SAVONSOLMU BEACH & BLUES PARTY 2014, PIEKSÄMÄKI - RAPORTTI
|
|
7.7.2014 Kuvagalleria
|
Maria Hänninen, Jaku Havukainen
|
Rantahauskaa naisten komennossa Savonsolmu Beach & Blues Partyn tähdet olivat Jane Kitto, Maria Hänninen, Maya Paakkari ja Lena Lindroos. Pieksämäellä bailattiin 17:nnen kerran.
Pieksämäen kesätapahtuma Savonsolmu Beach & Blues Party houkutteli pari vuotta sitten runsaasti yleisöä SF Blues –superyhtyeen juhlakiertueen voimin, ja viime kesänä varsinainen kansanvaellus saapui seuraamaan Mikko Kuustosen ja Q.Stonen keikkaa. Tänä kesänä ilma suosi ja ohjelmassa oli monta hyvää bändiä, mutta yleisömäärä jäi tavanomaisemmaksi.
Tapahtumien kulku noudatti tuttua kaavaa. Ensimmäinen esiintyjä sai soittaa kaikessa rauhassa, toinen sai uskaliaimmat lavan ääreen, kolmas nautti jo inspiraatiota rytmikkäästi vääntelehtivistä kesäsuomalaisista ja neljännen aktin aikana kansa viimein kasautui seuraamaan pääesiintyjiä lähietäisyydeltä.
Solmun kesäbluesissa on usein nähty kovia nimiä – viime vuosina muiden muassa Whitesnakesta tuttu Micky Moody ja Johnny Winterin patteristi Tom Compton – ja kesällä 2014 perinteelle saatiin jatkoa. Rumpali Dave Getz ja basisti Peter Albin soittivat aikoinaan Big Brother & The Holding Companyssa ja Country Joe & The Fishissä. Kaverit ovat siis tehneet vakuuttavaa muusikonuraa yli 40 vuotta.
Savonsolmu Beach & Blues Partyn pääkonsertissa lauantaina 5. heinäkuuta Getz ja Albin esiintyivät Perfect Blue Sky –bändissä. Bändin voimakaksikko on ruotsalaistunut australialaisartisti Jane Kitto ja ruotsalainen kitaristi Pna Andersson. Urkujen ääressä työskentelee Danny Oakhill, mies Australiasta.
Monikansallinen orkesteri teki Suomessa pienen kiertueen. Jotkut keikat kaikuivat melkein tyhjille saleille, mutta keikat Savonsolmussa ja Järvenpään Puistobluesin klubi-illassa nousivat kivoiksi kohokohdiksi.
Perfect Blue Sky soittaa enimmäkseen Kitto-Anderson –sävelteoksia. Ne rakentuvat laulaja-lauluntekijämateriaalin ja 60-luvun rockin aineksista. Yhtyeen paras vahvuus on tunnelmien luomisessa ja tarinankerronnassa. Kappaleet eivät ole erityisen koukuttavia, joten kuuntelijan on virittäydyttävä oikealle taajuudelle saadakseen parhaan irti – turn on, tune in, drop out! .
|
|
Musiikin lisäksi hippiajan tunnelmaa luotiin ulkoisin keinoin. Asustus oli aiheen mukainen, ja lavalle levitettiin kuviollisia kankaita ja mattoja. Sytyttipä Kitto suitsukkeitakin käryämään. Kaiken kruunasivat lavan etualalle ripustetut hullunkuriset, vaaleansinisiä hyttysverkkoja muistuttaneet viritelmät.
