BLUESIA CDON.COM-VERKKOKAUPASTA
LEVYARVIO
14.6.2012
Bonnie Raitt palaa
rytmimusiikin aateliin
"Slipstream"-levy kertoo hienon lauluäänen
ja slide-kitaran olevan tallella. Bonnie tarinoi
menetyksestä, yksinäisyydestä ja
nyrkkeilystä.

Suosittu amerikkalaisartisti Bonnie Raitt oli
hyvän aikaa sivussa tositoimista
henkilökohtaisia tragedioita kohdattuaan. ”
Slipstream” on hänen ensimmäinen
originaalilevynsä vuosiin. Bonnien omalla
Redwing Records -merkillä huhtikuussa
ilmestynyt albumi palauttaa naisen
nykypäiväisen rytmimusiikin aateliin.
.
Levynteossa Raittia kohdeltiin kuin kuningatarta. Joe Henry kokosi bändin,
suuren osan biisimateriaalista ja hoiti tuotannolliset asiat viimeisen päälle
kuntoon. Bonnien roolina oli tulla studiolle ja olla oma loistelias itsensä.

Bluesin ystävät omivat mielellään Bonnien. Monenlaista muutakin matskua toki
uudelle levylle mahtuu. Punapää on sovittanut
Gerry Raffertyn mainion pop-biisin
”Right Down the Line” reggaeksi. Kun kappale on toteutettu Bonnien ihanalla
lauluäänellä ja upealla slide-kitaralla, tarjolla on verraton viisi ja puoliminuuttinen
musiikkia.

Raju funk-rypistys ”Used to Rule the World” avaa levyn tyylillä ja menevämpää
osastoa on myös ”Down to You”. Jälkimmäisellä on Bonnien sanat (hänen ainoa
biisintekijän panoksensa levyllä), jotka korostavat omaa tahtoa ongelmien
ratkaisemisessa: ”Ain't nobody else that can make things right; Baby, it's down to
you.”

Lemmy-setä on joskus kertonut Motörheadin jymybiisin ”Ace of Spades” tekstin
olleen pyrkimys mahduttaa mahdollisimman monta korttipelitermiä yhteen
sanoitukseen. Bonnien uuden kiekon kappale ”Split Decision” haastaa Lemmyn,
mutta nyrkkeilytermein – pikaisen laskutoimituksen tuloksena sanoitukseen on
ujutettu niitä peräti 13 kappaletta. Blues-rock -tyyli ja rivakat kitarakuviot
kuorruttavat oivan esityksen.

”Marriage Made in Hollywood” on osoitus Bonnien nykypäiväisyydestä; sen
kaltainen raita voisi löytyä vaikka
Lady Antebellumin katalogista. Biisi on puettu
raikkaaseen country-asuun, mutta taustalle kätkeytyy kriittinen tarina Hollywoodin
raadollisesta maailmasta.

”Ain't Gonna Let You Go” käynnistyy ilmiselvin
John Lee Hooker -kuvioin. Kuka
voisi unohtaa JLH:n ja Bonnien dueton ”In the Mood”?. Uutuusraita tosin
kehkeytyy matkan varrella jopa popin tyyppiseksi.
Bob Dylanin ”Million Miles” on
hitaan bluesahtava ja pitää sisällään kivat akustiset kitarat. Toinen Dylan-luenta, ”
Standing in the Doorway”, on upea. Bobin unohdetulta mestariteokselta ”Time
Out of Mind” kotoisin olevan kipaleen kruunaavat slide- ja pedal steel -osuudet.

Kypsyyttä ja nuorekkuutta

”Slipstream” on ennen kaikkea artistilevy. Pääosassa ovat Bonnie Raitt ja hänen
elämäntilanteeseensa sopivat tekstit. Sanoituksiin perehtymättä tämän levyn
merkitystä ei voi täysin sisäistää. Käsitellään epävarmuutta, toiseen nojaamista,
menetyksen tunteita ja yksinäisyyttä.

Raittin omaa materiaalia ei siis levyllä ole kuin nimeksi. Siitäkään ei oikein jaksa
marista, koska levy kuulostaa niin hyvältä. Kansitaiteessa sen sijaan olisi ollut
tilaa maltillisuudelle: Bonnieta saadaan ihailla peräti seitsemässä (7) eri kuvassa.

Bonnien lauluääni on voimissaan. Äänialaa piisaa. Hänen soundissaan kypsyys ja
nuorekkuus yhdistyvät peräti ainutlaatuisesti. Jos vertaisi hänen korkeita ääniään
16-vuotiaana ja tänään, eroa tuskin huomaisi. Artistin toinen valtti, slide-kitara, on
niin ikään voimissaan. Kun sitä ei tungeta pakonomaisesti joka paikkaan, on sen
vaikutus maksimaalinen.

Levytysyhtyeessä soitti ja lauloi melko liuta muusikoita. Ytimen muodostivat
Hutch
Hutchinson
(basso), Mike Finnigan (koskettimet), ja Ricky Fataar
(lyömäsoittimet). Kokoonpano on ensiluokkainen. Finniganin urut ovat ”Used to
Rule the World” -kappaleen herkku. Toisaalta Hutchinsonin muhkeaksi tunnetulle
bassolle olisi suonut albumilla isomman roolin.

”Slipstream” on Bonnie Raittin faneille must-hankinta, ja kerääpä hän varmasti
joukon uusiakin kuuntelijoita. Nämä Gerry Raffertyn sanat on helppo lausua
Bonnielle itselleen: ”Every day I'm loving you so much more.”

PASI TUOMINEN


Bonnie Raitt: Slipstream. Redwing Records, 2012

Bonnie Raitt (laulu, kitara, tamburiini), Hutch Hutchinson (basso), Mike Finnigan
(urut, piano, Wurlitzer, klavinetti, taustalaulu), Ricky Fataar (rummut, timbaalit,
tamburiini), George Marinelli (kitara, mandoliini, taustalaulu, shakers), Johnny Lee
Schell (kitara), Luis Conte (lyömäsoittimet), Maia Sharp (taustalaulu), Bill Frisell
(kitara), Greg Leisz (kitara, pedal steel), Patrick Warren (piano, harmoni), David
Piltch (kontrabasso), Jay Bellerose (rummut), Al Anderson (kitara, taustalaulu),
Paul Brady (taustalaulu)

Tuottajat: Bonnie Raitt, Joe Henry


Linkit:
Bonnie Raitt, Redwing Records
.
.

Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit
Kuunteluhuone
 |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English
.

Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2012
.
Etusivulle
Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit  |  Kuunteluhuone  |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English