(c) 2007 Blues-Finland.com |
Gustavson hirmuvireessä 17.6.2007 Jukka "Gutsi" Gustavson vastasi sykähdyttävimmistä hetkistä, kun SF Blues konsertoi Aulanko Bluesin pääesiintyjänä. Yhtyeen toinen vierailija Eero Raittinen puolestaan suoriutui kansanvillitsijänä. Yleisö oli sopivan vastaanottavaisessa tilassa, kun SF Blues otti Katajiston kartanon Lato-lavan haltuunsa lauantaina kello 23:n tienoissa. Katsojat olivat kunnioittaneet lavan edessä olevaa tanssilattiaa kuin pyhää maata siihen asti, mutta suomalaisen bluesin superbändin esiintyessä lavanedusta täyttyi bailaajista ja palvojista. |
Pepe Ahlqvist, Heikki Silvennoinen ja Dave Lindholm pystyttivät SF Bluesin viitisen vuotta sitten. Nykyinen kokoonpano on kolmas versio. Vakiojäseninä ovat pysyneet Pepe ja Heikki. Kuka idean takana lieneekin, mutta Eero Raittisen ja varsinkin Wigwamista parhaiten muistetun Jukka Gustavsonin kutsuminen mukaan vuoden 2007 miehistöön on ollut neronleimaus. Sekstetin täydentää rytmikaksikko Auvinen-Rajala. Sovituksellisten tarpeiden mukaan SF Blues on lavalla neljän, viiden tai täyden kuuden miehen kokoonpanossa. Täyden miehistön biiseissä on mahtipontisuutta, mutta finessit näyttäytyvät parhaiten pienemmissä piireissä. Ahlqvist tarttuu kitaran lisäksi nyt myös huuliharppuun - monien odotukset palkiten. Hänen uudelle "Man - Be Careful" -levylle säveltämänsä kappale "Good Blues" oli livenä nimensä veroinen. Hillittömänä koomikkonakin tunnettu Silvennoinen oli parhaimmillaan Henkka-vaikutteisissa sooloissaan sekä SF Blues -debyyttilevyn kappaleella "Heresy". Vaikutelmaa heikensi hieman se, ettei Heikki voinut olla jatkuvasti virnuilematta. Ilmeisesti eturivin 'virittyneimmät' katsojat huvittivat miestä kovin. Raittinen on kunnossa. Hänet on toki aina tunnettu yhtenä sielukkaimmista suomalaislaulajista, mutta hänen alkuvoimainen työskentelynsä kannustaa yhtyettä ja lämmittää yleisöä. Uutuusalbumiltakin löytyvä Rick Derringer -klassikko "Rock and Roll Hoochie Koo" oli kenties vahvin vokaalinäyttö. Subjektiivisen desibeliarvion mukaan Eero sai yleisöltä rajuimmat suosionosoitukset, mutta keikan kovin tekijä oli Hammond-ihme Jukka Gustavson. Hänen mestaroimansa Stevie Wonder -helmi "Living for the City" oli runsaan tunnin setin kohokohta. Gutsin hullu heittäytyminen tekemiseensä sai monet katsojat pyörittelemään silmiään. Biisin progressiivinen väliosa ei kalpene parhaimmillekaan Wigwam-sävelpunoksille. Jukka äänsi englantia natiivin tavoin jo ensimmäisellä Wigu-levyllä (Hard 'n Horny, 1969), joten fonetiikkakaan ei pysty pudottamaan tämän live-vedon korkeaa sijoittumista kansainvälisten huippusuoritusten asteikolla. |
Jukka Gustavson (c) Kake Kiirikki, Cinema SF |
Gustavson on suuri taiteilijasielu, ihkaoikea kotimaisen musiikin suurmies. Jo hänen näkemisensä nykyisessä sähköisessä kunnossaan on riittävä syy olla missaamatta SF Bluesin kokemista livenä vuonna 2007. Olipa lavalla sitten kuinka monta tähteä hyvänsä, on osaava rytmiryhmä edellytys onnistuneelle konsertille. SF Bluesilla ei ole siitäkään kiinni. Janne Rajala bassossa on vahvasti eläytyvää tyyppiä, rumpali Jani Auvinen on puolestaan vapautuneen määrätietoinen. Nuoretmiehet tietävät mitä tekevät. |
Silvennoinen, Raittinen, Ahlqvist (c) Kake Kiirikki, Cinema SF |
SF Bluesin asetelma muistuttaa The Bandin vastaavaa: nerokas kosketinsoittaja (The Bandilla uskomaton Garth Hudson) kuorruttaa koko musiikin aivoituksillaan ja inspiroi koko yhtyeen yhä huimempiin suorituksiin. Koska Gustavson on mainitun amerikkalais-kanadalaisen bändin kovanlinjan pitkäaikaisfani, ei ole epäselvää kuka on valinnut eeppisen mestariteoksen "The Weight" mukaan levylle sekä keikkojen encore-kappaleeksi. SF Blues Aulanko Bluesissa. Katajiston Kartano, 16.6.2007 Pepe Ahlqvist (laulu, kitara, huuliharppu), Heikki Silvennoinen (laulu, kitara), Janne Rajala (basso, taustalaulu), Jani Auvinen (rummut) Vierailijat: Eero Raittinen (laulu), Jukka Gustavson (urut, laulu) Lisätietoja SF Blues -infosivulta. |