LEVYARVIO
 

Virnistäen läpi elämän

Dave Forestfieldin albumi ”Nobody’s World” todistaa jälleen artistin kuuluvan kotimaisen
lauluntekijäkaartin kärkeen. Forestfield ammentaa vaikutteita juurimusiikin aarreaitoista.
 
18.1.2018

Roots-piireissä
Dave Forestfield on jo vuosia tunnettu laadukkaan musiikin
tekijänä, jolla olisi annettavaa nykyistä laajemmallekin kuulijakunnalle. Vuoden
2009 debyytin jälkeen kuopiolaiselta Forestfieldiltä on ilmestynyt soololevyjä
tasaisesti vuoden, parin välein. Sisällön laatu ei ole niillä heitellyt.  Uusin
pitkäsoitto ”Nobody’s World” jatkaa edeltäjiensä linjalla.

Letkeästi rullaava, sopivasti tutunomainen ”Me And My Bible (We’re the Devil)”
nappaa kuulijan ensitahdeista mukaansa. Aivan samalla tavoin kuin hyvä piirtäjä
ei välttämättä tarvitse lyijykynää kummoisempaa välineistöä, pääsee taitava
lauluntekijäkin hyviin tuloksiin turhia kikkailematta.
Forestfieldin (Tatu Metsäpelto) tuotannon
runkona soivat rytmimusiikin parhaat
perinteet. Hän ammentaa vaikutteita bluesin,
countryn, folkin ja rockabillyn ikiaikaisista
aarreaitoista. Mahtuupa sekaan satunnaista
jazziakin. Kappaleiden toteutus ei kuitenkaan
jämähdä menneisiin. Tuttujen kivijalkojen
päälle voi rakentaa hyvinkin erilaisia
kokonaisuuksia. Mahdollisuudet ovat
rajattomat. Mausteita ja koristeita on kertynyt
runsaasti pop- ja rockmusiikin historiasta, eikä
Forestfield arkaile niitä käyttää.

Kautta levyn bändi soi rennon pakottomasti.
Krediittejä tarkastellessa on helppo yllättyä.
Bändiin kuuluvat nimittäin Forestfieldin lisäksi
vain rumpali Jussi Huttunen sekä pari vierailijaa. Jere Venäläinen värittää kahta
kappaletta koskettimilla.
Lena Lindroos ja Petteri Soininen lisäävät muutaman
raidan lauluvoimaa. Kaiken muun hoitaa Dave Forestfield itse. Erityisesti
Lindroosin vahva laulajantyö soi äänitteen isännän karhean ilmaisun rinnalla
maukkaasti. Avausraidan ohella hitaammat ”Old Ancient Souls” ja ”One Of These
Days” saavat gospelmaista lisäpontta.


Levyllä edetään kappaleiden ehdoilla. Sooloilun takia ei sooloilemaan lähdetä.
Teksti ja fiilis ovat tärkeässä asemassa. Laajat vaikutteet soivat mukana
vahvasti, mutta lopputulos on kuitenkin Davea itseään. Esikuvia ja vertailukohtia
on kuulijan helppo löytää. Dave pitää vertailuissa täysin pintansa.

Yhteistyössä

Nordic Blues Puls, Hki 16.2.   Tuomari Nurmio, Tampere-talo 27.1.

Ninni & Mika: "All Them Pretty Things"   Sleepwellers: "Let It Happen"
.

Materiaalin sinisintä laitaa edustava ”She Shot Me (In My Head)” rullaa kuin
hölkkä juoksumatolla. Pysytään aloillaan, vaikka kelpo vauhtia jolkotellaan.
Sointukin taitaa pysyä samana. Junttaavan yksinkertainen boogie olisi helppo
kuvitella kuuluneeksi
John Lee Hookerin keikkasettiin. Tyylikäs ”Lazy Days and
Lazy Nights” tarjoaa myöhäisen yön hitaita tunnelmia, joissa
J.J. Calekin viihtyisi.
Matalalta fillaileva kitara maalailee urkujen ja sähköpianon kutoman taustan
päälle sopivan niukin vedoin.

”Johnny Wait” ja ”Daddy Played Boogie” rokkaavat rennosti. Viimeksi mainittu
kumartaa samalla
Johnny Cashin suuntaan. Countryn sävykarttaa hyödyntää
onnistuneesti myös ”Goodbye Sweetheart”. Countryvalssi ”In Heaven” kertoo
eläväisen tarinan. Levyn päättävä ”It’s One Of Them Mornings” rakentuu sadan
vuoden takaiselta kuulostavan pianokompin varaan. Tässäkin tapauksessa
perinteikkään perustan päälle ladotut kerrokset vievät kappaleen uusille urille.

Osa Forestfieldin kappaleista lähtee aina seikkailemaan pelottomasti. Sellaisten
seurassa ei voi tietää, minne päätyy. Tällä levyllä seitsenminuuttinen nimiraita tai
Jim Pembroken mieleen tuova ”Sally and Steve” edustavat oivallisesti tätä
osastoa. Sovituksellisia ideoita ja pieniä ”juttuja” on ripoteltu kuulijan
löydettäväksi. Uutuudenviehätys säilyy useammankin kuuntelun verran.

Kepeästi käppäilevä ”You Can’t Walk Grinning (All Through Your Life)” on mainio
kappale, joka itsekin todistaa otsikon vääräksi. Jos nimittäin näin hyvää musiikkia
piisaa, vallan hyvin voi elämänsä läpi kulkea virnistäen.

MARKO AHO


Dave Forestfield: Nobody’s World. Propaganda Records, 2017

Dave Forestfield (laulu, piano, kitara, basso, urut, dobro), Jussi Huttunen
(rummut, lyömäsoittimet), Lena Lindroos (taustalaulu), Jere Venäläinen (urut,
piano), Petteri Soininen (taustalaulu)


Artistin verkkosivut
.
 

Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit
Kuunteluhuone
 |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English
.

Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2018
.
setstats
 
Etusivulle
 
Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit  |  Kuunteluhuone  |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English
setstats
setstats
     
 
 
     
     
UUSIMMAT