Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © 2008 Blues-Finland.com |
Lyhyen Robert Whitfieldin yhtyeen kiinnityksen jälkeen Kubek liittyi Al Braggsin yhtyeeseen. Kubek levytti myös Charlie Robinsonin, Big Ray Andersonin ja Ernie Johnsonin kanssa sekä oli Little Joe Bluen albumilla It's My Turn Now. Hyvin nuorena aloittamansa uran aikana Dallasin klubeilla 1970- ja -80 -luvuilla Kubek ehti soittaa myös Stevie Ray Vaughanin kanssa sekä kaikkien kolmen suuren "kuninkaan" - B.B.:n, Albertin ja Freddien - kanssa. Vuonna 1989 Kubek yhdisti voimansa Louisianan Monroesta kotoisin olevan kitaristi-laulaja Bnois Kingin kanssa. Kingin soul-sävytteinen lauluääni ja jazz-vaikutteinen kitarointi istui mainiosti Kubekin suorempaan sormi- ja slide-soitantaan. Ennen Bullseye Blues & Jazz Records -merkin debyyttilevytystä he julkaisivat cover-sävellyksiä sisältävän albumin nimeltä The Axe Man. Bnois King on 13 vuotta Joeta vanhempi. He molemmat tulevat perheistä, joissa musiikki ei ollut pääosassa. Molemmat kiinnostuivat kuitenkin musiikista hyvin nuorina ja lähtivät kotoaan ja hankkiutuivat klubipiireihin vuosia ennen täysi-ikäisyyttään. Molempien neuvonantajina olivat vanhemmat muusikot, jotka opettivat heille taitonsa. Molemmat myös kärsivät ja lopulta pääsivät eroon alkoholiongelmasta. Vaikka heidän tiensä eivät kohdanneet vasta kun 1989, nämä kaksi olivat usein samoissa paikoissa ja tunsivat samoja ihmisiä eri aikoina. Smokin' Joe Kubekin isä oli valtiotieteen professori Dallasissa. Perhe ei ollut kovin innostunut pojan muusikonuran valinnasta. Joen pääinnostus musiikkiin tuli TV:n ja radion kautta, kun alkuperäinen Britti-invaasio ja 60-luvun rock olivat pääroolissa. - Olen ollut kiinnostunut musiikista ensimmäisestä kouluvuodestani lähtien, hän kertoo. - Blues alkoi ryömiä minuun noiden englantilaisten artistien myötä. Artistit kuten Jimi Hendrix ja Cream olivat pinnalla. Sitten löysin sävellyksiä, joista kiinnostuin: Strange Brew, joka oli kuin Albert King esittäessään Crosscut Saw'ta. Jeff Beck johdatti minut Howlin' Wolfiin, kuten myös Cream, ennen kuin tiesin kuka Chester Burnett oli. Näin B.B. Kingin kiertueella Rare Earthin kanssa ollessani 13-vuotias. Al Braggsin opissa Vaikka Freddie Kingistä Joen neuvontajana on kirjoitettu useaan otteeseen, niin yksi Joen varhaisimmista opettajista oli kiertävä esiintyjä ja laulunkirjoittaja Al "TNT" Braggs. - Tapasin Al Braggsin ensimmäisen kerran eräässä tienvarsikuppilassa, Joe kertoo. - R.L. "Hoppy" Hopkins piti tätä kuppilaa Etelä-Dallasissa ja kokkasi aina hyvää ruokaa. Minulla oli tapana asustella sen luona ulkona olevassa tyhjässä bussissa. Tuo kuppila oli säännöllinen hengailupaikka useimmille muusikoille. Meillä oli myös tapana harjoitella siellä. - Al ilmestyi eräänä päivänä korjatakseen Cadillaciaan ja niin me tapasimme ensimmäisen kerran. Hän etsi kitaristia ja minulla oli tuohon aikaa oma bändi. Päädyin tekemään molemmat keikat. Alilla oli tuohon aikaan big band, The Possessions, jossa oli neljä tai viisi puhaltajaa, neljä taustalaulajaa, joilla oli askelkuviot sekä kitaristi, basisti, rumpali ja kosketinsoittaja. Al todella opetti minulle kuinka johtaa yhtyettä ja kuinka rakentaa show sekä miten kappaleet toimivat ja tempojen ja ajoituksen tärkeyden. Al oli perfektionisti tuolla saralla. Minut esiteltiin Bobby Blandille, Bobbyn kitaristille Wayne Bennettille ja kaikille noille mestareille Alin "sinisilmäisenä sielunveljenä". - Oman levytysurani alusta minun on kiittäminen Alia, sanoo Joe. - Aloitin tekemällä 45-kierroksisen