|
|
29.8.2011
|
Ana Helsingissä 2009. Kuva: Adam Lloyd Monaghan
|
Naisten vuoro, osa 2
Slaavilaista, saksalaista, amerikkalaista ja kanadalaista panosta: esittelyssä
Ana Popovicin, Susan Wylden ja Samantha Fishin uusimmat albumit. Tarjolla
on todella hyvää ja todella huonoa.
Naisten vuoro -sarjamme tarkoitus ei ole erotella kohtuuttomasti "naisbluesia"
muusta bluesista, vaan erityisesti kunnioittaa feminiiniä ilmaisua miesvaltaisella
alalla. Kaikkein vähiten haluamme esineistää naisia – sen nimittäin tekee Ana
Popovic ihan itse uusimman levynsä "Unconditional" kannessa.
.
|
|
|
Yleisöön vetoaminen kauniilla ulkonäöllä on
tarpeetonta, sillä levyn sisältö puhuu
puolestaan. Levytyspaikka on varmasti
vaikuttanut positiivisesti lopputulokseen. Ana
purkitti matskun New Orleansissa. "Olen aina
halunnut mennä sinne ja omaksua alueen
rikasta musiikkihistoriaa. Kolme kuukautta
New Orleanissa olivatkin hienoa aikaa
optimistisen ilmapiiriin ja ystävällisten ihmisten
ansiosta", Belgradissa syntynyt Ana kertaa.
Iskevä funk "Your Love Ain't Real" on levyn
selkeitä kohokohtia mainioine hoilotuksineen.
Varsinaisen blues-aineiston kärkeen kapuaa
maltilla revittelevä "Business As Usual". Cora
Taylorin biisi "Voodoo Woman" vastaa
erityisestä New Orleans -tyylistä.
|
Levyssä on paljolti kyse Popovicille tyypillisestä blues-rock -riehunnasta. Sitä
edustavat erityisesti "Count Me in" ja hienon Delta-tyylisenä käynnistyvä
"Fearless Blues". Kuriositeetteja ovat vanha standardi "Work Song" (sen teki
aikoinaan jopa Ilkka "Danny" Lipsanen) sekä "Reset Rewind", jonka päälle voi
vaivatta laulaa The Bandin klassikon "The Weightin" sanat.
Albumilla piipahtavat myös Sonny Landreth, Anan slide-kitaraesikuva, sekä
persoonallinen harpisti Jason Ricci.
Anan taidot kitaristina tiedetään erinomaisiksi. Hänen lauluäänensä on
aikuisempi kuin koskaan, mikä lisää ilmaisun syvyyttä. Kahdeksan uutta
originaalibiisiä ovat onnistuneita. 'Tunnelmabluesin' ystäville uudella
"Unconditional"-levyllä on melko vähän annettavaa. Tanssihaluisille rokkaavan
roots-musiikin ystäville kiekko sen sijaan on mannaa.
Susan Wylde ihan out
Susan Wylde esittäytyy kolmannen albuminsa "In the Light" kannessa
mystisenä, lierihattuun ja isoihin aurinkolaseihin verhoutuneena. Suurempaan
persoonan hehkuttamiseen ei levyn perusteella syytä olekaan.
|
|
|
Wylde on sinänsä sympaattisessa mielessä
liikenteessä. Kanadalainen laulaja-pianisti on
säveltänyt suuren osan kuultavista
kappaleista ja mitä ilmeisimmin teoksen myös
tuottanut (=maksanut viulut). "Blues on
minulle paras mahdollinen genre täydelliseen
itseni toteuttamiseen, niin tunteiden kuin
sielun tasolla", Susan selventää.
