 |
| Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © 2009 Blues-Finland.com |
| Bluesia Haaviston kanisterista 4.4.2009 Ismo Haavisto Bandin toinen levy "Gasoline Girl" pitää sisuksissaan menevää rytmimusiikkia, makoisaa bändityöskentelyä ja värikkään kokoelman originaalimateriaalia. Lyriikoita hallitsevat naiskysymykset. "Gasoline Girl" on Ismo Haavisto Bandin toinen pitkäsoitto. Yhtyeen esikoinen "Too Wild for Me" ilmestyi vuonna 2003. Myös Honky Tonk Menissä vaikuttavan Haaviston omaan bändiin kuuluvat tätä nykyä kitaristi Jonni "Sidekick Johnny" Seppälä, basisti Jape Huotari ja rumpali Mikko Järvinen. |
 |
 |
 |
 |
 |
| Uudelta albumilta kuullaan lähinnä menevää rytmimusiikkia, ja sitä on moneen lähtöön. Tyylikirjoa löytyy Delta Bluesista jumpiin ja fifties-ilmaisusta jopa AOR:ään. Lyriikoita hallitsevat kohtaamiset vastakkaisen sukupuolen kanssa: välillä leidejä ylistetään, välillä liikoja naikkosia hätyytellään loitommalle. Osa kappaleista on tuttuja jo entuudestaan. "Marina" julkaistiin jo vuonna 2006 kotimaisen bluesin "Blues News Is Coming" -kokoelmalla. Nyt kuultavalla uudella versiolla Haaviston huuliharppu ja Järvisen ponnahteleva komppi rakentavat mehevän pohjan viehättävästi rullaavalle kappaleelle. Veijarimaista pilkettä on silmäkulmassa melkoisesti - kerrassaan mainio sävelmä! "Just My Style" on sekin kuulunut jo hyvän aikaa IHB:n keikkaohjelmistoon. Jump-reippailun lisäksi jazzin suuntaan on kallellaan "More and More", jonka pääosassa on viileähkö nainen - jos äijältä ei ala löytyä valuuttaa, voi romanttiset haaveet unohtaa. Tämäntyylisen, tyypillisen blues-sanoman lisäksi bluesia löytyy rutkasti lähes kaikista kappaleista. "Such a Good Lover" on varsinaisista blues-kappaleista jyhkein. Levyn parhaimmistoon kuuluvat myös erinomaisten kitarasoolojen ja -välikkeiden kuorruttama "Some Really Good Time", funkaava ja hauskasti tuplatun laulun sisältävä "The Best Thing in This World" sekä svengaava nimibiisi "Gasoline Girl". Dobro ja läskibasso tuovat kappaleessa "Honey Girl" mieleen itsensä Muddy Suuren. Rynkytykset "Boogie Around the World" ja vahvasti jamihenkinen "Ismo's Boogie" jäävät jokseenkin vaatimattomammiksi. Petollisesta naisesta tarinoiva "I'm So Hurt" puolestaan lähentelee 80-90 -lukulaista aikuisrockia. "Gasoline Girlillä" ei ole ensimmäistäkään huonoa kappaletta. Neljässätoista raidassa on sittenkin enemmän kuin kylliksi. Kaksi tai kolme tasaisempaa rallia olisi surutta voinut jättää pois. Ismo Haavisto ansaitsee syvän kumarruksen, sillä lahtelainen on tehnyt jokaisen kappaleen itse. Jos esimerkiksi nimikappale tai "Marina" eivät saa radiosoittoa, ei syy ole ainakaan kappaleiden saati bändin. Ismolla on myös ihailtava uskallus heittäytyä. Toimii hän sitten laulajana tai soittajana, on satanen lasissa aina. Albumi pitää sisällään kosolti hyvää menoa ja muhevaa bändisoittamista. Rumpali-Järviseltä löytyy työkalut monipuolisen levyn kaikille tyyleille. Huotarin basso on miksattu melko pintaan, mikä tekee yleissoundista tanakan. Seppälä lukeutuu maamme luotettavimpiin keppimiehiin. Tarkkoja kitaravastuita ei ole kansissa eritelty, mutta eiköhän osasta sooloista kuulu kunnia hänelle. Teemu Töyrylä on jälleen suunnitellut näyttävän kansitaiteen. Ismo Haavisto keikkailee paitsi oman bändinsä myös Honky Tonk Menin kanssa tasaisen varmasti. IHB on lähdössä toukokuussa myös Eutinin kansainvälisille blues-festareille Saksaan. PASI TUOMINEN Ismo Haavisto Band: Gasoline Girl. Omakustanne, 2009 Ismo Haavisto (laulu, kitara, huuliharppu), Jonni Seppälä (kitara, lapsteel), Jape Huotari (basso), Mikko Järvinen (rummut) Linkit: Ismo Haavisto, Ismo Haavisto Band Artikkelien etusivulle |