| Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © 2008 Blues-Finland.com |
| Big Joe Louis haastattelussa 3.7.2008 Suomeen saapuva britti ja Blues-Finland.com keskustelivat bluesista ja sen legendoista, kulttuurieroistakin. Artisti uskoo, että suomalaisilla bluesin harrastajilla on syvällinen suhde musiikkiin. Jamaikalaissyntyinen britti Big Joe Louis saapuu Suomeen runsaan vuoden tauon jälkeen. Hän soittaa lauantaina Pieksämäellä yhtenä Savonsolmu Beach & Blues Partyn pääkonsertin tähdistä. Lisäksi hän tekee keikat Jyväskylän Popparissa perjantaina ja Helsingin Storyvillessä ensi viikon maanantaina. Suomen-keikoilla häntä säestää trio Tommy Barkman (huuliharppu), Jaska Prepula (basso) ja Juppo Paavola (rummut). "Minulla on esittää uusia, tosielämään pohjaavia kappaleita. Toivottavasti suomalaiset tulevat paikalle kuuntelemaan, tanssimaan ja nauttimaan musiikista", Big Joe maalailee Blues-Finland.comin haastattelussa. "Musiikki on syvällistä. En usko, että biisini kuulostavat kenenkään muun musiikilta, koska lauluni tulevat sisimmästäni ja elämästäni - kappaleeni ovat tosia." |
 |
 |
 |
 |
Big Joe Louis - Vaiheet Synnyin Jamaikalla. Vanhempani rakastivat musiikkia. Sitä olikin aina ja kaikkialla: koulussa, kirkossa, kaduilla ja radiossa. Kuuntelin calypsoa, skata, rocksteadya, reggaeta ja jonkin verran soulia. Pop ja rock eivät olleet kovin suosittuja. Countrya saattoi joskus kuulla, ja muistankin isäni soittaneen usein Marty Robbinsin "Gunfighter Ballads and Trail Songs" -levyä. Suvustani löytyy muusikoita ja näyttelijöitä. Isoisäni oli ammattimuusikko. Hän matkasi soittamassa Hollannista Skotlantiin ja aina Kuubaan asti. Isoäitini oli laulunopettaja. Isäni taas oli näyttelijä. Äitinikin näytteli, minkä lisäksi hän toimi klarinetistina ja musiikinopettajana. Nuorin veljeni on ammattimuusikko Uudessa Seelannissa. Siskoni oli näyttelijä, malli ja tanssija. Vanhin veljenikin on jäsenenä muutamassa lauluyhtyeessä. Kiinnostus musiikkiin herää Koska musiikki oli mukana elämässäni alusta alkaen, en muista sellaisia yksittäisiä kappaleita tai artisteja, jotka olisivat varsinaisesti laukaisseet kiinnostukseni. Erittäin suositun jamaikalaisen yhtyeen Byron Lee & The Dragonairesin konsertti on ensimmäinen livekeikka, jonka muistan. Heillä oli myös todella hyvä lavashow. Ensimmäinen blues-levyni oli Ember Recordsin halpa LP "All The Blues All The Time". Siinä oli Howlin' Wolfin kappale, enkä muistanut koskaan kuulleeni mitään vastaavaa - se oli niin jännittävää! Pian sen jälkeen hankin Skip Jamesin tuplan hänen Vanguard-ajoiltaan. Se on hyvin erilaista kuin Wolfin musiikki, mutta pidin 'oudosta' soundista ja henkilökohtaisista sanoituksista. Jamaikalta Kentiin Muutto Englantiin 70-luvulla oli valtava kulttuurishokki. Muutimme vireästä Kingstonista pieneen kaupunkiin Kentissä. Meillä ei ollut mitään siteitä koko alueeseen, ei ystäviä saati sukulaisia. Inhosin ilmastoa ja pimeyttä. Olin käynyt Britanniassa pari kertaa - tapaamassa skotlantilaista isoäitiäni - mutta en ollut eläissäni nähnyt talvea ja lunta. Ruokakin oli kummallista. Ihmiset elivät, puhuivat ja ajattelivat eri tavalla. Emme enää