Loistavat laulajat kuten Etta James, Bessie
Smith ja Mavis Staples ovat Susan Wylden
esikuvia. Onkin kauheaa, kuinka onneton
vokalisti hän itse on. Wyldellä on peräti
konservatoriotasoinen, klassinen
musiikkikoulutus; hänen tapauksessaan
nähdään konkreettisesti, miten olematon
merkitys muodollisella koulutuksella voi olla
tosipaikassa.
|
Kokenut ja meritoitunut kanadalaiskitaristi Jack de Keyzer (työkavereita muiden
muassa Otis Rush, Bo Diddley, Duke Robillard ja Willie "Big Eyes" Smith) on
toiminut levyllä takapiruna, mutta hänenkään panoksensa ei pelasta
kokonaisuutta. Biisimateriaali ei ole hullumpaa. Esimerkiksi New Orleans -tribuutti
(I Can't Tell New Orleans Goodbye) ja Jeff Healeylle omistettu "Lovely Push-up
Bra" ovat kelvollisia sävellyksiä. Wylden heiveröinen ja vaappuva vokalismi
kuitenkin kaataa korttitalon poikkeuksetta.
Bändille, etenkin de Keyzerille ja harpistiparivaljakolle Jerome Godboo – Paul
Reddick, on annettava synninpäästö vankan soittamisen ansiosta. Susan
Wyldelle taas sopii täydellisesti klassikkobiisin (joka kyseisellä levyllä tulee
raiskatuksi) sananparsi: Nobody knows you when you're down and out.
Nuori karavaanari Samantha Fish
Amerikkalainen Samantha Fish soittaa tämän vuoden Blues Caravan -
kokoonpanossa Cassie Taylorin ja Dani Wilden kanssa. Saksan Ruf Recordsin
pyörittämä karavaani on tuttuun tapaan kiertänyt ahkerasti Euroopassa, mutta
tällä kertaa erittäin paljon myös USA:ssa ja Kanadassa. Vuodesta näyttää
tulevan ensimmäinen, jonka aikana Caravan ei tule Suomeen.
|
|
|
Uusin karavaani, liikanimeltään "Girls with
Guitars", levytti kimpassa albumin.
Huhtikuussa Ruf julkaisi myös Samantha Fishin
soololevyn "Runaway".
Levy-yhtiön filosofian mukaisesti Fishin kiekko
sisältää crossover-materiaalia. Blues on toki
pääosassa, mutta siihen liittyvät luontaisesti
rockin ja jazzin, hieman countrynkin
ominaisuudet. Selkeää pop-väriä ei myöskään
peitellä.
Lähes kaikki "Runawayn" materiaalista on
tullut Samanthan kynästä. Hän on muusikko,
joka pystyy loihtimaan selkeästi erityyppisiä
biisejä. Vaikka mestariteokset vielä odottavat,
aika ei levyä kuunnellessa tule tosiaan
pitkäksi. Kappalemääräkin on maltettu fiksusti
jättää kymmeneen.
|
Nimibiisi "Runaway" ja "Leavin' Kind" jyräävät junamaisen vakuuttavasti.
"Louisiana Rain" on kiva kantripoppi. Vaikutuksen tekevät myös tunnelmalliset
"Today's My Day" ja etenkin "Feelin' Alright", joka päättää levyn upeaan
jazz-fiilikseen.
Fish on laulajana kelvollinen. Ilmaisun vahvuudessa ja puhtaudessa riittää vielä
tehtävää. Suuresta osasta kitarataitoa vastaa Mike Zito, joka myös tuotti
albumin.
"Levy sisältää kaikkia niitä soundeja, joita kuuntelin varttuessani. Mike tiesi,
millaisen soinnin ja tyylin perässä olin. Hän ymmärsi ideani ja osasi toteuttaa niitä
studiossa", Samatha Fish kertoo.
PASI TUOMINEN
Ana Popovic: Unconditional. Eclecto Groove Records, 2011
Susan Wylde: In the Light. Sun, Moon & Stars Entertainment, 2011
Samantha Fish: Runaway. Ruf Records, 2011
Lue myös Naisten vuoro, osa 1: Andrea Marr, Shaun Murphy ja Cee Cee James
Linkit: Ana Popovic, Susan Wylde, Samantha Fish
.
|
|
|
|
|
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit
Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English
.
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2011
.
|
|
