Blues-Finland.com - Andres Oja (Kolumbus Kris)

BLUESIA CDON.COM-VERKKOKAUPASTA

HAASTATTELUSSA ANDRES OJA KOLUMBUS KRIS -YHTYEESTÄ

18.3.2010
Kolumbus Kris – The Best
Little Boogie Band from
Estonia
ZZ Top on käyttänyt itsestään nimitystä ”
The Best Little Boogie Band from Texas”.
Lausahduksesta mukailtua nimitystä voinee
käyttää ZZ Topin erääksi esikuvakseen
ilmoittamasta virolaisesta Kolumbus
Krisistä.

Savonsolmu Winter Blues Partyn yhteydessä
haastateltavaksi antautui yhtyeen rumpali
Andres Oja.

Virolaisista bluesbändeistä Suomessa
tunnetaan teidän lisäksenne moderniin
Delta-bluesiin erikoistunut Bullfrog Brown.
Kuinka blues voi Virossa nykyisin?

Bullfrog Brownin kaverit olemme tavanneet joskus keikkamatkoilla. He asuvat
Tartossa, jonne Tallinnasta on matkaa 180 kilometriä. Suomen oloissahan tuo ei
ole välimatkana pitkä, mutta Viro on pieni maa. Tallinnasta katsottuna Tartto
sijaitsee toisella puolella maata. Tästä syystä emme tapaa kovin usein.

Virolaisia ei juurikaan tällä hetkellä kiinnosta menneisyys missään muodossa.
Musiikissakin eletään tämän päivän trendien mukana. Roots-musiikki ei ole kovin
suosittua Virossa. Bluesbändejäkään ei ole kuin muutama. Ehkä ajan myötä
tuokin asia muuttuu.

Millaista oli toimia rock-bändinä Neuvostoliitossa?
Hienoa siinä oli se, että valtio maksoi kaiken. Keikat järjestyivät valtion
ohjelmatoimiston kautta ja levyt julkaisi valtiollinen levy-yhtiö nimeltään Melodi.
Lisäksi palkka maksettiin kuukausittain. Olimme siis eräänlainen virkamiesbändi.

Aloittaessamme vuonna 1987 kaikki oli vielä suhteellisen hyvin. Pari vuotta sen
jälkeen alkoivat neuvostorockin kovat ajat. Paljon bändejä hajosi työtilaisuuksien
puutteeseen. Lahjakkaat muusikot joutuivat menemään päivätöihin, kuka
minnekin.

Meidän pelastukseksemme koitui pohjoinen naapurimaamme. Kiersimme
aktiivisesti Suomea. Tuolloinen keikkamyyjämme oli tamperelainen.
Kiertäessämme tutustuimme myöskin suomalaisiin bändeihin ja muusikoihin.

Viimeisin studiolevymme on miksattu hyvän ystävämme Hannu Leidenin
Suomenlinnassa sijaitsevassa studiossa. Virossa musiikkibisnes on pientä ja
äänitysstudioita vähänlaisesti. Hannun studiolla saimme loihdittua uudenlaisen
soundin musiikkiimme.

Teitä on joskus verrattu täällä Suomessa tamperelaiseen Popedaan. Mitä
mieltä itse olet vertauksesta?
Tunnemme Popedan kaverit jo vuosien takaa. Laulajamme Urmas on joskus jopa
vieraillut Pate Mustajärven kotona. Alkuvuosina tuli Tampereella vierailtua useasti.
Ensimmäinen singlemmekin äänitettiin siellä Jani Viitasen studiossa.

Jossain määrin meillä on Popedan kanssa yhdistäviä tekijöitä. Suoraviivaista
kitarapohjaista rock-meininkiä edustamme molemmat. Kumpikin esittää kappaleita
omalla äidinkielellään. Tosin meidän ohjelmistoomme kuuluu myöskin
englanninkielisiä coverbiisejä. Popedan juuret ovat kuitenkin enemmän punk-
rockissa kun taas me ponnistamme blues-pohjalta.

Miten ja milloin Kolumbus Kris on saanut alkunsa?
Kolumbus Kris perustettiin vuonna 1987. Itse seurasin kitaristiveljeni kautta
bändin ensimmäisiä vuosia lähietäisyydeltä sivusta. Oma urani Kolumbus Krisin
rumpalina alkoi vuonna 1990. Alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluneen
kosketinsoittaja Avo Ulvikin jätettyä bändin vuonna 1988 on hänen paikkansa
jätetty täyttämättä. Huhtikuussa 2010 vietämme bändimme perustamisen 23-
vuotisjuhlaa kiertueen merkeissä.

