| |
|
|
18.8.2014
|
|
Pikkulevykatsaus: Tina Bednoff, Joensuu
Riihimäki, Jari Rättyä
Loppumattoman pitkiksi pakattujen albumien aiheuttaman ähkyn keskellä on
virkistävää saada käsiinsä nasevia "pikkulevyjä". Käsittelyssä ovat
maistiaiset Tina Bednoff & The Cocktailersia, Joensuu Riihimäkeä ja Jari
Rättyä & Käärmekeittoa.
Tina Bednoff & The Cocktailers alkoi tehdä itseään tutuksi viime syksynä.
Keikkoja heitettiin lähinnä pääkaupunkiseudulla. Tasaisen varma keikkatahti on
pysynyt yllä, ja levytyshommatkin ovat jo hyvässä vauhdissa.
Yhtyeen ensimmäinen taltiointi, neljän biisin vetoinen EP, tuli äskettäin jakeluun.
Siltä löytyy kaksi bändin omaa kipaletta ja kaksi lainaa. Tina Bednoff & Cocktailers
esiintyy levyllä kokoonpanossa Bednoff (kitara, laulu), Long John Rantapuro
(kontrabasso), Ville "Doc" Tolvanen (piano) ja Honey Aaltonen (rummut).
Bednoffin ja Rantapuron kynäilemä raita "Mr Jones" on EP:n selkeä huippuhetki.
Tunnelma ja intensiteetti ovat hitaalla bluesilla huipussaan. Materialismia
kyseenalaistava sanoitus (ja myös kansitekstit) paljastaa, että bändin leirissä on
paitsi näkemystä myös englannin kielen taitoa. Bednoff intoutuu ennen biisin
puoliväliä konstailemattomaan kitarasooloon, joka uhkuu fiilistä. Pian hänen
peräänsä Tolvanen loistaa helmeilevällä pianosoololla. "Mr Jonesissa" on ainesta
levytettyä versiota (tasan viisi minuuttia) pitempäänkin mittaan, ja mahdollisuus
varmasti käytetään keikkatilanteessa.
"Since You Came Along", EP:n toinen originaali, on keinahteleva perusblues. Veto
on melko vaaraton ja yllätyksetön, mutta ainakin bändin ikioma teos.
Lainakappaleiksi yhtye on valinnut don't mess with me –asenteisia klassikoita.
Wynona Carrin hitti "Ding Dong Daddy" groovaa vauhdikkaasti, mutta Bednoffin
ylitulkitseva laulu saattelee version komeasti metsään. "You Can Have My
Husband (But Don't Mess with My Man)" on pitkälti samasta laarista. Tällä kertaa
laulajalla kuitenkin pysyy mopo paljon paremmin hallinnassa.
Tina Bednoff & The Cocktailersin EP – jonka julkaisi Bluelight Records – lupaa
hyvää tulevaa pitkäsoittoa ajatellen. Yleissoundi on sarjaa vintage; erityisesti
ilahduttavat tanakka kontrabasso ja Bednoffin puoliakustisen kitaran syvältä
murisevat sävyt. Sopii toivoa, että omaa biisimateriaalia riittää, koska ainesta
selkeästi on. Coverien varaan rakentaminen lienee paras tapa synnyttää
menevä, mutta helposti olan kohautuksella ohitettava albumi.
"Ohjelmistomme ja soundimaailmamme pohjautuvat vahvasti 40- ja 50-lukujen
rhythm & bluesiin. Emme silti suhtaudu asiaan puritaanisesti", Bednoff sanoo.
"Omaa matskua tulee koko ajan lisää, ja muun ohjelmiston kaivamme vähemmän
tunnetuista aarrekätköistä. Kuluneimmat standardit jätämme suosiolla rauhaan."
Jatko-osaa odotellessa
Muusikot Sami Joensuu ja Kari Riihimäki törmäsivät muutama vuosi sitten
Turussa, missä Joensuu järjesti lauluntekijäklubia. Kun molemmilla sattuu
olemaan suomalainen paikkakunta sukunimenä, yhteisen bändin nimeksi
annettiin ytimekäs Joensuu Riihimäki. Kyseisillä kirkonkylillä voi olla välimatkaa
aika tismalleen 400 kilometriä, mutta miehet olivat välittömästi samalla
aaltopituudella.
.
|
|
|
Puuma Recordsin merkillä ilmestyneessä singlessä esiintyvät kappaleet syntyivät
kuitenkin Joensuun suomenkielisen soololevyn sessioissa. "Sessioiden
oheistuotantona" kehkeytyivät raidat "Joe's Cafe Blues" ja "A Pale Wind Comin'".