singlen Joe Bluen kanssa Classic Club -merkille. Sitten soitin Little Joe Bluen albumilla It's My Turn Now, jonka Al tuotti. Alin avulla työskentelin myös levyillä Charlie Robinsonin, Big Ray Andersonin, Ernie Johnsonin ja R.L. Griffinin kanssa. Asuin Alin luona vähän aikaa ja me teimme koko ajan sävellyksiä kaupataksemme niitä Bobby Blandille ja B.B. Kingille. - Sitten oli eräs radioiden korjausliike Etelä-Dallasissa, jolla oli oma levymerkki. He etsivät artistia levyttämään, ja sitten soittivat Braggsille pyytäen tulemaan tekemään levyä. Me menimme studiolle. Se ei ollut mikään huipputason äänitysstudio, mutta he saivat varoja pienistä yökerhoista ja korjausliikkeiltä. Kun kävelit tähän korjausliikkeeseen, öljyä ja auton osia oli kaikkialla, ja pitkin nurkkia oli laatikoittain 45:sia. Se kuulostaa hupaisalta nyt, mutta se oli iso juttu siihen aikaan. Jos sait levyn julkaistua, niin sait levyn julkaistua. Ei sillä ollut merkitystä, oliko se korjausliikkeestä vai Warner Brothersilta. Klubit ja kiertueet kasvattajina Sillä aikaa kun Joe opetteli alaa Al Braggsin kanssa, Bnois King oli jo kypsä kiertueveteraani. Bnois King on syntynyt Delhissä Louisianassa vuonna 1943. Hänen tärkein varhaisista neuvonantajista oli oppikoulun musiikkiopettaja James Moody. - Hänellä oli yhtye nimeltä The New Sounds, joka oli iso 20-henkinen orkesteri, muistelee Bnois. - Hän otti minut siipiensä alle ja alkoi opettaa minulle musiikkitekniikoita ja -historiaa. - Häneltä kuulin ensimmäisenä nimet kuten Leadbelly. Moody ei osannut soittaa kitaraa, mutta saattoi istahtaa ja soittaa jotain pianolla ja minä opin siitä, kaikki kuuntelemalla. Opin ensimmäisen jazz-sävelmän hänen myötään. Eräänä iltana päätimme, että liityn hänen yhtyeeseensä. Elvis Presley auttoi tekemään kitarasta tärkeän elementin - näin ollen, jos ihmiset eivät näe kokoonpanossa kitaraa, he eivät halua nähdä yhtyettä. - No, James ei halunnut minun soittavan kitaraa, vain seisovan ja pitelevän sitä. Tämä oli ensimmäinen soittamani keikka. Se oli Grambling Collegessa. Minulle maksettiin 15 dollaria. Tuohon aikaan työskentelin maitokuskina, ja minun oli noustava kahdelta aamulla toimittamaan maitoa. Siitä maksettiin vain 15 dollaria viikossa. Niinpä totesin: Hei, mikä tässä kuviossa on vikana? Pitelin vain kitaraa ja minulle maksettiin viikon palkka. Tiesin heti tuolloin, etten tulisi enää ikinä ajamaan maitoautoa koirien takaa ajamana. Ennen pitkää Bnois teki paljon enemmänkin kuin vain piteli kitaraansa. Hän päätyi soittamaan Jimmy Reedin, James Brownin ja muiden suosittujen artistien sävellyksiä. Asuessaan teini-ikäisenä Houstonissa tätinsä luona hän näki musiikkiesityksen, joka kiinnitti hänen huomionsa. - Muusikot, jotka näin Houstonissa olivat pelästyttäviä, kertoo Bnois. - Näin ihmisiä kuten Joe Hughes, Clarence Hollimon, Wonder Boy Travis ja Melvin Sparks. Olin klubeilla joka yö. Tuon jälkeen menin takaisin Monroehin ja päätin pysyä poissa kaupungista vähän aikaa, kunnes saisin asiani kuntoon! Hän olikin pian tien päällä matkustaen kaupungista toiseen - läpi Teksasin, Oklaholman ja Coloradon, hankkien kiinnityksiä paikallisiin bändeihin ja soittaen jopa teltoissa kiertävien tivolien säestysorkestereissa. Lopulta Bnois asettui Dallasiin vuonna 1979 keikkaillen paikallisten jazz-kokoonpanojen kanssa. Siellä hän ja Joe myös törmäsivät toisiinsa jamisessiossa vuosikymmen myöhemmin. Outo tapaaminen Joe Kubekin ja Bnois Kingin yhteistyö sai alkunsa tavallisena maanantai-iltana Dallasissa, kun Kubek kutsui Kingin soittamaan kanssaan. He