Kolumbus Krisin perustaneilla soittajilla oli kaikilla jo vuosien kokemus tuon
aikaisen Neuvostoliiton kiertämisestä ammattimuusikoina. Ainoastaan
laulusolistimme Urmas Vare oli varjeltunut tuolta kokemukselta. Ensimmäiset
esiintymiset tulivat varsin pian perustamisen jälkeen nimenomaan vuosien varrella
solmittujen suhteiden avulla.

Bändin sisällä yhteinen henki löytyi varsin nopeasti. Kaikilla on samansuuntainen
musiikkimaku, ja pidämme samoista kirjoista sekä elokuvista. Keikkamatkat
sujuvat pääosin musiikista, kirjallisuudesta ja historiasta keskustellen.

Esikoislevymme oli Suomessa äänitetty single ”Midnight Special/Take Me Down”
vuonna 1990. Seuraavana vuonna julkaistiin vinyyli-LP ”Kolumbus Kris”. CD-
aikaan siirryttiin ”If You Don't Like” -levyn myötä vuonna 1994. Viimeisin julkaisu
on kolmen CD:n kokoelma ”Eesti Rocki Annaalid”, joka kattaa bändin tuotannon
alusta vuoteen 1993 asti. Jatko-osan julkaisusta ei ole vielä päätetty – ehkä sen
aika on sitten kun Kolumbus Kris viettää viisikymppisiään.
.

Voitko nimetä ketään esikuviksenne?
Musiikillisen heräämisemme kiihkeimmät vuodet osuvat 1970-luvulle. Tuolloin
parikymppisinä diggailimme Led Zeppeliniä, Black Sabbathia ja Deep Purplea.
Myös The Rolling Stones ja The Beatles olivat tulleet jo tutuiksi. Bluespohjainen
rock oli meidän juttumme.

Senaikaiset idolimme olivat haastatteluissaan maininneet nimeltä alkuperäisiä
bluesin esittäjiä, kuten Robert Johnson, Muddy Waters ja Willie Dixon. Tuohon
aikaan Neuvostoliitossa oli suhteellisen hankala löytää varhaisten bluesartisitien
levyjä. Innokas yrittäminen kuitenkin tuotti tulosta. Bluesfanejahan meistä sitten
tuli.

Kun muualla maailmassa blues eli kukoistuskauttaan, oli Neuvostoliitossa Stalinin
valtakausi. Mikään länsimainen ei ollut sallittua. Kansalaisten perusfiilis oli sama
kuin bluesissa, mutta meillä se purkautui eri tavalla.

Neuvostoliitossa vallalla olleen meiningin mukaan sikäläiset bändit eivät saaneet
soittaa rockia. Virolaisten bändien sallittiin olla kapinallisempia. Rockin soittaminen
sallittiin keikoillakin. Toki neuvostoliittolaisetkin sound checkissä soittivat kaikki
tuon ajan heavy-, proge- ynnä muut jutut oikeaoppisesti ja todella hyvin. Keikoilla
heille sallittiin kuitenkin vain iskelmien esittäminen.

Oletteko soittokamojen suhteen merkkiuskollisia?
Kitaristimme Aivar Oja on Gibson-friikki. Niitä löytyy mieheltä useita. Pari
Fenderiäkin Aivar omistaa, mutta käyttää niitä harvemmin. Bändimme edustamaan
musiikkityyliin Gibsonin soundi sopii paremmin.

Itse olen aina haaveillut Ludwig-rummuista. Tässä hiljan sellaiset olivatkin
myynnissä tallinnalaisessa musiikkiliikkeessä. Tämä samperin lama vaan on
vaikuttanut rahavarantoihin sen verran, että silloin ne jäivät ostamatta.

Oletteko käyneet muualla maailmalla esiintymässä?
Kaksi matkaa olemme tehneet jenkkeihin. New Yorkissa kävimme vuonna 1990 ja
seuraavana vuonna suuntasimme Teksasin pääkaupunkiin, Austiniin. Siellä
teimme joitakin studioäänityksiä paikallisten muusikoiden kanssa. Toistaiseksi
niitä ei ole julkaistu missään muodossa.

Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska ovat tulleet tutuiksi. Naapurimaissamme
Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä olemme myöskin keikkailleet. Entisen
Neuvostoliiton alueelle muuallekin on silloin tällöin esiintymismatkoja tehty.

Kuinka aktiivisesti keikkailette nykyään?
Tämän vuoden huhtikuussa teemme Kolumbus Krisin jokavuotisen ”
syntymäpäiväkiertueen” Virossa. Muuten on satunnaisia keikkoja silloin tällöin.
Olemme kaikki niin sanotusti päivätöissä. Soittaminen on tällä hetkellä
harrastusluontoista.

Seuraavaa levyäkin jo suunnitellaan. Sen toteuttaminen on kuitenkin ikävä kyllä
kiinni rahoituksesta. Soittamista jatketaan niin kauan kun se on mukavaa.

TT TARKIAINEN

Linkki: Kolumbus Kris