TUNTURIBLUES 2016, SAARISELKÄ - RAPORTTI
26.1.2016
 
Saariselän Tunturiblues soi sinisessä hämärässä
Tunturiblues soi jo 19:nnen kerran Saariselällä, kun päättyvä kaamos vielä
väritti tuntureita sinisellä hämärällä. Juureva musiikki houkutteli paikalle
väkeä Etelä-Suomea ja Pohjois-Norjaa myöten.

"En koskaan ajattele tätä itsestäänselvyytenä. Olen tyytyväinen siihen, että voin
pitää 9-miehistä bändiä. Ja minulla on ollut aikaa väsätä tätä kokoon, nytkin
mukana on 21 muusikkoa", Tunturibluesin taiteellinen johtaja
Eero Raittinen
puheli Kaunispään Huipulla lauantaisen päiväkeikan jälkeen. Ulkona lumi kuorrutti
ravintolaa, tunturit peittyivät siniseen hämärään ja parisataa konserttivierasta
suuntasi jo kukin tahoilleen.

"On hienoa soittaa nuorten kanssa. Näillä on fiilistä ja koko ajan on oppimista –
eikä ilman sitä tule kunnon jälkeä", Raittinen kiitti festivaalin bändejä ja omaa
Eldis-yhtyettään. Kuoharin ja kukkien kera Tunturibluesissa julkistettiinkin
Raittisen ja Eldiksen uusin levy. Tunturibluesia hän kertoi vetävänsä vuoden
kerrallaan: jatko riippuu aina siitä, kuinka hyvin konsertit vetävät yleisöä.

Eero Raittista voinee jo puhutella Rokkivaariksi, kun musiikkiura on alkanut 1950-
luvun puolella, ja vuodet huitelevat jo 70:n paremmalla puolella. Lappikin tuli
Raittiselle tutuksi jo
The Esquires -yhtyeen rumpalina, 60-luvun alkuvuosien
kiertueilla.

"Rovaniemelläkin yleisö oli tangokansaa. Kun stadilainen bändi meni baariin, niin
siinä ei pitänyt rehvastella eikä puhua slangia", Raittinen muisteli ja myönsi, että
"kerran tuli turpaankin".

Julkisuus ei kiehtonut

Rokkivaarilla riittää muistoja ja legendoja keikkamuusikon elämästä, sillä stadin
ja landen välillä oli silloin valtava kulttuurikuilu. Hän oli aina vierastanut
suomalaista tanssimusiikkia, mutta keikoilla oli pakko soittaa myös sitä.

"Aavasaksan juhannuskeikalle -68 ajettiin 16 tuntia Transitilla ja sama keikan
jälkeen takaisin. Mutta en keksi kliffempaa tapaa viettää nuoruutta – ja keikoilla
tienattiinkin", hän summasi.

Pitkä muusikonura sivusi alussa julkisuutta siinä määrin, että Raittinen kyllästyi
siihen ja lopetti yhteydet skandaalilehtiin kokonaan.

"Se maksoi hintansa, sillä kun kieltäytyy julkkisroolista, ei saa keikoille
tarpeellista yleisöä", Raittinen tietää. Musiikki ei kuitenkaan ole hänen
elämässään ainoa tekijä: keikkamatkoilla keskustellaan paljon muustakin, hän
seuraa aikaansa ja lukee paljon.

"Olen nähnyt alalla monta sukupolvea. Viiden vuoden välein syntyy aina uusi
musiikkikulttuuri. Siinä toiset jää ja toiset häipyy", viime vuonna Finnish Blues
Awardsissa elämäntyöpalkinnon saanut Raittinen totesi.
Eero Raittinen ja Jape Karjalainen

Raittisen vetämä Eldis esiintyi Saariselällä nyt kolmatta kertaa. Yhtyeessä
soittivat Raittinen (laulu),
Jarno Karjalainen (basso ja laulu), Jere Ijäs (piano ja
laulu),
Petri Kautto (kitarat ja laulu), Kepa Kettunen (rummut), Risto
Kumpulainen
(piano), Antti Hyttinen (saksofoni), Juho Viljanen (pasuuna) ja
Janne Toivonen (trumpetti).

Rock-Jerry toi nostalgiapaukun

Jo vuonna 1958 keikkailun aloittanut Rock-Jerry eli Kaj Järnström tekee vahvaa
paluuta. Se näkyi myös Tunturibluesissa, jossa hän vieraili
Swamp Ashin
solistina. Vuonna 1959 ”Suomen Rock Kuninkaaksi” valittu Järnström oli yksi
huipuista myös Saariselällä.

"Valinta tehtiin suorassa tv-lähetyksessä. Siihen aikaan yhden television äärellä
oli aina 25 - 30 ihmistä", Järnström muisteli. Hän kierteli muun muassa
Onni
Gideonin
bändin kanssa Pohjanmaata ja Karjalaa, mutta lopetti vuonna 1962.

