julkaistiin 1989 Rabadash-levymerkin alla. Alligator Recordsille Osborne siirtyi
edellisellä levyllään ”American Patchwork” (2010). Uutukainen ”Black Eye Galaxy”
on Osbornelta peräti 11. CD.
Osbornen keikkakalenteri kertoo artistin kovasta esiintymisvauhdista.
Buukkauksia on sovittu jo pitkälle ensi vuoden puolelle. Sen lisäksi, että Osborne
kiertää oman yhtyeensä kanssa, on hän keikkaillut myös Keb' Mo'n ja Luther
Dickinsonin rinnalla.
Osborne on mielenkiintoinen musiikintekijä nykybluesin rintamalla. Hänen
musiikkinsa ei katoa lukuisten bändien tapaan hyvin soitetun mutta
merkityksettömän musiikin valtavirtaan, eikä miehen päämääränä ole toistaa ääni
ääneltä puhtaaksi koluttuja klassikoita. Vaikka ”Black Eye Galaxylta” kuultavat
moninaiset vaikutteet The Beatlesista fuusiojazziin, on Osbornen materiaalista
havaittavissa omanlainen ote sekä näkemys musiikin tekemiseen.
Toisaalta Osbornen ”blues” ei välttämättä uppoa perinteisen bluesin ystäville, sillä
varsinaista juurevuutta saa hänen musiikistaan hakemalla hakea.
Osbornen sävellystyylille tuntuu olevan ominaista arkkitehtoninen rakenteellisuus.
Kappaleet rakentuvat usein vaihtuvista selkeistä osioista, ja osioiden myötä
tunnelma saattaa muuttua totaalisesti.
Bluesmies etelän rockin ja grungen välimailla
Osbornen musiikki on kuin sekoitus grungea ja etelän rockia. Melankolia sävyttää
Osbornen tuotantoa, ja ehkäpä siitä löytyy ripaus myös skandinaavista karuutta
ja suoraviivaisuutta. Raskaista riffeistä ja laulumaneerista tulee mieleen grungen
kulta-aika. Pearl Jam- ja Alice in Chains -vaikutteet nousevat esiin erityisesti
”Black Eye Galaxyn” alkupuoliskon raskaammasta materiaalista.
Pitkät ja hämyisät soolo-osuudet taas ovat eittämättä etelän rockia. Erityisesti
levyn nimiraita ”Black Eye Galaxy” karkaa soolossa mureaan improvisaatioon,
johon sekoittuu psykedeliaa ja pitkän jamiosion tuomaa vapautta. Toisaalta,
nimensä mukaisesti, esityksestä löytyy myös avaruudellista tilan tuntua ja
tummaa sävyä.
”Mind of a Junkie” on hienovireinen esitys ja se sisältää myös levyn
kappalevalikoimasta eniten juurevaa vivahdetta. Tunnelmaltaan esitys lienee
myös levyn vaikuttavin, sillä Osborne pohtii mielen saloja erakoitumisen tarpeesta
erilaisiin addiktioihin ja olemisen vaikeuteen.
Kontrastina levyn karulle alkupuoliskolle Osborne heittäytyy levyn lopussa
yllättävän hempeäksi. Balladit helisevät, ja varsinkin imelän puolelle kallistuvat
”hand in hand” -tyyliset lyriikat paljastavat Osbornen pehmeän puolen. Tanssi on
myös karkean viikingin mieleen – välillä tanssitaan LSD:n vaikutuksen alaisena,
välillä pyörähdellään romanttisemmissa merkeissä.
Raskaan ja pehmeän kontrastit ovat toki mielenkiintoisia. Levyn parasta antia on
kuitenkin murea etelän rock sävytettynä tummalla grungella.
L. RAUDAS
Anders Osborne: Black Eye Galaxy. Alligator Records, 2012
Anders Osborne (laulu, sähkökitara, akustinen kitara, piano, lyömäsoittimet,
huuliharppu), Eric Bolivar (lyömäsoittimet, laulu), Carl Dufrene (basso, laulu), Billy
Iuso (kitara, laulu), Stanton Moore (lyömäsoittimet), Sarah Osborne, Rose
Osborne ja Aria Iuso (taustalaulu), Stevie Blacke (jousisoittimet)
Tuottajat: Anders Osborne, Stanton Moore, Warren Riker
Linkit: Anders Osborne, Alligator
.
|