asuneet lähellä merta. Asenteet olivat hyvin erilaisia ja äärimmäisen monilla oli rotuennakkoluuloja. Asuminen pienellä maalaispaikkakunnalla ei ollut minua varten, joten muutin Lontooseen pian 17:nnen syntymäpäiväni jälkeen. Pitkän ajan jälkeenkään Britannia ei tunnu kodilta. Koulustani en tuntenut ketään, ja teini-ikäisenä oli vaikea ystävystyä - varsinkin kun minua vielä kiusattiin jamaikalaisesta murteestani. Lähinnä harrastin musiikkia ja luin kirjoja enkä ollut kiinnostunut oikeastaan mistään muusta. Ajan myötä sain kavereitakin, mutta he eivät pitäneet samanlaisesta musiikista. He kuuntelivat heavyä ja progea, minä reggaeta, soulia ja bluesia. The Blues Kings syntyy Kun aloittelin bluesin soittamista 80-luvun alussa, oli vaikeaa löytää muusikoita, joiden kanssa olisin halunnut soittaa. Rock/blues-soundi oli vallalla, enkä pitänyt siitä alkuunkaan. Cilla Huggins, tuttu hahmo Rooster Blues Recordsista sekä Blues Unlimited- ja Juke Blues -lehdistä, esitteli minut huuliharppuveteraani Shakey Vickille eräällä Junior Wellsin ja Buddy Guyn yhteiskeikalla. Cilla auttoi minua paljon, sillä hän esitteli minut yhä useammille sympaattisille muusikoille kuten Bernie Pallolle ja Gordon Smithille. He kaikki soittivat kanssani jonkin aikaa. Sitten tapasin Martin Deeganin. Hänestä tuli ensimmäinen rumpalini vuoden 1986 tienoilla. Niihin aikoihin en oikein pitänyt bassokitaristeista, vaan bändissäni oli toinen kitaristi soittamassa bassokulkuja. Sitten Tony Hilton lähti James Hunterin yhtyeestä liittyäkseen bändini basistiksi. Hän otti kontrabasson käyttöön - silloin The Blues Kings lopulta sai muotonsa. |
| BJL kertoo aina viihtyneensä hyvin Suomessa. Hänen mielestään suomalaiset ovat hyvin paljon erilaisia kuin skandinaavit. Mies uskoo suomalaisyleisöjen omaavan varsin syvän suhteen suosikkimusiikkiinsa sekä miettivän ja 'tunnustelevan' kuulemaansa. Prepulan ja Paavolan lisäksi Big Joe nostaa suomalaisista artisteista esiin Jo' Buddyn ja Soul Investigators -yhtyeen, jonka kanssa hän teki viime vuonna yhteisen singlen "Go-Go Train". Briteillä (John Mayall, Eric Clapton, Cream, The Rolling Stones) on loistelias historia bluesin läpilyömisessä laajoille, erityisesti valkoisille yleisöille. Big Joe Louis ei löydä selvää syytä brittibluesin suosiolle. Hän sanoo, ettei ole omien brittiläisten soittokavereittensa tekemisiä lukuun ottamatta koskaan ollut kiinnostunutkaan brittiläisestä bluesista. "Ehkä kuuntelijat löytävät uuden musiikinlajin helpommin, jos sitä soittavilla ihmisillä on jokseenkin samanlainen tausta tai perimä. Tai ehkä rock-vaikutteilla kyllästetty blues vain on suositumpaa…" Musiikki vie, Big Joe matkustaa The Blues Kings -yhtye syntyi 80-luvun käännyttyä jälkipuoliskolleen. Ensimmäistä albumia saatiin tosin odottaa aina vuoteen 1989 asti. Vuonna 1992 tuli ulos "Stars in the Sky", joka johti kunnianosoituksiin. Big Joe Louis valittiin Britannian parhaaksi blues-laulajaksi vuonna 1993 ja heti perään seuraavana vuonna. Uuden vuosituhannen alussa hän toimi lisäksi Big Town Playboysin laulusolistina kahden vuoden ajan. "En kuitenkaan osaa sanoa, mistä omasta levystäni pidän eniten. Jokainen