KIRJA-ARVIO
|
| |
|
|
Bluesmies muistelee – John Mayall kirjoitti elämäkerran
|
|
|
| |
28.1.2020
Brittihahmon tarinaa on odotettu kansien
väliin kauan. Jutustelevan suorapuheinen
”Blues from Laurel Canyon – My Life as a
Bluesman” taitaa olla vasta alkua.
John Mayallin tarinassa olisi aineksia
elokuvaan, kahteenkin. Pelkästään se, että
hän on aktiivisesti ja menestyksekkäästi
toiminut bluesin parissa yli kuusikymmentä
vuotta, takaa kerrottavaa kertyneen.
Nuoruusajat puumajassa asumisineen ja
sotaretkineen tuovat oman lisänsä
kokonaisuuteen. Nämä varhaisetkin vaiheet
Mayall käy elämäkertakirjassa ”Blues from
Laurel Canyon – My Life as a Bluesman”
ilahduttavan huolellisesti läpi.
Elämäkertaa Mayallin, 86, kanssa kirjoittanut
Joel McIver on arvostettu pitkän linjan
musiikkitoimittaja. Hän on aiemmin koostanut
|
|
historiikkeja Black Sabbathin ja Metallican kaltaisista rokkiretkueista ja
osallistunut muun muassa Glenn Hughesin ja Glen Matlockin elämien ja tekojen
kansien väliin sovittamiseen.
|
|
|
”Blues from Laurel Canyon” etenee kronologisesti ja luontevasti Mayallin
kerratessa elämäänsä. Koska matka on pitkä, on ymmärrettävää, että välillä
otetaan pikaisempia harppauksia. Ikään kuin nähtävyyksiä kiertävän turistibussin
kulkiessa opas kertoisi mitä vasemmalla näkyy ja kehottaisikin sitten jo
katsomaan toiseen suuntaan.
Nautittavimpia hetkiä ovat ne, joiden aikana jalkaudutaan hieman tarkemmin
muistelemaan. Silloin pääsevät Mayallin brittiläinen puheenparsi ja huumori hyvin
esiin. Hänen käyttämänsä kielikuvat ovat värikkäitä ja virkistäviä
amerikanenglannin kyllästämälle lukijalle.
Tarina etenee rupattelevaan sävyyn. Turhan tarkkaan faktoja ei lähdetä
kirjaamaan, vaan keskitytään tunnelmiin. Ei ole kuitenkaan syytä epäillä
faktojenkaan paikkansapitävyyttä. Reilun parinsadan sivun aikana ehditään
Mayallin seikkailua seurata vain puolimatkan krouviin, eli vuoteen 1979. Kirjan
jatko-osan mainitaan olevan työn alla.
Kantavina teemoina tarinaa kuljettaa intohimoinen suhtautuminen musiikkiin – ja
naisiin. Vastakkainen sukupuoli on toiminut Mayallin tärkeimpänä inspiraationa
niin hyvässä kuin pahassa. Muusia on piisannut, eikä nyt ole kyse
perunasoseesta. Toisaalta perinteisin bluesin aihe maailmassa taitaa olla
parisuhde. Suhteita toden totta mahtuukin ’pari’ joka ajanjaksolle. Siinä taitaa
piillä sankarimme tuotteliaisuuden salaisuus.
|
|
|
John Mayallista tuskin voi kovinkaan pitkään puhua mainitsematta kolmikkoa Eric
Clapton, Peter Green ja Mick Taylor. Kitaraässillä on tietysti oma roolinsa
kertomuksessa, mutta he eivät nouse pääosaan. Muutoinkin legendoja pyörii
lauseiden ympärillä ja väleissä. Nimien pudottelu tahtoo paikoittain hengästyttää.
Määrän ohella nimien merkityksellisyys on melkoinen. Kaikkein kovimpia bluesin,
rockin ja jazzin saralla ansioituneita taitajia astuu kuvaan tämän tästä.
Alkoholi ja muut päihteet nostetaan usein muusikoiden elämäkerroissa
merkittävään rooliin. Erityisesti meillä suomalaisilla on pitkä perinne tähtien
muistamisessa kännäilyn kautta. Ei kärsi Mayallin tarinakaan kuivuudesta. Hän
tutustui alkoholiin suhteellisen kypsällä iällä, käydessään jo pitkälti neljättä
vuosikymmentä vuonna 1969. Hän oli kuitenkin nopea oppimaan ja ehti
myöhäisherännäisenäkin hyvin mukaan meininkiin. Seitsemänkymmentäluvun
railakkaasta menosta riittää tarinaa. Ajanjakso oli myös tavattoman tuottelias ja
musiikillisesti monipuolinen Mayallille. Kiertueet ja levyt seurasivat rivakkaan
tahtiin toisiaan. Kokoonpanot muuttuivat ja perinteisiä kaavoja rikottiin –
pääsääntöisesti oivallisin tuloksin.
Mayall muutti 70-luvulla Britanniasta pysyvästi Yhdysvaltoihin. Hänen kotinsa ja
tukikohtansa sijaitsi Los Angelesin Laurel Canyonissa. Kuten kirjan nimestä voi
päätellä, muistelee Mayall aikaa erityisellä lämmöllä. Taitavaksi nikkaroijaksi
tiedetty muusikko oli muokannut talosta ympäristöineen toiveidensa mukaisen.
Tarinan karuksi lopuksi Laurel Canyonin talo tuhoutuu tulipalossa täysin. Tulipalo
vie Mayallilta miltei koko omaisuuden mukanaan. Paljon korvaamattomia aarteita
häipyy savuna ilmaan. Se on aikakauden loppu, kätevästi puolivälissä tarinaa.
Siitä onkin sitten kätevää jatkaa seuraavassa kirjassa.
MARKO AHO
John Mayall, Joel McIver: Blues From Laurel Canyon – My Life as a Bluesman
Omnibus Press, 2019
336 sivua
Linkki: JohnMayall.com
|
|
|
| |
|
|
| |
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit
Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English
.
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2020
.
|