Ensin mainittu herättää huomion kouriintuntuvalla tunnelmallaan. Laahaten,
vähän Leonard Cohenin mieleen tuovasti etenevä kappale hahmottelee
tuokiokuvan savuisesta, mieluiten maan alle rakennetusta ja tiiliseinäisestä
klubista. Joensuu henkäilee lauluosuudet tyylikkäästi, ja Riihimäki heittää
napakat sähkökitarafillit.
Siinä missä "Joe's Cafe Blues" kumpuaa bluesista ja jazzista, "A Pale Wind
Comin'" on perusteiltaan country-huhuilu. Akustisen kitaran ja banjon värittämä
riisuttu maisema ikään kuin zoomautuu hiljalleen ulos paljastaen yhä laajemmat
näköalat: rummut, basso ja sähkökitara tulevat mukaan harkitusti omilla
vuoroillaan. Lopulta sävelkudoksessa on niin paljon detaljeja ja nyansseja, että
on oltava kunnon äänentoistolaitteet kaiken irti saadakseen.
"Gotta tell you a tale, baby, gotta tell you a tale", on kappaleen keskeinen holler,
mutta itse tarina jää kesken – jotain mystistä tuuleen ja puihin liittyvää
Tennesseessä vuonna 1923 kuitenkin biisin mukaan tapahtui. "A Pale Wind
Comin'" vaatiikin jatko-osaa (tai laajennettua versiota) jo syntyessään.
Kuten arvata saattaa, Joensuu Riihimäen single enteilee kokonaista pitkäsoittoa.
"Projekti laajenee lähitulevaisuudessa albumimittaan", Kari Riihimäki vahvistaa.
Riihimäki, joka julkaisi vuosi sitten soololevyn "Seasons", korostaa duon musiikin
biisivetoisuutta. "Tulkitsemme ja esitämme aina biisejä ja tunnelmaa
kunnioittaen. Singlen materiaali on kokonaan omaa tuotantoa, mutta duo esittää
myös näkemyksellisiä versioita lainamateriaalista."
Palvontaa ja perkeleitä
Suomalaisen rytmi/juurimusiikin pitelemätön rasavilli Jari Rättyä on taas irti. "Jari
Rättyä & Käärmekeitto antaa jälleen soppakellon puhua; uusi single ”Pyhä
Johanna” / ”Nää Perkele” on lähtenyt maailmalle downloadina sekä fyysisenä
promolättynä", artistin verkkosivuilla tiedotettiin elokuun alussa.
Singleltä käy heti selväksi, että Rättyä ja Käärmekeitto hämmentävät edelleen
melko samanmakuista lientä – ei sillä, että bändin monisyiseen aromiin olisi
päässyt kyllästymään. Ainesosien moninaisuutta on turha alkaa taas kerrata
(tutustu mieluummin Marko Ahon laatimaan kattavaan artikkeliin aiheesta).
"Pyhä Johanna" –kappaleella ovat menossa taatusti pakanalliset palvontamenot.
Kirjava kielisoitinkudelma ja kuvioiden toisteellisuus luovatkin varsin noituvan
ilmapiirin. "Kun kulkee pyhä Johanna, se pöljän pojan parantaa"… Uskaliaimmat
voivat antautua loitsujen armoille vaikka tuoretta videota katselemalla.
|
|
|
Blues-Finland.com jakaa ainoastaan tekijänoikeuksia loukkaamattomia videoita.
|
| |
"Nää Perkele" taas on ralli, jolla on enemmän annettavaa blues- ja rock-yleisölle.
Perusmeininki on miltei riffimäinen, ja Rättyä innostuu vallan hurjaan
kitarasooloonkin; kitaristinahan mies näytti kyntensä lyhytikäisessä, itse
määriteltyä "action bluesia" mättäneessä kulttibändissä Daddy Giljoteenissa
viime vuosikymmenellä.
Bluesin osuus ei ole ollut ihan mitätön Jari Rättyän musiikillisessa
henkilöhistoriassa. "Varhaisimmat ja tärkeimmät vaikutteet menee jonnekin Delta
Blues –osastolle, Robert Johnsonit ja sen sellaiset", Rättyä sanoi
Blues-Finland.comin haastattelussa viime vuonna. "Jossain vaiheessa alkoi
sitten kiinnostus maailmanmusiikkiin kasvaa siinä ohessa. Mä oon kuunnellut
esimerkiksi balilaista musaa paljon. On mielenkiintoista huomata, miten selkeitä
yhtymäkohtia sieltä löytyy amerikkalaiseen bluesiin."
Jari Rättyä & Käärmekeiton (Rättyä, Mikko Majanen, Ari Keinänen, Jalmari
Auvinen) ensimmäinen levy ”Kuljet heidän keskellään” ilmestyi huhtikuussa 2013.
Single ”Pyhä Johanna” / ”Nää Perkele” on maistiainen bändin tulevalta
kakkosalbumilta.
PASI TUOMINEN
|
| |
|
|
| |
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit
Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English
.
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2014
.
|
|
