 |
| Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © 2008 Blues-Finland.com |
| Tietoinen menestysmatka jatkuu 14.4.2008 Jo' Buddy & Down Home King III:n toinen albumi "Whole Lotta Things to Do" on onnistunut kaappaamaan kaksikon keikoilta tutun soundin loistavasti. Debyyttilevyn saavuttama maine ei ole kihahtanut hattuun. Ensimmäinen Jo' Buddy & Down Home King III:n nimellä julkaistu albumi "Grits and Rattles" (2006) sai arvioijat ja kriitikot polvilleen ulkomaita myöten, ihan oikeasti. Kiekko keräsi kehuja arvostetuilta medioilta kuten amerikkalaiselta Real Bluesilta, rakkaan länsinaapurimme palkitulta Jeffersonilta ja espanjalaiselta La Hora del Bluesilta. Keikkoja kertyi merkittävää kalifornialaista Doheny Blues Festivalia myöten. |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
| Kaikille parivaljakon musiikki ei kuitenkaan voi olla tuttua. Heille summattakoon, että Jo' Buddy ja Down Home King III soittavat karua, lukemattomista lähteistä kumpuavaa juurimusiikkia, jota hallitsevat Jo' Buddyn putkiradion kautta soittama itäsaksalainen sähkökitara ja Down Home King III:n monipuoliset lyömäsoittimet. Menestyksen saavuttaminen on vaikeaa, mutta vielä vaikeampaa on sen uusiminen. Miten kaksikko Jussi Raulamo - Tyko Haapala pystyy vastaamaan uutuudellaan "Whole Lotta Things to Do"? Ei huonosti. Levyllä ei ylletä ensialbumin tavoin yksittäisten timanttien tasolle ("Angely", "Down Home Run"), mutta toisaalta sitä leimaa selvempi tietoisuus siitä, mitä ollaan tekemässä. Kun Raulamo sanoo lyömäsoittajansa tekevän noin neljän miehen hommat ja kun hän itse toimii sekä rytmi-/soolokitaristina että laulajana, voi hyvin perustein sanoa asialla olevan kahden miehen septetin. Minikokoonpanon keikoilta tuttu sointi on tarttunut levylle loistavasti - jos joku uskoo sen olevan helppoa, sopii vertailla monen kansainvälisenkin artistin live- ja studiosuorituksia keskenään. Usein sanotaan, että Raulamo ja Haapala saavat itsensä kuulostamaan duoa isommalta orkesterilta. Ajatuksessa on itua, mutta se selittää vain osan heidän musiikistaan. "They Don't Know What I Do" on nimittäin malliesimerkki heidän minimalistisesta soittamisestaan. Kappale on riipaiseva tarina sielun ja sydämen antamisesta rakastamalleen musiikille, tietoisena siitä, että tiettyjen virstanpylväiden saavuttamisesta huolimatta tietä on vielä kosolti kulkematta. Useimmilla ei ole itsevarmuutta tehdä näin 'pientä' musiikkia, saati julistautua sellaisen ystäväksi. Ehkä Jo' Buddy laulaa tässä juuri heistä? Monet kappaleet rakentuvat parin, hassun sävelen muodostaman kuvion ympärille. Kuka tahansa kirjoittaa kahden nuotin riffin, mutta aniharva sellaisen, joka vetoaa ihmisen primitiivitunteisiin. Raulamolla tämä lahja on, kuten esimerkiksi "Howlin' These Blues" ja "Everybody's Got the Right" todistavat. Bluesissa - vaikka Jo' Buddyn ilmaisu muodostuukin laajemmasta vaikutekentästä - on kyse juuri tästä. "Have Yourself a Ball" -biisillä on levyn selkein blues-poljento. Tunnelmalliset "Whole Lotta Things to Do" ja "She Moved Away / I'm Goin' Home" sisältävät herkulliset Blind Boys of Alabama -tyyliset hyminävokaalit. "Ragtime Man" puolestaan esittelee lauluntekijä-Raulamon perinnetietoista melodiantajua. Harvojen ja valittujen tavoin Jo' Buddy on alkanut saada kotimaassa huomiota jopa varsinaisen musiikkimedian ulkopuolella. "Way Back Rag" päättää "Whole Lotta Things to Do" -albumin sananmukaisesti korkeaan nuottiin, kuin symboloidakseen artistille tarjolla olevaa kukoistavampaa tulevaisuutta. Muusikoiden lahjakkuudesta se ei ole kiinni, mutta mitä sanoo yleisö? PASI TUOMINEN Jo' Buddy & Down Home King III: Whole Lotta Things to Do. Ram-Bam Records, 2008 Jo' Buddy (kitara, laulu), Down Home King III (lyömäsoittimet) Vierailijat: Gabro ja Aku Cppo (holler) Tuottaja: Jussi Raulamo Linkki: Jo' Buddy Lue myös arvio Grits & Rattles -levystä. |