TUNTURIBLUES 2016, SAARISELKÄ - RAPORTTI
|
|
26.1.2016
|
|
Saariselän Tunturiblues soi sinisessä hämärässä Tunturiblues soi jo 19:nnen kerran Saariselällä, kun päättyvä kaamos vielä väritti tuntureita sinisellä hämärällä. Juureva musiikki houkutteli paikalle väkeä Etelä-Suomea ja Pohjois-Norjaa myöten.
"En koskaan ajattele tätä itsestäänselvyytenä. Olen tyytyväinen siihen, että voin pitää 9-miehistä bändiä. Ja minulla on ollut aikaa väsätä tätä kokoon, nytkin mukana on 21 muusikkoa", Tunturibluesin taiteellinen johtaja Eero Raittinen puheli Kaunispään Huipulla lauantaisen päiväkeikan jälkeen. Ulkona lumi kuorrutti ravintolaa, tunturit peittyivät siniseen hämärään ja parisataa konserttivierasta suuntasi jo kukin tahoilleen.
"On hienoa soittaa nuorten kanssa. Näillä on fiilistä ja koko ajan on oppimista – eikä ilman sitä tule kunnon jälkeä", Raittinen kiitti festivaalin bändejä ja omaa Eldis-yhtyettään. Kuoharin ja kukkien kera Tunturibluesissa julkistettiinkin Raittisen ja Eldiksen uusin levy. Tunturibluesia hän kertoi vetävänsä vuoden kerrallaan: jatko riippuu aina siitä, kuinka hyvin konsertit vetävät yleisöä.
Eero Raittista voinee jo puhutella Rokkivaariksi, kun musiikkiura on alkanut 1950- luvun puolella, ja vuodet huitelevat jo 70:n paremmalla puolella. Lappikin tuli Raittiselle tutuksi jo The Esquires -yhtyeen rumpalina, 60-luvun alkuvuosien kiertueilla.
"Rovaniemelläkin yleisö oli tangokansaa. Kun stadilainen bändi meni baariin, niin siinä ei pitänyt rehvastella eikä puhua slangia", Raittinen muisteli ja myönsi, että "kerran tuli turpaankin".
Julkisuus ei kiehtonut
Rokkivaarilla riittää muistoja ja legendoja keikkamuusikon elämästä, sillä stadin ja landen välillä oli silloin valtava kulttuurikuilu. Hän oli aina vierastanut suomalaista tanssimusiikkia, mutta keikoilla oli pakko soittaa myös sitä.
"Aavasaksan juhannuskeikalle -68 ajettiin 16 tuntia Transitilla ja sama keikan jälkeen takaisin. Mutta en keksi kliffempaa tapaa viettää nuoruutta – ja keikoilla tienattiinkin", hän summasi.
Pitkä muusikonura sivusi alussa julkisuutta siinä määrin, että Raittinen kyllästyi siihen ja lopetti yhteydet skandaalilehtiin kokonaan.
"Se maksoi hintansa, sillä kun kieltäytyy julkkisroolista, ei saa keikoille tarpeellista yleisöä", Raittinen tietää. Musiikki ei kuitenkaan ole hänen elämässään ainoa tekijä: keikkamatkoilla keskustellaan paljon muustakin, hän seuraa aikaansa ja lukee paljon.
"Olen nähnyt alalla monta sukupolvea. Viiden vuoden välein syntyy aina uusi musiikkikulttuuri. Siinä toiset jää ja toiset häipyy", viime vuonna Finnish Blues Awardsissa elämäntyöpalkinnon saanut Raittinen totesi.
|
|
Eero Raittinen ja Jape Karjalainen
|
Raittisen vetämä Eldis esiintyi Saariselällä nyt kolmatta kertaa. Yhtyeessä soittivat Raittinen (laulu), Jarno Karjalainen (basso ja laulu), Jere Ijäs (piano ja laulu), Petri Kautto (kitarat ja laulu), Kepa Kettunen (rummut), Risto Kumpulainen (piano), Antti Hyttinen (saksofoni), Juho Viljanen (pasuuna) ja Janne Toivonen (trumpetti).
Rock-Jerry toi nostalgiapaukun
Jo vuonna 1958 keikkailun aloittanut Rock-Jerry eli Kaj Järnström tekee vahvaa paluuta. Se näkyi myös Tunturibluesissa, jossa hän vieraili Swamp Ashin solistina. Vuonna 1959 ”Suomen Rock Kuninkaaksi” valittu Järnström oli yksi huipuista myös Saariselällä.
|
|
"Valinta tehtiin suorassa tv-lähetyksessä. Siihen aikaan yhden television äärellä oli aina 25 - 30 ihmistä", Järnström muisteli. Hän kierteli muun muassa Onni Gideonin bändin kanssa Pohjanmaata ja Karjalaa, mutta lopetti vuonna 1962.
