puvut paitoineen ja solmioineen. Ensimmäisen tulikasteen yhtye koki kotikaupunkinsa Satama Blues & Jazz 2006 –tapahtumassa. Siellä meno villiintyi ensisoinnusta lähtien lopulta niin kiihkeäksi, että järjestäjän oli keskeytettävä keikka. Seuraavan päivänä kaupungilla kyseltiin, mistä kyseinen yhtye oli löytynyt ja keitä he olivat? Vauhtia länsinaapurista Oli aika hätäistunnon ja Papa Pedro keksi, että antaa pölyn laskeutua ja paetaan Ruotsiin. Täytenä yllätyksenä tulleen menestyksen myötä yhtye vuokrasi suuren matkailuauton ja suuntasi Mönsteråsiin esittelemään taitojaan sikäläisille. Matkalla yhtyeen jäsenet tutustuivat moniin länsinaapurimme bluestaitureihin, kunnes oli aika palata takaisin Suomeen. Matkan aikana yhtyeeltä oli kyselty useaan otteeseen, olisiko heillä myynnissä omaa levyään. Varttuneemmat savolaisukot olivat ihmeissään, sillä eihän heillä ollut asiasta minkäänlaista käsitystä. Yhtye päätti ottaa selvää äänityksestä sekä oman levytyksen tekemisestä ja laskeutuivat viikoksi kellarin syövereihin. Ylös kömmittyään heillä oli käsissään omakustanne CD-levyllinen rujoa bluesia. Vuonna 2004 perustetun kuopiolaisen The Clay Bay Wolves -yhtyeen soittajat ovat jokainen pitkän linjan blues-muusikoita ja olleet useissa kokoonpanoissa viimeisten 30 vuoden ajan ympäri Suomea. Yhtye on esiintynyt eri tilaisuuksissa lähtien pienistä klubeista aina 20 000 hengen festivaalitapahtumaan asti. Vuoden 2007 toukokuussa The Clay Bay Wolves esiintyi ainoana suomalaisena yhtyeenä Scandinavian Blues Contest - kilpailun finaalissa Ruotsin Mönsteråsissa. Yhtyeen keikkaohjelmisto koostuu puoliksi omista kappaleista ja puoliksi bluesin standardeista, kuten Muddy Watersin, B.B. Kingin ja John Mayallin tuotannon kulmakivistä. Kuopiolaisen kvartetin musiikkia on kuvailtu sähköiseksi melodiseksi bluesiksi, jonka soundimaailma koostuu sekä akustisten että sähköisten instrumenttien yhdistelmästä. Ohjelmistossaan yhtye ei pyri soittamaan vanhojen mestareiden teoksia yksi yhteen vaan esitykset nojaavat vahvasti omaan materiaaliin, soundiin ja sovituksiin. Yhtyeen debyyttilevytys "Taken By The Blues" on juuri julkaistu ja sen kymmenestä sävellyksestä peräti yhdeksän on omaa tuotantoa ja kitaristi-laulaja Petteri Aution eli BB Jacksonin kynästä. Levyn ainoa lainasävellys on Johnny "Guitar" Watsonin "Broke And Lonely". Kaikkien kappaleiden tarinat perustuvat tositapahtumiin ja sinisävytteisen perinteen mukaisesti kertovat jokainen oman surumielisen tarinansa. The Clay Bay Wolvesin tuotannossa ei kuitenkaan vaivuta mihinkään itsesääliin, vaan sävellyksistä huokuu pikemminkin ironia ja musta huumori. Levyn tekoprosessi on ollut kaikilta osiltaan yhtyeen omaa kädenjälkeä niin sävellyksistä äänityksiin kuin miksauksesta masterointiin sekä valokuvista kannen suunnitteluun. Leipäjonosta liikkeelle The Clay Bay Wolvesin debyytin avaa sävellys "Bread Line", jonka tekstissä mennään suoraan tämän hetken yhteiskunnallisen tilanteen perusasioiden alkulähteille - leipäjonoihin. Yhtyeen sinisävytteinen surullinen tarina tämän päivän Suomesta "hyvinvointivaltiona", jossa nämä jonottavat ihmiset ovat totista arkipäivää. Sävellyksessä on vahva Don Nix- (Going Down) sekä Otis Rush- (Homework) poljento, jossa Papa Pedron ja BB Jacksonin kitaravuoropuhelu puhkeaa kukoistukseensa. Tyylikäs albumin avaus, jonka tekstillistä teemaa