Blues-Finland.com - Ou'Blues 5 vuotta

RAPORTTI

31.10.2014

Lazy Moose. Kuva Keijo Kiirikki

Oululaista karismaa ja hapekasta sinistä verta
Ystävämme Oulusta kertovat, miten paikallisen yhdistyksen Ou'Bluesin
järjestämät juhlat sujuivat. Musisoinnin ohella ehdittiin palkinnonjakoonkin.

Oulussa pidettiin lauantaina 25. lokakuuta lystiä neljän bändin voimin. Vauhdissa
olivat Lazy Moose, Maya Paakkari & Jam Group, Bluesberries ja Grabulator.
Tapahtuma juhlisti paikallisen yhdistyksen Ou'Bluesin viidettä syntymäpäivää.

Radisson Blu -hotellissa pidetyssä konsertissa pääesiintyjänä kukoisti räväkkä
rockblues-trio, raketin lailla suomalaiselle blues-taivaalle singahtanut Lazy
Moose. Yhtye on juuri julkaissut debyyttialbuminsa "When Trouble Was Born",
jonka tuotti bändin kanssa Davide Floreno (tuttu mies Erja Lyytisen joukoista).

Hirvet (rumpali Jyrki Iivanainen, basisti Osku Isosaari, laulaja-kitaristi Oskar
Nieminen) on todettu salonkikelpoisiksi. Keikkaa on ollut muun muassa Helsingin
Storyvillessä, ja levy on soinut radioissa. Lisäksi bändin levy on mukana
International Blues Challenge -kisassa Finnish Blues Societyn edustajana.

Oulussa Lazy Moose aloitti settinsä omalla psykedeliavaikutteisella biisillään
"Riding with the Gringos". Sitä seurasi vivahteikas mutta tuima shuffle ilman
löpinöitä. Jo ensi minuutit paljastivat, että ollaan uudessa ajassa, uudenlaisessa
roots-meiningissä, josta puuttuvat kaikki perinteiset bluesbändien maneerit ja
ehkä sudenkuopatkin. Nuoren ja taitavan kolmikon soitto oli pysähdyttävän
tarkkaa ja ilmavaa. Rytmilajeilla leikiteltiin, soinnutuksissa oltiin paljon jazz-,
fuusio- ja soul-vesillä. Ei kuitenkaan niin paljon, että bluesyleisö olisi ryhtynyt
nyrpistelemään. Useimmille bluesbändeille vieras, tarkka ja tyylikäs stemmalaulu,
oli mukana lähes kaikissa biiseissä.

"When Trouble Was Born" -levyn biisien lisäksi setissä oli ainakin kaksi tulevan
levyn omaa biisiä livehionnassa. Lainabiisejä oli ainakin kolme: tuttu "Crosscut
Saw" sekä Stevie Ray Vaughanin biisit "Lenny" ja "Couldn't Stand the Weather".
SRV-lainat ovat vivahteikkaita (ja vaikeimpia soittaa) ja hyvin jazzahtavia biisejä,
joita harva lähtee coveroimaan. Näiden biisien aikana lavalle hyppäsi yllättäen
saksofonin kanssa oululainen Olli Tuomainen, joka yhdessä kitaristi Oskar
Niemisen ja muun bändin kanssa loihti kymmenminuuttisen, jonka kuulija muistaa
pitkään.

Setin ja koko illan kruunasi upea äänentoisto, jollainen "Vaakunan" alasalissa ei
aina toteudu. Betonisen kolkko pöminä loisti poissaolollaan ja balanssit olivat
kohdillaan. Lisäksi volyymitasot pysyivät kuulijaystävällisinä. Äänitarkkailijana
toimi oululainen mestari Eero Vuolukka.

Maya ja Elvis

Maya Paakkari ja hänen bändinsä Jam Group esitti Billie Holidayn "I'm a Fool to
Want You" ensimmäistä kertaa livenä. Yhtye valitsi sen vieläpä
aloituskappaleekseen. Hienon Jam Gropin setti on monille oululaisille tuttu,
juhlaillan varttuneemmalle bluesyleisölle kuitenkin pääosin uusi kokemus. Setti oli
rakennettu hyvin monenlaisesta musiikista, ja johtavana lankana toimivat koko
ajan karismaattisen laulajan taito, tyyli ja asenne, jotka ovat puhdasta bluesia.
.

Trio toimi tilaisuudessa hienona tasapainottajana loppuillan nuoren voiman
tulitukselle (vaan ei tilutukselle). Juha Kallion ja Olli Tuomaisen ilmava, laulajaa
tukeva ja kunnioittava säestys toimi hyvin. Sovituksissa oltiin usein kaukana -
jopa metsien takana - kappaleiden alkuperäisistä versioista.

Mayan tuttua Janis Joplin -osastoa taisi olla vain kolmen biisin verran, ja
uudempaa väriä toivat Carolalta lainatut "Herrojen kanssa pellon laidassa" ja
"Rakkauden jälkeen". Bluesillassa voi vetää myös Tapsa Rautavaaraa. Maya
kunnioitti vanhaa mestaria hienolla tulkinnallaan biisistä "Kulkuriveljeni Jan".
Biisin Maya halusi omistaa Esko "Elvis" Lassilalle, jolta kertoi nuorena tyttönä
kysyneensä, miten sitä lavalla rokkia lauletaan. Elvis oli asian sitten nuorelle
Mayalle kertonut...