"En aikonut kokopäiväiseksi muusikoksi. Kävin armeijan ja valmistuin kauppatieteilijäksi vuonna 1967", hän kertasi. Musiikkia Järnström ei kuitenkaan jättänyt koskaan kokonaan, vaan teki LP:t vuosina 1973 ja -74 ja keikkaili jonkin verran. Muutaman vuoden hän on nyt harjoitellut kerran viikossa bändin kanssa ja keikkaillut "pikkufestareilla". Tunturibluesissa Järnström oli ensimmäistä kertaa.
|
"Tosi vaikuttavaa. Loistavia muusikoita. Eldis ja Swamp Ash esimerkiksi ovat maailmanluokkaa. On tyylitajua, lahjakkuutta ja laajaa roots-osaamista", hän hehkutti.
Järnström pitää eniten 1930-, -40-, ja -50-lukujen musiikista. Suuria vaikuttajia ovat Ray Charles ja Little Richard sekä Bob Dylan, Eric Clapton ja Keith Richards. Tunturibluesiin Rock-Jerry päätyi kevään 2015 Back To The Sixties -risteilyltä, jota Raittinen oli kuuntelemassa.
Swamp Ash -yhtyeessä soittivat Olli Haavisto (pedal steel), Timo Kämäräinen (kitarat, laulu), Anssi Växby (basso) ja Joni Leino (rummut).
Rootsmusiikkia Lapista ja Amerikasta
Aitoa lappilaista väriä ja rootsmusiikkia toi Slim Butler Trio, jonka soittajat, basisti Hannu Lehtomaa, rumpali Mikko Silander ja kitaristi Jarmo Puhakka, ovat "vanhoja rovaniemeläisiä bluesveteraaneja", kuten
|
|
Kaj "Rock-Jerry" Järnström räjäytti Saariselällä nostalgiapaukun.
|
Puhakka asian ilmaisi. Puhakka tosin asuu itse nykyään Helsingissä, mutta hän ehti tuottaa Rovaniemen Roots ’n River Blues -festivaalia peräti 17 vuotta. "Ensi syksynä se järjestetään mahdollisesti jälleen", Puhakka ennakoi.
Slim Butler oli saanut solistikseen amerikkalaisen Andrew Blackin, joka lennähti Saariselälle suoraan rapakon takaa Atlantasta. Black teki jo viime kesänä Slim Butler Trion kanssa neljä keikkaa, Rovaniemen lisäksi Torniossa, Tampereella ja Tammisaaressa. Ensi kesänä vuorossa ovat ainakin Rovaniemi, Tammisaari ja Hämeenlinna.
Black on mukana myös ”Slim Butler’s Inner Blues” -cd:llä (2012). Ensi kesänä ilmestynee uusi cd "Bad Intention", jossa Black on mukana neljällä biisillä ja Tad Robinson samoin neljällä. "Soul- ja funkhenkistä ryskettä ja blueskitaran kuorrutusta", Puhakka lupasi.
|
Blues-Finland.comin kanssa yhteistyössä Erja Lyytinen & Heikki Silvennoinen Wentus Blues Band Tampere-talo
|
|
"Tuntureissa on juostu vuosikymmenet", Puhakka kertoi. Tunturibluesissa hän oli silti mukana ensimmäistä kertaa – toki Saariselällä on keikkailtu muuten. Tie Tunturibluesiin lähti Tornion Kalottjazz & Blues -festivaaleilta, jossa Raittinen kuuli yhtyettä.
USA:n Atlantasta Slim Butlerin solistiksi matkustanut Andrew Black on vieraillut Lapissa ennenkin, lähinnä kuitenkin kesällä sekä vain etelämpänä Torniossa ja Rovaniemellä. Nyt hän koki ensimmäistä kertaa sekä Saariselän että talven, ja luonnehdinta oli "very good".
Black ehti Tunturibluesin pääesiintyjäksi vasta vuorokautta ennen festivaalien alkua, sillä juna laukesi USA:ssa matkalla lentokentälle. Suomen-vierailun ohjelmassa oli vain Tunturiblues, sillä mies palasi jo tiistaina kotimaahansa. Hän keikkailee
|
|
Andrew Black
|
lähinnä Yhdysvaltojen eteläisillä alueilla Alabamassa, Tennesseessä ja Etelä- Carolinassa, mutta haluaisi laajentaa esiintymisiä myös Teksasiin ja Louisianaan – ja Euroopassa Saksaan. "Ensi heinäkuussa tulen Bossa Nova Blues & Rock - festivaalille Tammisaareen Slim Butlerin kanssa", Black lupasi.
Tunturibluesin iltasessiot juhlittiin Saariselällä 22. ja 23. tammikuuta Santa’s Hotel Tunturin pääravintola Siulassa ja jameissa yökerho Lutossa. Ravintola Kaunispään Huipun lauantainen päiväkonsertti kokosi sekin täyden salillisen porukkaa.
HELENA SAHAVIRTA
Linkki: Santa's Hotel Tunturi
|
|
|
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English .
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © Blues-Finland.com 2006-2016 .
|
|