 |
| Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © 2008 Blues-Finland.com |
| Jeppis Blues Festival täytti tuvan 9.3.2008 Kaikki kolme esiintyjää lunastivat odotukset Pietarsaaren kuumassa lauantai-illassa. Löylyä heittivät englantilainen Ian Siegal, ruotsalainen Go Getters sekä pohjalainen Wentus Blues Band. Viime lauantain mielenkiintoisinta antia bluessektorilla Pohjanmaan suunnalla tarjosi Jeppis Blues Festival Pietarsaaressa. Kaupungin slangiin vihkiytymättömille kerrottakoon, että festivaalin nimi juontaa juurensa niin seudun ruotsin- kuin suomenkielistenkin kaupungista käyttämästä nimityksestä Jeppis. Vanhaan amerikkalaiseen perinnemusiikkiin keskittyvälle tapahtumalle näytti olevan Pietarsaaressa selkeä tilaus, sillä Kaupunginhotellin yläkerta myytiin loppuun. Tiiviissä tunnelmassa oli siis paikalla yli 500 blues- ja rockabillydiggaria. Monesta bluesfestivaalista poiketen oli erityisen ilahduttavaa todeta yleisön heterogeenisuus. Parikymppisten osuus yleisöstä oli huomattava. |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
| Itse festivaalin taustalta löytyvät kaupungin aktiivinen jenkkiautoyhdistys American Car Club sekä joka suunnalle ehtivä Wentus Blues Bandin ja ohjelmatoimisto DP Agencyn puuhamies Robban Hagnäs. Hyvän yleisömäärän lisäksi ilahduttavana saattoi pitää Hagnäsin kokoamaa tasokasta ja kansainvälistä ohjelmistoa. Jo ennen varsinaista tapahtumaa pietarsaarelaisille tarjottiin mahdollisuus tsekata Wentus Blues Bandin dokumenttielokuva "Family Meeting", joka muuten esitetään myös FST5-kanavalla nyt maanantaina 10.3. kello 21.50. Itse festivaali tarjosi kolme tasokasta bändiä. Erityisesti moni autokerholainen oli saapunut kuulemaan ruotsalaisen, illan päättäneen Go Gettersin svengaavaa rockabillyä. Bändin erikoisuuksiin kuuluu laulusolisti-rumpali Peter Sandbergin esiintyminen totutusta poiketen aivan lavan edessä. Hyvin suunnitellussa ohjelmistossa Go Getters oli myös sijoitettu oikeaan paikkaan, loppuillan tanssi- ja bilebändiksi. Siegalilla ja Wentuksella hyvä ilta Illan kaksi ensimmäistä esiintyjää vastasivat festivaalin varsinaisesta bluesannista. Ensimmäisenä, heti kymmenen jälkeen lavalle noussut brittilaulaja ja kitaristi Ian Siegal vakuutti maukkaalla slidekitaroinnillaan ja ennen kaikkea väkevällä, voimakkaasti tulkitulla laulullaan, jossa oli mukana aimo annos bluesiin kuuluvaa tarinankerrontaa. Matkassa Siegalilla oli hänen oma trionsa, joka tykitti millintarkasti. Eritoten tanskalaisrumpali Nikolaj Bjerren tyylitajuinen ja raivokas ote yhdistettynä basisti Andy Grahamin tukevaan työskentelyyn kantoi bändiä eteenpäin. Siegal esitti monipuolisen setin, joka koostui niin klassisesta chicagobluesista kuin keikan päättäneestä Elvis-potpurrista. Omimmillaan Siegal tuntui olevan vahvaa laulutulkintaa vaativissa hitaissa blues- ja soulkappaleissa. Esimerkiksi Muddy Watersin "Long Distance Call" oli upeaa kuultavaa. Lipeväksi naistenmieheksi keikan jälkeen osoittautunut Siegal on nimi, joka kannattaa ehdottomasti pitää mielessä vahvana perinteisen chicagobluesin modernina tulkitsijana ja uudistajana. Puolenyön maissa lavalle noussut Wentus Blues Band ei myöskään jättänyt yleisöään kylmäksi. Jo yli 20 vuoden ajan toiminut kokkolalaisyhtye oli vahvassa vedossa esittäen juuri sitä, mitä Wentukselta vuosien saatossa on totuttu kuulemaan: takuuvarmaa, rokkaavaa ja svengaavaa bluesia. Bändin soitossa kuulee vuosien hitsautumisen tulokset; silti esille nousee myös vahva soittamisen ilo. Puolivirallisen uuden Wentus-jäsenen, kosketinsoittaja Pekka Gröhnin mukaantulo on myös tuonut uutta ilmettä ja monipuolisuutta Wentuksen soundiin. Laulaja Juho Kinaretin energinen lavashow voltteineen ja muine riehumisineen upposi yleisöön ja saattoi bändin muut jäsenet lähes tuskan partaalle pienellä lavalla. Kinaret kehittyy myös laulajana jatkuvasti ja esitti erityisesti soulhenkisissä kappaleissa upeaa tulkintaa ja revitystä. Pääosin "Agriculture"-levyn materiaalista koostuneen keikan ainoa ongelma oli sen ehkä pienoinen venyminen, joka aiheutti osassa yleisöä pientä puutumista täydessä ja tunkkaisessa Kaupunginhotellin salissa. Lieneekö Wentus kadottanut ajantajunsa säestämiensä legendojen Eddie Kirklandin ja Louisiana Redin tapaan? Hehän jatkaisivat vaikka aamunkoittoon saakka... Joka tapauksessa keikka osoitti, miksi Wentus on kysytty yhtye niin omana itsenään kuin ulkomaisten vierailijoiden säestysyhtyeenä. Kokonaisuutena Jeppis Blues Festival oli erinomaisen onnistunut pienempi bluesfestivaali. Järjestäjien näkökulmasta ilta oli erittäin menestyksekäs, mikä toivottavasti johtaa tapahtuman vakiintumiseen. Myös paikalla ollut yleisö vaikutti tyytyväiseltä näkemäänsä ja kuulemaansa ajoittaisesta kovastakin tungoksesta ja kuumuudesta huolimatta. Tapahtuman menestys osoitti myös, että blues on edelleen kovassa huudossa Pohjanmaalla. MIKKO "BLUES BOY" PELTOLA |
| Ian Siegal ilahdutti monipuolisuudellaan. © Sam Hare |