 |
| Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © 2008 Blues-Finland.com |
| Bluesrock kohtaa psykedelian kanadalaisittain 25.3.2008 Wild T & The Spiritin uutukaista "Fender Bender" hallitsee Tony Springerin värikylläinen kitarointi sekä vahva ja omaperäinen tulkinta. Jamihenkisyys ja monikirjavat vaikutteet ovat myös läsnä. Kokoonpano Tony Springer, Guenther Kapelle ja Chris Lesso on tähän mennessä "Wild T" Springerin onnistunein. Se on saavuttanut ylistäviä arvosteluita sekä faneilta että lehdistössä. Springerin johtama Wild T & The Spirit on julkaissut juuri uusimman, viidennen levytyksensä "Fender Bender" Jazzhaus Records -merkillä. Albumin julkaisukeikka pidettiin tämän vuoden helmikuussa Springerin kotikaupungissa Torontossa. Paikkana oli äskettäin edesmenneen kanadalaisen kitaristi-laulaja Jeff Healeyn klubi Healey's Roadhouse. |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
| Julkkareiden jälkeen yhtye aloitti neljän viikon Kanadan-kiertueen. Myöhemmin tänä keväänä yhtye suuntaa myös Eurooppaan viideksi viikoksi. Suomessa kitaristi Tony Spinger keikkaili ensimmäistä kertaa vuonna 2003 Forssan Tyykiblues-tapahtumassa. Yhtyeenä oli Tony Spinger Band ja vierailijana kanadalainen blueskitaristi Brian Cober. Tunapunassa Trinidadissa syntynyt ja Tobagossa lapsuutensa viettänyt kitaristi Tony Springer soitti teini-iässä useissa reggae- ja calypso-yhtyeissä. Myöhemmin hän muutti Kanadaan ja asettui Torontoon, missä alkoi soittaa paikallisissa klubeissa Jimi Hendrix -tribuuttiyhtye Firen jäsenenä. Vuonna 1987 Springer liittyi kanadalaiseen uuden aallon Rough Trade -yhtyeeseen, kunnes sen hajottua perusti vuonna 1990 oman jamipohjaista blues-rockia soittavan yhtyeensä Wild T And The Spiritin rumpali Danny Bilanin (ex-Moxy) ja basisti Nazem Lakayn kanssa. Yhtye teki sopimuksen Warner Music Canada -yhtiön kanssa ja julkaisi kaksi albumia: "Love Crazy" (1991) sekä "Givin' Blood" (1993). Jälkimmäisen levyn aikoihin yhtye lämmitteli Bon Jovia Kanadan-kiertueella, joka käsitti 14 kaupunkia. David Bowien matkaan "Givin' Blood" oli myös ehdolla vuonna 1994 Juno-palkinnon (Kanadan Grammy) saajaksi ja albumilta nousi hitti, "Loveland", Kanadan listoille. Wild T And The Spirit -yhtyeen kakkoslevyn ilmestymisen aikoihin David Bowie pyysi Springeriä kitaristiksi vuoden 1993 albumilleen "Black Tie, White Noise". Tätä seurasi Amerikan-kiertue Bowien yhtyeen kanssa; noihin aikoihin Springer soitti myös ensimmäisen kerran Euroopassa. Bowie-yhteistyön jälkeen Springer jatkoi keikkakiertuetta Kanadassa ja USA:ssa oman yhtyeensä kanssa. Siihen 1990-luvun lopulla kuuluivat uudet jäsenet basisti Chas Laurie ja rumpali John Bouvette. Vuonna 2000 yhtyeeltä julkaistiin uusi levytys "Strange Modern", jonka ilmestymisen jälkeen Laurie jätti yhtyeen. Springer oli turhautunut tuonaikaisen levy-yhtiönsä toimintaan ja päätti olla uusimatta sopimustaan. Hän lähti Chicagoon, missä hän oli useissa bluesbändeissä jäsenenä ja perusti lyhytikäisen Chicago-pohjaisen version yhtyeestään kiertäen keskilännessä ja Teksasissa. Tuon aikakauden yksi kohokohta koitti, kun Spinger lämmitteli yhtyeineen Deep Purplea muun muassa Detroitissa, Chicagossa ja New York Cityssä. Muutaman pettymyksen jälkeen Chicagossa Tony päätti kuitenkin palata