 |
| © 2007 Blues-Finland.com |
| Family Meeting ensi-iltaan 3.10.2007 Viimevuotisen Wentus Blues Band -juhlakonsertin pohjalta tehty dokumenttielokuva saapuu teattereihin Kokkolassa perjantaina. Heikki Kossin ohjauksen ensi-ilta muualla maassa on 2. marraskuuta. Kotikenttäetu on ilmeinen, kun dokumenttielokuva "Family Meeting" tulee Kokkolassa ensi-iltaan kuukautta muuta maata aikaisemmin. Ja niin pitää ollakin, jos kaupunki voi ylpeillä olevansa niin paljon aikaan saaneen yhtyeen kuin Wentus Blues Bandin kotipaikka. Pääosa leffan tapahtumista on tarttunut filmille vuosi sitten, kun WBB juhlisti tähtivieraiden kanssa Helsingin Aleksanterin teatterissa kahtakymmentä toimivuottaan. |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
| Koko kopla kiitoksissa. (klikkaa isommaksi) |
| Elokuvan ohjaaja Heikki Kossi on aiemmin ohjannut dokumentit "Mississippi - Nedervetil" (2001) ja "Weisaaja" (2003). Edellinen kertoo Louisiana Redin ja Wentus-kitaristi Niko Riipan ystävyydestä, jälkimmäinen on kuvaus hengellisen musiikin laulajasta Jaakko Löytystä. Kossi ei tule siis musiikkimaailman tyhjästä. Soittipa mies bassoakin Keystone Copsissa seitsemän vuoden ajan. "Lavalla voi parhaimmillaan syntyä pyhä hetki, kun soittajat vain pienestä katseesta pääsevät samalle aaltopituudelle ja lähtevät viemään musiikkiaan yhteiseen suuntaan", Kossi selvittää. Juuri tämän pyhän hetken perässä on myös "Family Meeting". Heikki on pyrkinyt löytämään soittajien välisiä energiavirtoja biisikohtaisesti. Näin yksittäiset kappaleet ovat kuin kohtaukset fiktioelokuvissa. "Family Meetingin onkin tarkoitus olla enemmän elokuva ihmisistä musiikin takana kuin konserttitaltiointi", Kossi määrittelee. Hän lisää, että monien aavistuksista huolimatta kyseessä ei ole blues-maailman "Last Waltz" (Martin Scorsesen ohjaama elokuva The Bandin mammuttikonsertista 1976), vaan mielessä on ennemmin ollut esimerkiksi D.A. Pennebakerin Dylan-kuvaus "Don't Look Back" (1967). "Family Meetingin" ensi-ilta on Kokkolan Scandinavian Blues Partyn yhteydessä perjantaina. Muualla maassa elokuva tulee teattereihin 2. marraskuuta. Ensi-iltaa tulevat juhlistamaan myös soundtrack-tupla sekä Wentus Blues Bandin ja Eddie Kirklandin yhteiskiertue. DVD on luvassa myöhemmin. Pyhän hetken metsästystä "Family Meetingin" tapahtumat keskittyvät muutamaan eri miljööseen. Tehdään yleisiä valmisteluja, treenataan Aleksanterin teatterin lavalla, turinoidaan takahuoneessa, juhlitaan konserttisarjan karonkassa - mahtuupa mukaan myös hieman irrallinen piipahdus paljon nähneelle treenitalolle yhdessä Eric Bibbin kanssa. Paikka on luonnollisesti Ventus Kokkolassa. |
 |
| Itse elokuvan tarina alkaa suorastaan väinölinnamaiseen tyyliin turpeesta, maaseutukuvin. Tämä tuo sopivasti mieleen myös Wentuksen viimeisimmän albumi "Agriculture", joka ilmestyi keväällä. Pian aletaan noutaa tähtiartisteja lentokentältä - Eddie Kirkland saapuu ensimmäisenä, aitoon blues-tyyliin pyörätuolissa. Otokset keikkaharjoituksista kestävät kelpo tovin. Mutta kun kankaalle viimein heijastuu laulaja Juho Kinaret tulipunaisissa, 70-lukuhenkisissä kauluksissaan vetämässä "Down the Linea", katsoja tietää toden olevan kyseessä. |
| Louisiana Red ja Eddie Kirkland (klikkaa isommaksi) |
| Elokuvan ehdoton ansio on hetkien vangitsemisessa. Tunnelma on surrealistinen, kun taustalla vilisee Kehä I - Suomen tylsin tie - ja autossa kököttää Kirklandin tapainen blues-ukko. Myöhemmin takahuoneessa Kirkland ja Louisiana Red tapaavat vuosikymmenten tauon jälkeen, mutta sohvalle majoittunut Eddie ei vaivaudu kunnolla edes nousemaan mukavasta vaaka-asennostaan. Hienosti on Kossi napannut myös hetken juuri ennen lavalle menoa. Hiirenhiljaisiksi heittäytyneet soittajat ovat ajatuksissaan, joku yskäisee vain rikkoakseen ahdistavan hiljaisuuden. Eddie rauhoittelee: "Everything's going to be alright." Ja hyvinhän se menikin! Lavaosuuksissa erityisesti Omar Dykesin olemuksen ja soittamisen vaarallisuus tulee iholle. Aleksanterin teatterin yleisöllä ei ole elokuvassa roolia. Se on jätetty tietoisesti pois henkilöhahmojen vahvistamiseksi. Ainoa tilanne, jossa yleisö 'joutuu' kuvaan on se, kun Barrence Whitfield alkaa oman osuutensa aikana järjestää heille taukoliikuntaa. "Family Meetingin" yleisö on se, joka istuu elokuvateatterissa, ei se, joka kansoitti Aleksanterin teatteria vuosi sitten. Hahmoista Eddie Kirkland nousee muita vahvemmaksi, jonkin verran henkilöityvät myös Louisiana Red ja Kim Wilson. Wentus Blues Bandin kaverit eivät ole erityisesti valokiilassa muutamista heille omistetuista tuokioista huolimatta. Bändin ja artistivieraiden kesken pidetyissä juhlissa kuullaan enemmän ja vähemmän kömpelöitä maljapuheita - persoonallisuuksien hetkellinen nouseminen esiin on välillä suorastaan liikuttavaa. Elokuvan vahvuus on hetkissä - useimmiten lavan ulkopuolisissa. Tämä korostaa "Family Meetingin" dokumentaarista ja elokuvallista olemusta monista keikkavideoiden tasolle jäävistä teoksista poiketen. Maanläheisyys tuo kokonaisuuteen symboliikkaa. "Reap what you sow" paasataan lukemattomissa blues-kappaleissa: Louisisana Redin ja Eddie Kirklandin kaltaiset blues-vaarit saavat nähdä kylvönsä tulokset nuorissa miehissä kuten Wentus Blues Bandissa ja heidän juhlivissa ystävissään. Heikki Kossi: Family Meeting. Mokul Filmi, 2007 Mukana Wentus Blues Band, Eddie Kirkland, Lousiana Red, Lazy Lester, Mick Taylor, Kim Wilson, Sven Zetterberg, Clas Yngström, Barrence Whitfield, Omar Dykes, Eric Bibb Kuvaus Heikki Färm, leikkaus Tuuli Kuittinen, lavastus Kalle Nurminen Kesto 84 minuuttia Linkit: Mokul Filmi, Wentus Blues Band Katso elokuvan traileri tästä (QuickTime) |
 |