"En aikonut kokopäiväiseksi muusikoksi. Kävin armeijan ja valmistuin
kauppatieteilijäksi vuonna 1967", hän kertasi. Musiikkia Järnström ei kuitenkaan
jättänyt koskaan kokonaan, vaan teki LP:t vuosina 1973 ja -74 ja keikkaili jonkin
verran. Muutaman vuoden hän on nyt harjoitellut kerran viikossa bändin kanssa
ja keikkaillut "pikkufestareilla". Tunturibluesissa Järnström oli ensimmäistä kertaa.
"Tosi vaikuttavaa. Loistavia muusikoita. Eldis
ja Swamp Ash esimerkiksi ovat
maailmanluokkaa. On tyylitajua, lahjakkuutta
ja laajaa roots-osaamista", hän hehkutti.

Järnström pitää eniten 1930-, -40-, ja
-50-lukujen musiikista. Suuria vaikuttajia
ovat
Ray Charles ja Little Richard sekä Bob
Dylan
, Eric Clapton ja Keith Richards.
Tunturibluesiin Rock-Jerry päätyi kevään
2015 Back To The Sixties -risteilyltä, jota
Raittinen oli kuuntelemassa.

Swamp Ash -yhtyeessä soittivat
Olli
Haavisto
(pedal steel), Timo Kämäräinen
(kitarat, laulu),
Anssi Växby (basso) ja Joni
Leino
(rummut).

Rootsmusiikkia Lapista
ja Amerikasta

Aitoa lappilaista väriä ja rootsmusiikkia toi
Slim Butler Trio, jonka soittajat, basisti
Hannu Lehtomaa, rumpali Mikko Silander ja
kitaristi
Jarmo Puhakka, ovat "vanhoja
rovaniemeläisiä bluesveteraaneja", kuten
Kaj "Rock-Jerry" Järnström räjäytti
Saariselällä nostalgiapaukun.
Puhakka asian ilmaisi. Puhakka tosin asuu itse nykyään Helsingissä, mutta hän
ehti tuottaa Rovaniemen Roots ’n River Blues -festivaalia peräti 17 vuotta. "Ensi
syksynä se järjestetään mahdollisesti jälleen", Puhakka ennakoi.

Slim Butler oli saanut solistikseen amerikkalaisen
Andrew Blackin, joka lennähti
Saariselälle suoraan rapakon takaa Atlantasta. Black teki jo viime kesänä Slim
Butler Trion kanssa neljä keikkaa, Rovaniemen lisäksi Torniossa, Tampereella ja
Tammisaaressa. Ensi kesänä vuorossa ovat ainakin Rovaniemi, Tammisaari ja
Hämeenlinna.

Black on mukana myös ”Slim Butler’s Inner Blues” -cd:llä (2012). Ensi kesänä
ilmestynee uusi cd "Bad Intention", jossa Black on mukana neljällä biisillä ja
Tad
Robinson
samoin neljällä. "Soul- ja funkhenkistä ryskettä ja blueskitaran
kuorrutusta", Puhakka lupasi.

Blues-Finland.comin kanssa yhteistyössä
Erja Lyytinen & Heikki Silvennoinen    Wentus Blues Band    Tampere-talo
 
"Tuntureissa on juostu vuosikymmenet",
Puhakka kertoi. Tunturibluesissa hän oli silti
mukana ensimmäistä kertaa – toki
Saariselällä on keikkailtu muuten. Tie
Tunturibluesiin lähti Tornion Kalottjazz &
Blues -festivaaleilta, jossa Raittinen kuuli
yhtyettä.

USA:n Atlantasta Slim Butlerin solistiksi
matkustanut Andrew Black on vieraillut
Lapissa ennenkin, lähinnä kuitenkin kesällä
sekä vain etelämpänä Torniossa ja
Rovaniemellä. Nyt hän koki ensimmäistä
kertaa sekä Saariselän että talven, ja
luonnehdinta oli "very good".

Black ehti Tunturibluesin pääesiintyjäksi
vasta vuorokautta ennen festivaalien alkua,
sillä juna laukesi USA:ssa matkalla
lentokentälle. Suomen-vierailun ohjelmassa
oli vain Tunturiblues, sillä mies palasi jo
tiistaina kotimaahansa. Hän keikkailee
Andrew Black
lähinnä Yhdysvaltojen eteläisillä alueilla Alabamassa, Tennesseessä ja Etelä-
Carolinassa, mutta haluaisi laajentaa esiintymisiä myös Teksasiin ja Louisianaan
– ja Euroopassa Saksaan. "Ensi heinäkuussa tulen
Bossa Nova Blues & Rock -
festivaalille Tammisaareen Slim Butlerin kanssa", Black lupasi.

Tunturibluesin iltasessiot juhlittiin Saariselällä 22. ja 23. tammikuuta Santa’s
Hotel Tunturin pääravintola Siulassa ja jameissa yökerho Lutossa. Ravintola
Kaunispään Huipun lauantainen päiväkonsertti kokosi sekin täyden salillisen
porukkaa.

HELENA SAHAVIRTA


Linkki:
Santa's Hotel Tunturi
.
 

Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit
Kuunteluhuone
 |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English
.

Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2016
.
setstats
 
Etusivulle
 
Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit  |  Kuunteluhuone  |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English
setstats
setstats
     
 
 
     
     
UUSIMMAT
 
 
 
     
BLUESIA CDON.COM-VERKKOKAUPASTA