Torontoon ja vuoden 2002 lopulla Wild T & The Spirit koottiin uudelleen Springerin ja basisti Guenther Kapellen toimesta. Kapelle oli viettänyt useita vuosia keikkaillen ja levyttäen Los Angelesin musiikkipiireissä sekä kierrellen ympäri Kanadan, USA:n ja Euroopan The Blazers -yhtyeen sekä muiden bändien kanssa. Rumpali Brian Lassen ja torontolaisen veteraani kosketinsoittaja Peter Nunnin kanssa Springer ja Kapelle levyttivät CD:n "True Bliss", joka julkaistiin Kanadassa, USA:ssa ja Euroopassa Bullseye/Taxim Records -merkillä vuonna 2004. Levyllä oli vierailevina muusikoina Jeff Healey sekä Carole Pope. Levyn ilmestymisen jälkeen Wild T & The Spirit aloitti kiihkeätahtisen kiertueen Kanadassa ja Euroopassa rumpali Andre Tellierin ja kosketinsoittaja Robert Angelowin kanssa, soittaen kaikenlaisissa tapahtumissa ja suurimmilla festivaaleilla. Touhu piti yhtyeen kiertueella vuosien 2004 ja 2005 ajan. Vuonna 2005 julkaistiin kokoelma, "I've Got The Rhythm". Vuoden 2005 elokuussa yhtyeeseen liittyi rumpali Boris "The Russian Rocket" Andranov juuri ennen kahden kuukauden ja seitsemän maan Euroopan-kiertuetta. Siihen sisältyi myös keikka BBC-studioilla Lontoossa, missä yhtye esiintyi Paul Jones Blues Show -ohjelmassa BBC Radio 1:ssä. Vuoden 2006 maaliskuussa yhtye teki muutaman muutoksen värväämällä torontolaisen rumpali Chris Lesson ja palaamalla takaisin voimatriokokoonpanoon ilman kosketinsoittajaa. Yhtye jatkoi kiertuetta ja päätyi samaiselle lavalle muiden muassa Jeff Healeyn, Canned Heatin, Supertrampin Roger Hodgsonin, Mick Taylorin ja Joe Bonamassan kanssa. Fender Bender Wild T & The Spiritin uutuusalbumi, "Fender Bender", pitää sisällään kolmetoista sävellystä, joista kuusi on säveltänyt Springer, kolme on tehnyt basisti Kapelle ja yksi on syntynyt heidän yhteistyönään. Yhden biisin tekemiseen ovat osallistuneet kaikki kolme yhtyeen jäsentä. Levylle on päätynyt myös pari lainasävellystä, joista "My Next Ex-Wife" on Little Charlie & The Nightcats -yhtyeen harpisti-laulaja Rick Estrinin kynästä ja toinen on Albert Kingin tunnetuksi tekemä lousianalaisen kitaristi Jerry Beachin sävellys "I'll Play The Blues For You". Levyn avaa Spingerin hieman jazzsävytteinen kitarainstrumentaali "Let's Go", joka on albumin ainoa alle kolmen minuutin sävellys. Avausraitaa seuraakin jo perinteisempi, bluesrock-vaikutteinen Kapellen sävellys "The Best That I Can", jonka introssa on vahva Fuzz-Wah Wah -efekti Hendrixin hengessä. Väliosassa myös yhtyeen rumpali ja basisti vuoropuhelevat vakuuttavasti, kunnes taustan urkujen kautta Springerin kitarointi räjähtää näyttävästi eetteriin. Kolmosraidalla Springerin ja Kapellen yhteistyössä sävellyksen rakenne lähestyy jazzrock -vaikutteita. Sitä seuraa jälleen Springerin omaa tuotantoa oleva "Life Goes On", joka käynnistyy akustisen kitaran introlla. Tunnelmissa liikutaan popahtavimmissa vaikutteissa aina taustan pianoa myöten. Seuraavana on vuorossa ensimmäinen levyn lainasävellyksistä, "My Next Ex-Wife". Siinä yhtye tekee omannäköisensä version Little Charlie & The Nightcats -yhtyeen kiihkeän nykivästä tuotoksesta. Springerin "Finders Keeperin" myötä siirrytään seesteisimpiin sinisävyihin ja puhtaampiin kitarasoundeihin. Springerin omalla tuotannolla jatketaan sävellyksessä "Buried