Janista muistettiin
Dave Getz paukutteli vakuuttavasti rumpupatterin suojissa. Peter Albinin valmius jätti sen sijaan paljon toivomisen varaa. Useat kappaleet Albin bassotteli nuoteista/muistiinpanoista lukien, joten suuri osa setistä kului melkein selkä yleisöön päin soittaen. Kyllähän kappaleet joskus pitää opetella, mutta ei mielellään festivaalilavalla.
|
|
Dave Getz
|
Kitto lauloi kappaleista suurimman osan. Andersson otti välillä vastuuta, ja Albin lauloi Big Brotherin klassikon "Blindman". Setti miellytti varmasti kuulijoita, jotka pitävät Jefferson Airplanen, Pink Floydin ja muiden aikalaisten musiikista. Janis Joplin –yhteyttä alleviivattiin kivoilla sovituksilla kuolemattomista biiseistä "Me and Bobby McGee" ja "Piece of My Heart".
Tismalleen samat Janis-klassikot tulkitsi Maya Paakkari, joka esiintyi Savonsolmussa Jam Groupeineen. Maya lisäsi häkää pönttöön "Mercedes Benzillä" ja loistavalla "Turtle Bluesilla". Perustavaa laatua olevaa bluesia edusti "Nobody Knows You When You're Down and Out", classic rockia Led Zeppelinin "Rock & Roll" ja moneen kertaan coveroitua klassikkomateriaalia avausbiisi "Work Song" (Nat Adderley-Oscar Brown Jr). Elvistä kuultiin "Heartbreak Hotelin" verran. Kovin yllätysveto oli funkaava luenta kansansävelmästä "Herrojen kanssa pellon laidassa". Maya leimasi version "pohjoispohjalaiseksi bluesiksi".
Maya valitteli, etteivät häneltä onnistu settilistat 16 vuoden harjoittelunkaan jälkeen, mutta harvalla oli moittimista Jam Groupin monipuolisesta ohjelmistosta.
Maya Paakkarin, räväkän oululaisen, esiintymistä on aina hieno seurata. Maya on aidosti persoonallinen tyyppi, ja hän osaa käyttää lahjaksi saamaansa raspikurkkua. Kun karismaa on, ei tarvitse teeskennellä. Välillä laulussa on ehkä enemmän värittämistä kuin olisi tarvis, ja jokin totaalisen easy kappalekin ehkä settiin sopisi. Keikkakokonaisuus oli kuitenkin vahvaa laatua – paljolti kiitos oivallisen multi-instrumentalistin Olli Tuomaisen (kitara, saksofoni, huilu) ja kitaristi Juha Kallion.
Soul-klassikko "When a Man Loves a Woman" päätti setin aviollisiin tunnelmiin. "Menen syksyllä naimisiin. Aika paljon pitää miehen rakastaakin, kun en ole ihan helpoin ihminen", Maya lohkaisi.
Iloista yhteispeliä
Monipuolinen muusikko Maria Hänninen siirtyi sujuvasti blues-tunnelmiin Puistobluesissa. Maria oli Riku Niemi Orchestran solistina yhdessä Aija Puurtisen ja Erja Lyytisen kanssa. Viikkoa myöhemmin Pieksämäellä Maria soitti Ya-Ya –yhtyeen kanssa: kitarassa Jaku Havukainen ja rummuissa Jan Noponen.
Ya-Yan varsinainen blues-osasto sisälsi muun muassa Albert Collinsia, mutta vetoavin blues-tulkinta oli Marian oma biisi "Going Home to My Man". Se sopi mainiosti Savonsolmun naisenergiateemaan: kappaleessa on naisen vuoro anoa mieheltään synninpäästöä oltuaan pahoilla teillä.
Maria Hänninen & Ya-Yan setin kohokohtia olivat myös Fleetwood Macin "Albatross", Blind Faithin "Can't Find My Way Home", Rock & Roll Bandin "I'm Gonna Roll", Buffalo Springfieldin ja Stephen Stillsin "For What It's Worth" sekä Facesin "Stay with Me". Ja pitihän myös bändin nimikkobiisi, Lee Dorsey – klassikko "Ya Ya" vetäistä.
