Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© 2009 Blues-Finland.com
Porvoon rock-juna tukevasti raiteillaan

18.5.2009

Pub-rockin perinteitä kunnioittava Sleepwellers on julkaissut toisen levynsä "Mother or a Dodo?". Studiossa on tehty kelpo jälkeä, soundit ovat muhkeat läpi levyn ja kitaroissa riittää.

Porvoolainen
Sleepwellers soittaa keikoilla rempseitä versioita Dr Feelgoodin ja The Piratesin kappaleista, mutta levyille asti niitä ei kuitenkaan kelpuuteta. Vuosi sitten ilmestynyt debyyttilevy "Every Scar Tells A Story" sisälsi vain omia tuotoksia. Niin tapahtuu myös tällä tuoreella "Mother Or a Dodo?" -levyllä. Laulaja-kitaristi Pasi Siltakorven kynäilemät menobiisit pohjaavat silti vankasti pub-rockin perinteisiin.
Etusivu   Uutiset   Artikkelit   Tapahtumakalenteri
Kotimaiset artistit   Ulkomaiset artistit   Foorumi   Info
cdon.com
Levyn starttaava nimibiisi "Mother Or A Daughter" antaa hyvän kuvan bändin olemuksesta. Reipas rockralli kulkee tappavan tehokkaalla kompilla eteenpäin kuin höyryveturi konsanaan. Sanat ovat ns. kieli poskessa väännetyt ja toimivat hyvin. Toteamus: "..You want mother or a daughter depends how old mother is..." pitänee hyvinkin paikkansa.

"Night Vision" on rivakka country-tyylinen menopala mainioine kitarapikkauksineen. Varsinaista blues-osastoa edustaa rauhallisesti alkava "About The Blues". Hyviä mietelmiä sisältyy tähänkin kappaleeseen: "What could I tell you about the blues, 'cause I ain't seen nothing yet. But when that day comes, I think I'll forget". Biisin loppupuoli mennään kunnon boogie-vaihteella eteenpäin ja kitaroissa löytyy. Tätä olisi kyllä kuunnellut sujuvasti pitempänäkin versiona...

Takuuvarma jorausbiisi on "B77", 'that takes you to heaven'. Arvattavaksi jää mitä tuo koodi tarkoittaa. Liekö kyseessä sitten vanha auto, kelamankka vai atomipommi. Ainakin jälkimmäinen vie takuuvarmasti taivaisiin. Biisi tuo mieleen nopeutetun version "Let's Work Together" -kappaleesta lähinnä muikean slidekitaroinnin ansiosta.

Levyn vaikuttavin kappale on mielestäni "Emptier Than Empitiness". Balladimainen, ja varsin mahtipontinen kappale on hieno osoitus Pasi Siltakorven tyylitajusta. Rauhallisesti rullaava blues kasvaa välillä huimiin sfääreihin. Kitarasoolo ja koko kappaleen soundimaailma on aivan huippuluokkaa. Levyllä vieraileva kosketinsoittaja
Martin Andersson täydentää hyvin yleissointia urkuineen.

"No Panic In Paradise" taas on mukavasti rullaava, lattarimainen biisi hienolla kertosäkeellä. Tämä voisi hyvinkin soida radioasemilla kesähittinä, mikäli bändiä oikein kunnolla lykästäisi.

Levyn päättävä "My Home Town" on varsin tehokas selvitys Porvoon nykytilasta ja meiningistä. Kitarat sahaavat sirkkelin tavoin ja särössä löytyy. Pasin laulu kuulostaa ajoittain itse
Lee Brilleaux'lta. Kuusiminuuttinen wilkojohnsonmainen rytistys loppuu kaaosmaisesti, muttei mene kuitenkaan liian överiksi.

Studiossa on tehty hyvää jälkeä ja soundit ovat muhkeat läpi levyn. Kitarointi on selkeää ja asiaan kuuluvan tehokasta. Kitarasoolot ovat moitteettomia. Rytmipuolikin on kaikilta osin kuosissa. Sisäinen klausjärviseni ei kiemurrellut kuin "I Will Follow" -kappaleen yhdessä väliosassa...

Kesän keikoille kannattaa osallistua, sillä Sleepwellers on (ainakin tältä kuulemalta) edelleen hyvässä iskussa!

KAKE KIIRIKKI


Sleepwellers: Mother Or A Dodo? Omakustanne, 2009

Pasi Siltakorpi (kitara, laulu), Markku Räty (kitara), Ari Siltakorpi (basso, taustalaulu),
Thomas Törnroos (rummut)

Vierailija: Martin Andersson (urut)


Lue myös Sleepwellers -keikka-arvio

Linkit: Sleepwellers
kotisivu ja MySpace


Artikkelien etusivulle