Alive", jossa perusasiat kohtaavat voimatrion bluesrockin. Tekstiin piilotetulla "...excuse me man, when I kiss the sky..." -huudahduksella Springer mitä ilmeisimmin haluaa kunnioittaa esikuvaansa, jos se ei itse soundeilla ja soitolla ole vielä tullut kuulijalle selväksi. Tästä siirrytään levyn toiseen lainasävellykseen "I'll Play The Blues For You". Kappaleella tehdään kunniaa jälleen myös yhdelle sinisävyjen suurille mestareille. Ainakaan Springerin kitarointi ei jätä ketään kylmäksi - sen verran sielukkaasti sooloissa on tulkintaa. "Why Why Why" on taas Springerin omaa tuotantoa ja rakenteeltaan hieman perinteisestä poikkeava maalailevine välikkeineen. Sävellyksen loppuosassa Springer intoutuu sooloilemaan oikein olan takaa ja sen myötä raita myös feidautuu loppuun. "Keepin' It Real" on myös Springerin kynästä. Kappale käynnistyy livenä keikkatilanteen keskustelusta, josta siirrytään itse asiaan studion uumeniin. Tällä kertaa itse kitarasoundit eivät ole suuremmin efektoidut, poislukien pakollinen Hendrix-vaikutteinen Wah-Wah-Fuzz -välike. Sen sijaan Kapellen sävellyksessä "The Hard Way" kitaran osuudet ovat todellista efektin juhlaa, jota tuetaan Hammond-taustalla. Kaikkien kolmen yhtyeen jäsenen yhteistyönä syntyneessä sävellyksessä "Twilight Zone" siirrytään jo nimensä mukaisesti psykedelian alkulähteille aina laulun kaiuttelua myöten. Kyseinen raita on myös levyn pisin sävellys ollen kestoltaan lähes yhdeksänminuuttinen. Sävellys on melkoista sekoitusta aina reggae-sävyineen ja ylikorostettuine laulufraseerauksineen. Levyn päättävä Kapellen "Now & Thenin" myötä palataan instrumentaalimusiikin pariin jamihenkisyyttä uhkuen ja Hammond-taustoilla täydennyttynä. Tony Springerin johtaman Wild T & The Spirit -yhtyeen uutuusalbumi esittelee voimatrion bluesrockia kanadalaisittain. Jamihenkisyys kohtaa milloin reggae-vaikutteet ja milloin taas hyvin psykedeeliset ja happorock-sävytteiset tunnelmat, lisättynä vahvasti Hendrix-perinteisiin nojaavilla häivähdyksillä. Toinen kanadalainen suuruus Jeff Healey piti vuosia Springeriä suurena idolinaan seuraten tämän tekemisiä vuosien ajan. Urallaan Springer on luonut itselleen vankan pohjan musiikillisista perusteista; hän on imenyt vaikutteita eri tyyleistä lähtien synnyinseutujensa värikkäästä perinteestä, Hendrix-vaikutteista ja Bowie-yhteistyöstä. "Wild T" on tämän myötä kasvanut yhdeksi Kanadan suurimmista tämän aikakauden kitaristeista. Oman yhtyeensä kautta Springer vie rajun bluesrockin uudelle tasolle, jossa punaisena lankana on hänen värikylläinen kitarointinsa yhdistettynä vahvaan ja omaperäiseen tulkintaan. Uutuudellaan "Fender Bender" Wild T & The Spirit tarjoilee kuulijoilleen todellista mannaa ja tekee selväksi, että sen tekeminen on selvästi hauskaa - vieläpä todistettavasti. AUVO LAAKSONEN Wild T & The Spirit: Fender Bender. Jazzhaus Records, 2008 Tony "Wild T" Springer (kitarat, laulu), Guenther Kapelle (bassokitarat, taustalaulu), Chris Lesso (rummut) Vierailijat: Herve Bassett (Hammond-urut, Fender Rhodes –piano), Enzo Lapadula (Hammond-urut), Steve Koven (piano), John Bouvette (taustalaulu), Al Lee Bahba (tamburiinit, lehmänkellot) Tuottajat: Guenther Kapelle, Tony Springer, Steve Major Linkit: Wild T & The Spirit kotisivu ja MySpace, Jazzhaus Records |