vastaus – siinä missä mikä tahansa alla olevan luettelon kohdista riittäisi yksin
varmistamaan paikan bluesin historiankirjoituksessa, Muddyn kohdalla pätee
jokainen.
Mississippin Deltan blues-mies
Bluesin kotiosavaltiossa syntyneenä Muddy oli mitä autenttisin blues-mies. Hän oli
Robert Johnsonin aikalainen, Son Housen oppipoika sekä itse Charley Pattonin
kanssa äänittäneen Henry "Son" Simsin bändikaveri… Muddy oli ensimmäisestä
taltioinnistaan viimeiseen asti "meidän yhteytemme" bluesin ensimmäiseen kulta-
aikaan. Hän uudisti ja sähköisti vanhoja delta-teemoja modernimpia yleisöjä
varten. Hän pysytteli ajan hermolla, mutta ei koskaan irtautunut liikaa Stovallin
maatilan tunnelmista.
Sodanjälkeisen Chicago Bluesin keksijä
On tuskin objektiivista liittää näin suurta muutosta vain yhteen henkilöön. Mutta –
jos pitäisi valita vain yksi nimi ruumiillistamaan sodanjälkeinen, sähköinen Chicago
Blues, ei vaihtoehtoja olisi. Muddy Waters otti slide-putken, värväsi legioonan
harpisteja (jotka olivat vähällä passittaa saksofonistit kortistoon) ja kokosi kitarat-
basso-rummut-huuliharppu-piano –kokoonpanon, joka vallitsee edelleen. Samalla
hän sävelsi ääniraidan koko 1900-luvun toiselle puolikkaalle. Hänen 50-luvun
käyntikortissaan luki "Muddy Waters, bluesin kuningas". Mukana oli pullistelua,
mutta jälkikäteen harva rohkenee haastaa tuota kannanottoa.
Bluesin ja rockin laulukirja
Tämän vuosisadan blues-artistien esittämä cover-materiaali on 99-prosenttisesti
peräisin kouralliselta 1900-luvun blues-miehiä. Muddy on yksi tärkeimmistä.
Vierellä ovat toki Robert Johnson, Howlin' Wolf, molemmat Sonny Boyt, kaikki
Kingit ja John Lee Hooker. On tietenkin tehtävä ero säveltäjä- ja esiintyjä-Muddyn
välillä – vaikka vain siksi, että Willie Dixonilla ja kumppaneillakin olisi mahdollisuus.
Mutta väittäisin, että kappaleiden perille menossa oli yhtä paljon kyse Muddyn
tulkinnoista kuin muiden kirjoittajien kyvyistä.
Rockin kummisetä
Säröisesti soivat sähköiset instrumentit, klassinen Chicago-kokoonpano ja
Muddyn repertoaari ovat vaikuttaneet yhtä vahvasti rock-musiikkiin kuin
bluesiinkin. Näin sanoo Keith Richards, kaveri siitä Muddy Watersin kappaleen
nimen mukaan ristitystä englantilaisbändistä: "Kun kuulin Muddy Watersia,
palaset loksahtivat kohdilleen. Juuri sellaista olin etsinyt. Ymmärsin yhteyden
kaiken siihen asti kuulemani musiikin välillä. Se selitti kaiken kuin jokin koodisto.
Hän inspiroi minua uskomattomasti. Hän oli enemmän kuin kitaristi, enemmän kuin
laulaja, enemmän kuin lauluntekijä. Se kaikki oli häntä itseään. Hän oli ainoa ja
oikea Hoochie Coochie Man."
Innovaattori
Muddyn vaikutus ei rajoitu rockiin, ironista kyllä. Hip-hopparit Public Enemystä
lähtien pitävät hieman yli hilseen mennyttä "Electric Mudia" valtavana
vaikuttajana; blues-yhteisö ei edelleenkään noteeraa kyseistä LP:tä, eikä
tekijäkään ollut niin innoissaan sen soundista. Mutta se oli silti hänen teoksensa,
ja se elää edelleen omaa elämäänsä. Eipä jazz-innovaattori Miles Daviskaan
mielellään siirtynyt sähköiseen maailmaan, vaan olisi mieluummin jatkanut
akustisten balladien soittamista... mutta pitihän jonkun yhdistää trumpetti wah-
wah -pedaaliin ennen pitkää, eikö? Myös blues tarvitsi juuri silloin jonkun, joka
veisi musiikin eteenpäin. Sen Muddy teki, kävi miten kävi.
Bändinjohtaja
Vuoden 1991 "New Illustrated Rock Handbook" kirjoittaa, että John Mayall voisi
täyttää rock-ensyklopedian kasvattamiensa muusikoiden nimillä. Jos sana "rock"
korvataan "bluesilla", samaa voi sanoa Muddy Watersista. Legendaariset
harpistit Little Walter, Junior Wells, James Cotton, Big Walter, Carey Bell, George
"Harmonica" Smith, Mojo Buford, Paul Oscher ja Jerry Portnoy olivat hänen
matkassaan tien päällä; Paul Butterfield levytti hänen kanssaan, ja Charlie
Musselwhite keräsi varhaista mainetta saatuaan jammata The Muddy Waters
Bandin kanssa. Kitaristit? Jimmy Rogers, Buddy Guy, Hubert Sumlin ja Bob
Margolin tulevat ensimmäisinä mieleen. Vai miltä tuntuisivat Phil Upchurch, Mike
Bloomfield, Rory Gallagher ja Johnny Winter? Lisäksi Muddyllä oli osuutensa myös
Chuck Berryn ja Bo Diddleyn saamisessa studioon ja maailman tietoisuuteen.
Pianistit: Otis Spann, Pinetop Perkins; rumpalit: Willie "Big Eyes" Smith toiminee
edelleen kiertuemuusikkona? Moni yllä olevan listan henkilöistä on valitettavasti
poistunut keskuudestamme, mutta Big Eyes on löytänyt itsestään
harppuvirtuoosin...
PPS: Itse musiikki
Totta kai tiedän, että kaikki yllä kuvailtu on yhtä höpötystä. Jos herättäisit minut
aamuyöllä kello neljä, tarttuisit kurkusta ja tivaisit: "Miksi Muddy?", en piittaisi
moisesta. Sen sijaan mutisisin todennäköisimmin "...koska musiikki on niin hyvää!"
Ja se on totuus.
ANDRES ROOTS
Suositeltavia levytyksiä
“The Complete Plantation Recordings” (Chess/MCA 1997)
“His Best: 1947-1955” (Chess/MCA 1997)
“His Best: 1956-1964” (Chess/MCA 1997)
“At Newport” (Chess/MCA 1960/2001)
“Electric Mud” (Chess/MCA 1968/1996)
“Muddy “Mississippi” Waters Live” (Sony 1979/1989 - NB! not the 2003 2CD
edition)
Suositeltavaa luettavaa
Elämäkerta 1: Mississippi
Elämäkerta 2: Chicago
Elämäkerta 3: Champagne & Reefer!
The Muddy Waters Band livenä Lontoossa 1968
.
|