huomasivat, että Kingin pehmeämpi jazz-kitarointi ja laulanta istuivat täydellisesti Kubekin vahvempaan rock-vaikutteiseen kitaratyöskentelyyn. Vaikka heidän kumppanuutensa on luontainen, Kubek on yhä yllättynyt, että se yleensä toimii. Kuukausia aikaisemmin kaksikolla oli ollut epämukava tapaaminen, jonka Kubek yhä palauttaa mieleen tänäkin päivänä. -Me nauramme sille nykyään, hän sanoo, mutta kun tapasimme ensi kerran, se oli jonkun klubin pukuhuoneessa hieman ennen kuin kutsuin Bnoisin liittymään lavalle yhtyeeni kanssa. Kumpikaan meistä ei ymmärtänyt, miksi olimme siellä, koska se ei ollut meidän keikkamme. Emme sanoneet sanaakaan toisillemme. Me vain istuimme siellä ja katsoimme toisiamme. Se oli outoa. Parivaljakosta tuli nopeasti ystävykset. Lopulta he olivat kiertueella markkinoimassa ensimmäistä Bullseye-levytystä, Steppin' Out Texas Style (1991). Alkuaikoina yhtye teki viikkojen kiertueita maansa koillisosissa: sydäntalvella ja vanhalla Fordin vanilla, jossa ei ollut lämmitystä. -Se oli kuin siitä elokuvasta, Alive, Kubek lausahtaa nauraen. -Me olimme pukeutuneet lämpimästi. Välillä meni niin kylmäksi, että ajattelin sytyttää nuotion pitääkseni tavarat lämpimänä. Kaiken huippuna olivat hotellihuoneet, joita lämmitettiin ainoastaan jos vuokrasit ne. Ne eivät koskaan ehtineet lämmetä kunnolla. Minun oli nukuttava tukankuivaajani kanssa koko ajan. Ainoana päämääränämme oli selviytyä elävänä kotiin. Bullseye, Blind Pig ja Alligator Bullseye-debyyttiä seurasi ensimmäinen kansallinen kiertue. Koko 90-luvun The Smokin' Joe Kubek Band kiersi Yhdysvaltoja, keikkaili alituiseen ja julkaisi levytyksiä: vuonna 1992 Chain Smokin' Texas Style, 1993 Texas Cadillac, 1995 Cryin' For The Moon ja Keep Comin' Back, 1996 Got My Mind Back ja 2000 Bite Me. Vuonna 2003 Kubek ja King julkaisivat Roadhouse Research -levyn Blind Pig -merkillä. Duon toinen levytys Blind Pigille, Show Me The Money, ilmestyi vuonna 2004. Seuraavana vuonna julkaistiin kokoelma parhaita ratoja Bullseye-levytyksistä nimellä Served Up Texas Style. Kolmas Blind Pig -merkin julkaisu, My Heart's In Texas (2006), oli livelevytys. Smokin' Joe Kubek ja Bnois King ovat molemmat innoissaan Alligator-diilistä. - Olen odottanut pääseväni Alligatorille jo 80-luvulta lähtien, sanoo Joe. - Minulle se on kovin blues-merkki. Sopimus Alligatorin kanssa todistaa sen, että teet asiat oikein. Alligator on blues-merkkien Rolls Royce! Kubek ja King ovat tehneet boogietaan jo vuodesta 1991. Aikaan mahtuu jatkuvaa kiertämistä ja yksitoista tasavahvaa albumia, joissa poikkeuksina ovat vain eri levymerkit: Bullseye Blues, Blind Pig - ja nyt vihdoin uusimman 12:nnen albumin "Blood Brothers" julkaisee Alligator. Uusimman diilinsä myötä duon musiikki saavuttanee laajempaa yleisöä, unohtamatta kuitenkaan yhtyeen pitkäaikaisempia faneja. Alligator Recordsin ja KNON-FM -radiokanavan materiaalin pohjalta koonnut ja suomentanut Auvo Laaksonen |
Smokin' Joe Kubek & Bnois King esittelyssä 2.5.2008 Lue arvio viimeisimmästä albumista "Blood Brothers" Smokin' Joe Kubek syntyi 30. marraskuuta 1956 Grove Cityssä Pennsylvaniassa. Pian syntymänsä jälkeen perhe muutti Irvingiin Teksasiin, missä Kubek vietti nuoruutensa. Kubek soitti dallasilaisilla klubeilla jo 14-vuotiaana. Kolme vuotta myöhemmin hän tunsi syvempää vetoa bluesiin - Eric Claptonin ja Peter Greenin innoittamana - ja perusti ensimmäisen oman yhtyeensä. Pian tämän jälkeen hän soitti komppikitaraa Freddie Kingin taustalla. Yhteistyö jatkui Freddien menehtymiseen asti, vuoden 1976 joulukuuhun. |