Bändin osuudessa ilahdutti eritoten iloinen yhteispeli. Basisti Hänninen ja kitaristi Havukainen sparrasivat toisiaan, ja Noponen takasi sekä vakaan pohjan että makeat nyanssit (Wigwamista tuttu Noponen soittaa muuten Keitelejazzissa Wigwam Revisited! –keikan Gutsi Gustavsonin, Måsse Groundstroemin, Rekku Rechardtin ja Mikko Rintasen kanssa). Ehtaa bluesia olisi mahtunut settiin enemmän, mutta sehän ei ole laadukkuuden mittari. Mainio veto!
Standardeja ja originaalimatskua
Savonsolmu Beach & Blues Partyn kenties blues-pitoisin annos nautittiin heti alkuun, kun Lena & The Slide Brother Duo käynnisti pääkonsertin. Ohjelmassa oli muun muassa Mississippi John Hurtia ja Muddy Watersia. Viihdyttävästä setistä vastasivat Lena & The Slide Brothers –bändistä tutut Lena Lindroos (laulu, basso, kitara, piano) ja Matti Kettunen (kielisoittimet, taustalaulu).
Slide Brothersin vahvin osaaminen piilee omassa musiikissa. Bändi on värkännyt kaksi mainiota pitkäsoittoa. Levyiltä tuttujen originaalibiisien kuuleminen duoversioina olikin Pieksämäen-setin kiintoisinta antia. Omaa ohjelmistoa edustivat "Won't Sing Hallelujah", "Turn It on", "Down" ja "Old Dog".
Muun muassa Tom Waits –laulut toivat väriä, mutta Lena & The Slide Brother Duon keikka jäi valitettavan paljon avaussetin kirouksen uhriksi: festivaalin ensihetket kun usein kuluvat paikkojen etsimiseen ja ensimmäisen kylmän virvoitusjuoman aiheuttamaan euforiaan. Lindroos ja Kettunen ovat kuitenkin esimerkillisiä muusikoita, joiden laid back –asenteinen soitanta vaatii ja ansaitsee tiettyä keskittymistä.
Pieksämäellä vietettiin oikein blues-viikkoa, sillä ohjelma alkoi jo keskiviikkona iltatorilla. Siellä esiintyivät Pepe Ahlqvist ja VooDuo. Torstaina irroteltiin musiikkibaari Coronassa Papa's Paradisen johdolla.
Perjantaina hotelli Savonsolmun pääravintolassa soitti hollantilainen Little Boogie Boy. Häneltä irtosi iloisen reipas blues-meininki, ja Telecaster-kitaran soundi toimi. Kompista vastasi kotimainen luottotandemi, basisti Jaska Prepula ja rumpali Mikko Peltola. Big Buddy Trio veti blues-standardien voimalla, kun taas Sasse & Andy Duo piti hauskaa folk- ja country-fiiliksissä. Full Moon Rock 'n Roll Band päätti festivaalikokonaisuuden pääkonsertin jälkeen. Bändi heitti bluesin ja rockin klassikkomateriaalia rehvakkaalla asenteella.
Savonsolmu Beach & Blues Party toimi kaikkinensa mukavasti, vaikkei varsinaisesta riemuvoitosta tohdi sentään puhua. Pääkonsertin toteuttaminen rannalle kootulla kunnollisella stagella (jätskioskin kokoisen kiinteän rantalavan sijaan) toi näyttävyyttä ja arvoa. Festivaalin puuhamiehet Ipi Kaipiainen ja Auvo Laaksonen tekivät jälleen pyyteetöntä työtä – pääkonsertin teemoittamisesta taas iso plussa. Radiopersoona-muusikko Teppo Nättilän vetävät juonnot ilahduttivat. Yleisömäärä oli pieni pettymys, mutta lämpimässä kesäpäivässä nautittiin sen verran anniskelutiskien tuotteita, että Pieksäjärven rannassa juhlittaneen vielä kesällä 2017, jolloin olisi ohjelmassa 20. Beach & Blues Party.
PASI TUOMINEN
Kuvagalleria
Linkki: Savonsolmublues.com
|
|
|
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English .
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © Blues-Finland.com 2006-2014 .
|
|