 |
| Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © 2008 Blues-Finland.com |
| Fontaine Brown jarrumiehenä 13.11.2008 Fontaine Brownin soololevy "Tales from the Fence Line" pohtii musiikillisia raja-aitoja. Artistin loistava harppusoundi ja muutamat kivat yksityiskohdat eivät riitä vaikuttavaan lopputulokseen. Michiganilaisen Fontaine Brownin ura sai lupaavan alun, kun hän pääsi parikymppisenä purkittamaan ensisinglensä Chess Recordsin leivissä vuonna 1962. Onnenkantamoinen ei kuitenkaan ottanut kipinää. Fontaine päätyi muun muassa tekemään 60-lukulaista, eräänlaista esi-punkia Detroitiin Bob Segerin kanssa. |
 |
 |
 |
 |
 |
| Brownin kynä on oman soolouran ontumisesta huolimata pysynyt terässä. Mies on säveltänyt yli 200 kappaletta, joista onnistuneimmat ovat löytäneet tiensä esimerkiksi John Mayallin, Dave Edmundsin ja Emmylou Harrisin levyille. Albumi "Tales from the Fence Line" on Fontaine Brownin uusi yritys levyttävänä artistina. "Teimme levyä varsin rauhalliseen tahtiin", Brown kertoo. "Emme keskustelleet tuottajan ja bändin jäsenten kesken niinkään kappaleiden sovituksista – tärkeämpää oli tunne ja ilmapiiri. Albumin teko on tähänastisen elämäni kohokohta." "Tales from the Fence Line" on kokonaisuutena värikäs. Se ei ole sitä aina välttämättä positiivisessa mielessä, vaikka musiikillisten raja-aitojen kaatelusta levyllä ensisijaisesti onkin kyse. Kiekko pitää sisällään suhteellisen rankkaa rytmibluesia, mutta toisessa päässä ovat kummallisen ohkaiset pop-viisut. Brownin harppusoundi on joka tapauksessa loistelias. Se ei silti pysty yksin pelastamaan köykäistä kokonaisuutta. Iso plussa kuuluu tietysti artistille: Fontaine Brown on säveltänyt koko 12 kappaleen albumin materiaalin. Ominta osaamista lienee "Detroit Saturday", joka huokuu autokaupungin itse koettua ja rajua street-meininkiä. Slide-kitara on oiva lisä. Blues-harpun perinteitä ylistävä "Southside Story", joka oli John Mayall & The Bluesbreakersin "Stories"-levyn avauskappale ja konserttien avausbiisi vuosituhannen alkuvuosina, sisältää myös tekemisen meininkiä. Biisi on koko albumin kenties blueseinta antia. Soul-blues "Ain't No Brakeman" taas hokee, ettei Fontaine Brownin junassa ole jarrumiestä; eikä kyllä tarvitsekaan, siksi löysää soittamista kappale edustaa. Soulin kanssa pelatessa lipsutaan herkästi popin puolelle. Näin käy kappaleilla "Closer to the Flame" ja "Wreck at the Crossroads". Mutta mitä pahaa hyvissä pop-lauluissa on? Ei mitään, mutta juurimusiikin seassa nämä sinänsä kekseliäät ja tarttuvat melodiat ovat hieman oudossa seurassa. Brownin harpun lisäksi levyn parhaita instrumenttisuorituksia ovat Peter Holsapplen mandoliini kappaleella "Fence Line" ja Mitch Easterin sähkösitar kappaleella "Pool of Light". Puolustuksen puheenvuoron saa Fontaine Brown itse: "Kun olet ollut riittävän kauan musiikkibisneksessä – tai ei edes bisneksessä, vaan olet musiikkia rakastava ihminen – tiedät melko tarkkaan missä raja-aidat sijaitsevat. Kun palaat kuvioihin ja olet säilyttänyt rakkautesi musiikkiin, voit kertoa tarinoita aidan toiselta puolelta. Silloin sinulla on ehkä käsitys siitä, mikä on tärkeää. Selitinkö tarpeeksi epäselvästi?" PASI TUOMINEN Fontaine Brown: Tales from the Fence Line. Manatee Records, 2008 Fontaine Brown (laulu, kitara, huuliharppu, piano), Jim Brock (rummut, lyömäsoittimet), Don Dixon (basso, marimba, laulu), Mitch Easter (kitara, sähkösitar), Peter Holsapple (Hammond B3, sähköpiano, harmoni, mandoliini), Kelley Ryan (taustalaulu) Tuottajat: Fontaine Brown ja Don Dixon Linkit: Fontaine Brown, Blind Raccoon - - - - - ILMOITUS Bluesia soittoääneksi Buumi.netistä Muddy Waters: Hoochie Coochie Man B.B. King: Sweet Little Angel John Lee Hooker: Boom Boom Eric Clapton: Bell Bottom Blues - - - - - Artikkelien etusivulle |