jatketaan laajemmassa mittakaavassa seuraavalla raidalla "Troubles Blues". Sitten onkin jo aika siirtyä siihen tosiasiaan, että "Time To Go Wild", sillä kerranhan täällä vaan eletään. Levyn neljäs sävellys on albumin nimiraita "Taken By The Blues", joka johdattelee kuuntelijan akustisen kitaran säestyksen myötä enemmän jo soulahtaviin tunnelmiin. Soolokitaroinnit puolestaan nojaavat silkkaan bluestykitykseen alun maalailuista huolimatta. Samaa sielullista tulkintaa jatkaa "Return To You", jossa jälleen soolokitaravuoropuhelu kruunaa kokonaisuuden. Seuraavaksi onkin aika siirtyä levyn ainoaan lainasävellykseen "Broke And Lonely", joka sekin istuu nimensä mukaisesti levyn teemaan. Akustisen kitaroinnin ja huuliharpulla höystetyn junakompin myötä tehdään tiliä aiheesta, mitä on olla tyhjätasku ja yksinäinen. Levyn seitsemännellä raidalla "Don't Play With The Devil" sielukkuus kohtaa jälleen sen tosiseikan, että paholaisen kanssa ei kannata pelehtiä. Jälleen kerran soolokitarat puhuvat puolestaan ja saavat tulkintaan syvällisyyttä. Kahdeksannella raidalla "Blues For Living" tukeudutaan totiseen bluestulkintaan, jossa perus-Chicago-poljentoa siivittää värikäs soolokitarointi yhdistettynä tukevaan bluesharputteluun. Seuraavaksi on vuorossa "Mistreated Child", jossa annetaan selitys sille, että tyttö oli väärinymmärretty jo ennen syntymäänsä. Kappaleen soolokitarointi puhuttelee kuuntelijaa sielun syövereitä myöten, sillä onhan kyseessä todella surullinen tarina. The Clay Bay Wolvesin debyytin päättää sävellys "What Blues Is All About". Siinä käydään läpi arkielämän tilanteita, joissa törmää helpoimmin bluesiin ja suruun; lähtien siitä kun menettää läheisen tai kun tuntee itsensä yksinäiseksi. Sävellyksen soulahtavaa rakennetta on tukevoitettu kosketinsoitintaustalla, joka on sovitettu tyylikkään istuvaksi. Konaisuutena The Clay Bay Wolvesin debyytti on todellista kotimaista bluesia tekstien ajankohtaisuudesta aina pitkänlinjan muusikoiden sovituksellisesti värikkääseen soitantaan. Tarinoissa ei todellakaan ole kyse turhanpäiväisestä jaarituksesta, vaan asioihin paneudutaan niiden vaatimalla pieteetillä. Ehkä osansa asiassa on yhtyeen jäsenten siviilitöiden meriiteillä - kitaristi-laulaja Petteri Autio on vankeinhoidon palveluksessa työskentelevä psykologi, huuliharpisti-kitaristi Pekka Kortelainen on Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen projektipäällikkö, basisti Kari Palokas on erikoishammaslääkäri ja rumpali Esa Äikiä on yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hallintopäällikkö. Oman tärkeän panoksensa yhtyeeseen antaa eittämättä alkuperäisjäsen Petteri Aution mestarillisen monipuolinen biisintekotaito. Sellaisesta muut kotimaamme bluesbändit voivat vain haaveilla. Toivotaan Savilahden Susille pitkää ikää rytmimusiikin aina niin ihmeellisessä maailmassa. Kesällä 2008 yhtyeen keikkakunnon voi tarkistaa muun muassa 6. kesäkuuta Kaavi Blues -tapahtumassa, 8. elokuuta Kuopion Satama Blues & Jazz -tapahtumassa sekä 9. elokuuta Blues Picnic -tapahtumassa Leppävirralla. AUVO LAAKSONEN The Clay Bay Wolves: Taken By The Blues, 2008 Petteri Autio aka Boney Back Jackson (laulu, kitara), Kari Palokka aka Rock Burno (basso), Esa Äikiä aka 'Lightning' Rod Thunder (rummut), Pekka Kortelainen aka Papa Pedro (huuliharppu, kitara) Linkit: The Clay Bay Wolves kotisivu ja MySpace |