Oululainen tähtihetki koettiin, kun "House of the Rising Sun" -biisin ajaksi lavalle
nousi duettopariksi herra Elvis Lassila. Hetkessä oli taikaa ja lämpöä - lavalla
verta, hikeä, lahjakkuutta, ehkä kyyneliäkin.

Encoressa Maya aloitti laulun yksin ilman Tuomaista, joka oli ehtinyt jo
takahuoneeseen. Kuulija joutui miettimään, osuuko sävellaji kohdalleen, kun
näytti siltä, että Maya aloitti laulun ilman pohjaääntä. Tuomainen juoksi paikalle,
pyyhiskeli ja sääti hieman saksofonin suukappaletta ja puhalsi tarkasti Mayan jo
tovi sitten aloittamaan biisiin säestykset ja soolot täydellisessä pitchissä.

Autenttista, omintakeista

Kuopiolainen mustikkabändi Bluesberries hakee vaikutteensa 1930-luvun
kadunkulmabändeistä ja bluesmusiikin varhaisimpia tyylejä edustavasta
Delta-bluesin traditiosta.

Bluesberries

Bluesberriesin, joka on toiminut vuodesta 1997, setissä kuultiin autenttisia
vanhan ajan blues-soittimia: pyykkilautaa, pesusoikkobassoa, huuliharppuja ja
vuodelta 1931 olevaa peltikitaraa. Yhtyeen pyykkilauta on sisäänsoitettu ja
testattu alun pitäen yhtyeen solistin, Seppo Ulmasen anopin toimesta.

Bändi soitti settinsä leppoisasti. Biisit olivat pääosin yleisölle tuttuja kappaleita
omintakeisilla sovituksilla soitettuina. Ohjelmistossaan orkesterin kannattaisi
ehkä paneutua rikkaaseen country blues -perinteeseen, josta löytyy valtavasti
ennen Suomessa kuulematonta materiaalia. Se yhdistettynä orkesterin
asenteeseen ja kalustoon voisi tehdä bändistä todella omaperäisen live-
esiintyjän omalla sarallaan.

Bluesberries esiintyi kokoonpanossa JohnLee Ulmanen, Kai Laitinen ja Marko
Kulhomäki.

Päälavan vieressä olleella sivulavalla iloitteli päälavan settien välissä oululainen
Grabulator. Yhtye soitti perinnehengessä, vaikka heidät tunnetaan pääosin
muista kuin bluesvivahteista. Grabulator – Jone, Matts, Speedy ja Pese – oli
virittäytynyt bluestunnelmaan oikeilla (oululaisvalmisteisilla)
sikarilaatikkokitaroilla, huuliharpulla ja ratkiriemukkaalla meiningillä. Setissä
kuultiin jopa yksi yleisön taholta usein soitettavaksi toivottu heavy-kappale (jota
kukaan ei tällä kertaa toivonut). Mutta komeasti soitettiin ja kaikilla oli hauskaa.

Puoli vuosikymmentä oululaista yhdistystoimintaa

Syksyllä 2009 kokoontui toistakymmentä oululaista juurimusiikin harrastajaa
tarkoituksenaan perustaa bluesia ja muuta amerikkalaista juurimusiikkia ja sen
esittämistä edistävä yhdistys. Nyt lokakuussa Ou'Blues vietti viidettä synttäriään.

Yhdistys on järjestänyt 3-5 tapahtumaa
vuodessa. Yhdistyksen jäsenet pitävät tahtia
melko hengästyttävänä, järjestetäänhän
tilaisuudet yhdistyksen riskillä parin-kolmen
hengen voimin. Silti Ou'Blues on saanut
kovan luokan artisteja - yhteistyössä muiden
pohjoissuomalaisten yhdistysten kanssa -
esiintymään Oulussa aina bluesin kotimaasta
Yhdysvalloista (James Harman, Tad
Robinson, Irving Louis Lattin), Britanniasta
(Papa George, King King) ja Ruotsista (Bill
Öhrström, Bottleneck John). Kotimaan nimiä
ovat olleet Pepe Ahlqvist, Helge Tallqvist,

Maya Paakkaria (vas.) muistettiin
Mojo-palkinnolla.

Tomi Leino, Hasse Walli, Esa Kuloniemi ja Aija Puurtinen. Lisäksi Ou'Blues on
tarjonnut esiintymismahdollisuuksia monelle Oulun seudulla vaikuttavalle bändille.

Ou'Blues on järjestänyt jäsenille ja alan harrastajille kolme työpajaa: kaksi
huuliharppukurssia (vetäjinä muiden muassa Jantso Jokelin, Helge Tallqvist ja
Tomi Leino) sekä sikarilaatikko/steelkitarakurssin (Bottleneck John).

Lisäksi yhdistys on palkinnut oululaisia bluesmuusikkoja Mojo-patsaalla ja
kunniakirjalla. Palkinnon ovat saaneet Henry Ojutkangas, Bluesbirds sekä Esko
"Elvis" Lassila. Viisivuotisjuhlissa palkittiin Maya Paakkari. Palkinnonjaossa Maya
lupasi, että vuoden 2015 aikana julkaistaan hänen ensimmäinen oikea ja oma
levynsä.

MIKKO KOSKELA

Kuvat Keijo Kiirikki

Linkki: Ou'Blues

.

Jaa juttu profiilissasi: |

UUSIMMAT

BLUESIA CDON.COM-VERKKOKAUPASTA