KONSERTTIRAPORTTI
|
| |
|
|
Terry Hanck ja uuden kivikauden alku
|
|
|
Terry Hanck ja Jaska Prepula. Kuva: Marko Aho
|
22.9.2019 Kuvagalleria
Torstaina 12. syyskuuta avattiin Tampereen Kulttuuriravintola Kivessä uusi
kivikausi komeasti. Esiintymään saapui yhdysvaltainen saksofonisti Terry
Hanck.
Jukka Mäkisen ja Blues Lovers -yhdistyksen järjestämät Down Home Kivi -illat
ovat vakiinnuttaneet asemansa ja suosionsa pirkanmaalaisten juurevan musiikin
ystävien keskuudessa. Tälläkin kertaa tupa täyttyi, vaikka samaan aikaan
toisaalla Dr Feelgood kosiskeli samaista kohderyhmää Tullikamarin Klubille.
Blues Loversin puheenjohtaja Aarno Rissanen kertoi innoissaan tulevasta
syksystä.
- Tällä kaudella tullaan näkemään toivottuja ja odotettuja ulkomaanvieraita.
Ennen heitä on kuitenkin luvassa pari mielenkiintoista kotimaista iltaa. Sweet
Jeena juhlii (26.9.) uutta suomenkielistä levyään. Heillä on aina loistava meininki,
on tanssijoita ja muuta spesiaalia. Tällä kertaa kokoonpanoa täydentää myös
Wiley Cousins pianoineen. Good Rockin’ Kempas & The Short Timers on
puolestaan pitkän linjan soittajien tuore kokoonpano pääkaupunkiseudulta. Myös
(kitaristi) Gona Lehtisen soololevy ”Fly Now” nostaa odotukset ryhmän suhteen
korkealle.
|
|
|
Avajaisiltana lavan otti haltuunsa nyt kolmatta kertaa Kivessä vieraillut Terry
Hanck. Aiemmilla Tampereen-käynneillä hänellä on ollut flunssa matkaseuranaan.
Nyt oli kunto kohdallaan. Foni ja laulu soivat vapautuneesti.
Uuden kauden kunniaksi Hanck töräytti höyrylaivamaisen ”all aboard” -
tuuttauksen fonillaan. Hänen kanssaan piti ennakkotietojen mukaan soittaa The
Frostbites, mutta lavalle nousikin Tomi Leino Trio. Muuta eroahan
kokoonpanoilla ei ole kuin se, että ensin mainitussa kitaroi Leinon sijaan Jonne
Kulluvaara – tekijämiehiä ja oivalliseksi tiedettyjä soittoniekkoja molemmat.
Kitaristi Leino, basisti Jaska Prepula ja rumpali Mikko Peltola osoittivat jälleen
kerran olevansa ällistyttävän saumattomasti rullaava komppikone. Kolmikko on
soittanut niin paljon yhdessä, että sivuilleen vilkuilematta jokainen tietää, mitä
muut meinaavat seuraavaksi tehdä, ja osaa reagoida siihen etukäteen. Hanck
näyttikin olevan innoissaan trion keulilla musisoidessaan. Keikalla vallitsi kaikin
puolin vahva jamitunnelma. Kappaleet venähtivät sooloilun myötä
kymmenminuuttisiksi. Ainoatakaan tylsää hetkeä iltaan ei mahtunut.
|
|
|
Yleensä saksofoni tuuttailee lavan sivulta vaivihkaisesti. Pääasiallisena
soolosoittimena se tarjoaa mukavaa vaihtelua huuliharppu- ja kitaravetoiseen
bluesiin tottuneelle kuulijalle. Hanckin käsittelyssä tenorisaksofonin
ominaisuuksista otettiinkin kaikki irti. Sointimaailmassa seikkailtiin pehmeästä
henkäilystä rouheaan pörinään ja matalasta mörinästä ylärekisterin
kimakkuuteen vaivattomasti. Tunnetta piisasi ja taitoa. Ei sovi unohtaa hyvää
fiilistäkään. Hanck hymyili ja rupatteli yleisölle kappaleiden välissä rennosti.
Tunnelma oli välitön. Toki myös kitarasooloja kuultiin fonittelun vastapainoksi
ilahduttavan rutkasti. Leino oli hyvässä iskussa ja kehitteli Silvertonestaan pitkiä,
tyylikkäästi rakentuneita soolokokonaisuuksia.
Hanck soitti aikoinaan pitkään Elvin Bishopin bändissä. Herrojen musiikkityyleistä
löytyy edelleen yhteneväisiä piirteitä. Molempien tuotannossa ryppyotsaisuutta
kaihtava blues yhdistyy luontevasti souliin ja rollaavaan rokkiin. Näistä aineksista
koostui ohjelmisto myös Kivessä.
Terry Hanck julkaisi viime kesänä levyn ”I Still Get Excited”. Siltä oli luonnollisesti
päätynyt settiin muutama poiminta. Bobby Charlesin ”Why Are People Like
That?” on hauskasti päivitetty tähän päivään ja Hanckin suuhun sopivaksi
(sijoittamalla tekstiin läppäri, puhelin ja saksofoni).
|
|
|
Hanckin oma ”Smooth Tyrone” svengasi letkeästi. Tosin se on erehdyttävän
samanlainen kuin ”She Likes To Boogie Real Slow”. Levyllä Rick Estrinin kanssa
tulkittu ränttätänttä ”Come On Back” toimi komeasti ilman harppusankariakin.
Levyn rollaava nimirokki ”I Still Get Excited” kuultiin toisen setin päätteeksi.
Ylimääräisenä numerona tarjoillun ”T-Bone Shufflen” lisäksi klassisempaa
sävelaarteistoa edustivat komeasti rokannut ”Flatfoot Sam”, funky ”Nothing But
the Blues” ja kepeä ”Sick and Tired”. Tyrone Davisilta lainattu ”Can I Change My
Mind” tarjosi setin souleimmat hetket.
Terry Hanck ja Tomi Leino Trio tarjoilivat komean ehtoon Kiven hillitylle yleisölle.
Uusi kausi saatiin komeasti avattua. Luvassa on monta oivallista torstai-illan
viihdykettä ennen joulua. Itsenäisyyspäivän kupeessa kajuilee Jemma-palkinnon
jakokin. Kohta voidaan aloittaa kiivas tämänvuotisen palkinnon saajan
arvuuttelu…
Kalenteria katsomalla tuleva syksy ei näytä lainkaan harmaalta. Se pitää
sisällään riemastuttavan moninaisia sinisen sävyjä.
MARKO AHO
Kuvagalleria
Down Home Kivi, Tampere, syksy 2019
Kulttuuriravintola Kivi, kaikki torstai-iltoja
12.9. Terry Hanck & Tomi Leino Trio (USA-Suomi)
26.9. Jeena ja Vauhtikallot feat. Wiley Cousins & Aron
17.10. Good Rockin’ Kempas & The Short Timers
31.10. Steve James (USA)
7.11. Tad Robinson & Frostbites (USA-Suomi)
28.11. Trickbag (Ruotsi-Britannia-Suomi)
5.12. Faarao Pirttikangas, Jemma-palkinnon jako
19.12. Lauri Hirn, Jykä’s Blues Project, Eeva Äärelä Band
|
|
|
| |
|
|
| |
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit
Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English
.
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2019
.
|
