 |
| Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © 2008 Blues-Finland.com |
| Sorateiden virtuoosit? 20.10.2008 "Shot the Devil" on rosoisen Gravelroad-trion toinen pitkäsoitto. Vaihtoehtobluesiin yhdistettävän yhtyeen kotikaupunki Seattle velvoittaa annostelemaan musiikkiin myös hyppysellisen grungea. Alternatiivinen blues on saanut kotimaassa viime aikoina merkittävää mediahuomiota. Alt.bluesille pyhitetty Floating Cockroach Festival soi toista kertaa Helsingissä lokakuun alkupuolella. Alt.bluesia Washingtonin osavaltion Seattlessa edustaa rosoinen trio Gravelroad, joka on toiminut nykyisessä muodossaan vuodesta 2003 lähtien. |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
| Gravelroad (suomeksi "Soratie") nimeää esikuvikseen T-Model Fordin, R.L. Burnsiden, Junior Kimbroughin ja Fred McDowellin. Kesällä 2008 Gravelroad toimi messiaansa T-Model Fordin taustabändinä Lake Elmon Deep Blues Festivalilla. "Shot the Devil" on Gravelroadin toinen pitkäsoitto. Biisit ovat Seattlen alt.bluesin julistajien omaa käsialaa. Blues-puritanisteille ei voi "Shot the Devilia" suositella, sen verran pitkälle bluesista on Gravelroad erkaantunut. Liekö kotikaupungilla vaikutusta asiaan: Nirvana kuultaa selkeästi Gravelroadista lävitse. Hetkittäin voi kuulla myös raa`alla punkilla sävytettyä The Doors -vaikutetta, joskin Gravelroadin soitto on kaukana The Doorsin hienovireisestä bändityöskentelystä. Johnny Winterin tyyliset blues-viritelmät "I Shot the Devil" ja "Fourty-Four" (nimen lisäksi yhteyttä ei ole Howlin' Wolfin samannimiseen kappaleeseen) kärsivät bändin soittotaidon rajallisuudesta. Biisit puurtavat puuduttavasti Gravelroadin raskaalla soundilla. Sen sijaan yksinkertaisen riffin jatkumoon rakentuvat tekeleet kuten "Lonely Nights" ja "Call My Name" toimivat hetkittäin mielenkiintoisesti. "Shot the Devil" -levyn ääni on rosoinen ja tummanpuhuva läpi linjan. Bändin synkähköä soundia edesauttaa laulusolisti Stefan Zillioux'n raaka, joskaan ei positiivisessa mielessä raaka, laulutyyli. "Call My Namessa" taustalaulaja Maria Berg jykevöittää tunnelmaa voimallisella laulusuorituksellaan. Shot the Devilin parhaat palat löytyvät yhden soinnun jamitteluista, joissa bändi ei lähde ylittämään soitannollisia rajojaan. Hetkittäin homma toimii kaikessa yksinkertaisuudessaan - monotonisesti ja karkeasti alt.bluesin tapaan. L. RAUDAS Gravelroad: Shot the Devil. Uncle Larry's Records, 2008 Stefan Zillioux (laulu, kitara), Martin Reinsel (rummut, perkussiot), Jon Kirby Newman (basso, kitara) Vierailijat: Maria Berg (taustalaulu), Sean Bates (rhodes) Tuottajat: Brian Steel, Gravelroad Linkit: Gravelroad, Blind Raccoon - - - - - ILMOITUS Bluesia soittoääneksi Buumi.netistä Muddy Waters: Hoochie Coochie Man B.B. King: Sweet Little Angel John Lee Hooker: Boom Boom Eric Clapton: Bell Bottom Blues - - - - - Artikkelien etusivulle |