albumini on minulle tärkeä omalla tavallaan. Ehkä "Big 16" -levystäni (1996) olen eniten ylpeä sen soundin ja hyvien kappaleiden takia. Minulla oli myös erittäin hauskaa tuota levyä tehdessäni." Big Joe Louis on tehnyt bändeineen pitkän päivätyön myös säestämällä monia legendoja. Yhtye on ollut lukuisia kertoja lavalla, kun päätähtenä on häärinyt Honeyboy Edwards, Carey Bell, R.L. Burnside tai Homesick James. BJL pitääkin itseään onnekkaana saatuaan mahdollisuuden esiintyä näiden hienojen ja mielenkiintoisten artistien kanssa. Unohtumattomia kokemuksia on takana kosolti. "Olen soittanut keikkoja Lazy Lesterin kanssa 15 vuoden ajan - mies on yksi planeetan hauskimmista. Myös louisianalaisen laulaja-kitaristin Reverend Charlie Jacksonin kanssa soittaminen oli minulle toteutunut unelma; eräs promoottori pyysi häntä jättämään hetkeksi seurakuntansa Louisianassa ja tulemaan irlantilaiseen tv-ohjelmaan. Oli hienoa päästä soittamaan yhdessä, sillä olen todella pitänyt hänen levyistään." Unohtumattomien kokemusten luokkaan Big Joe lukee myös työskentelemisen Big Bad Smittyn, Booba Barnesin, Big Jack Johnsonin ja Big Lucky Carterin kanssa. Louisin mielestä legendoista ei ole irrotettavissa skandaaleja tai pahoja juorujakaan. Kaikki ovat olleet erittäin hyväkäytöksisiä. Ehkä joku saattoi kumota pullosta liian pitkiä huikkia, mutta siinä kaikki! Vuonna 1961 syntynyt Big Joe Louis on blues-artistina vielä melko nuorta polvea. Katse onkin oltava tulevaisuudessa. "Minulla on levytyssuunnitelmia, mutta alan toteuttaa niitä vasta ollessani täysin valmis. Ei ole mieltä ryhtyä työhön, ellei uusilla kappaleilla ole mitään sanottavaa. Kunhan aika koittaa, levy tulee." Big Joe kertoo nauttineensa viimevuotisesta levytyssessiostaan Soul Investigatorsin kanssa, eikä panisi pahakseen, jos projekti saisi jatkoa. BJL viihtyy tien päällä. Norjan- ja Venäjän-kiertue 90-luvun alkupuolella oli tärkeä tienavaaja Manner-Eurooppaan. Väylä Yhdysvaltoihin avautui ennen vuosituhannen vaihdetta. Eksoottisemmissakin kohteissa löytyy, sillä mies on esiintynyt muun muassa Egyptissä, Australiassa, Uudessa-Seelannissa sekä useampia kertoja Länsi-Intian saariston Mustiquella. "Rakastan matkustamista ja olen ollut onnekas päästessäni vierailemaan niin erilaisissa paikoissa. Tulen jatkossakin menemään sinne, minne musiikki minut vie." PASI TUOMINEN Big Joe Louis - virstanpylväitä 1961 Syntyi Jamaikan Kingstonissa 1970-luku: muutto Britanniaan 1986 The Blues Kings syntyi 1989 Ensimmäinen The Blues Kings -albumi 1992 Toinen The Blues Kings -albumi "The Stars in the Sky" 1993 Kiertue Norjaan ja Venäjälle: tiet auki Manner-Eurooppaan 1993 Valinta Britannian parhaaksi blues-laulajaksi 1994 Valinta Britannian parhaaksi blues-laulajaksi 1996 Kolmas The Blues Kings -albumi "Big Sixteen" 1998 Kiertue USA:ssa 1999 Kiertue USA:ssa 2000 Liittyi Big Town Playboysien laulajaksi kahdeksi vuodeksi 2001 Big Town Playboys -albumi "Western World" 2007 Single "Go-Go Train" suomalaisen Soul Investigatorsin kanssa 2008 Suomen-keikat: Pieksämäki, Jyväskylä, Helsinki Linkit: Big Joe Louis kotisivu ja MySpace, Savonsolmu Beach & Blues Party |
| Big Joe Louis |