LEVYARVIO
|
12.9.2013
Skottiblues sai
suomalaiset rytmit
Dave Arcari teki uusimman levynsä
suomalaisen rytmisektion kanssa. Bändin
tuominen "yksinäisenä" tunnetun artistin
rinnalle on toimiva idea.
Jos Dave Arcarin nimi ei ole tuttu, olet lukenut
vääriä lehtiä. Skotti on vieraillut Suomessa niin
moneen otteeseen, että blues-tapahtumissa
satunnaisestikin käyvät miehen tietävät. Mikäli
Daven keikat ja levyt ovat silti päässet
menemään ohi suun, tsekkaa vaikka raportti
|
|
hänen esiintymisestään Tallinnan ensimmäisessä Ugribluesissa tai lukaise arvio
hänen edellisestä levystään "Nobody's Fool".
Menneen kertaaminen sikseen. Vaikka Arcari on tehnyt pitkäsoittolevyjä jo vinon
pinon, on viimeisimmälläkin teoksella oikeaa uutisarvoa. Dave nimittäin purkitti
sen suomalaisen kaksikon Juuso Haapasalo – Honey Aaltonen kanssa. Tandemi
tottelee nimeä The Hellsinki Hellraisers; Haapasalo soittaa sähkö- ja
kontrabassoa, Aaltonen lyömä- ja rytmisoittimia (lue: pesulautaa, virveliä ja
symbaalia).
Arcari ratsastaa mieluusti alt.blues-termillä. Vaihtoehtobluesiin kuuluu
olennaisena osana biisien tekeminen itse. "Whisky in My Blood" sisältääkin 11
Arcari-originaalia. Kun lisätään kaksi Robert Johnson- ja yksi Bukka White -laina,
saadaan peräti neljäntoista biisin lista.
Laajempi kokoonpano tuo, totta kai, aivan uuden ulottuvuuden Dave Arcarin
musiikkiin. Selkeä valtaosa hänen levytetystä materiaalistaan on tehty soolona,
ja hän heittää tavallisesti keikatkin yksin. Nyt kun mukana soittaa rytmiryhmä, on
meno väistämättäkin vauhdikkaampaa.
Varsinkin avaus- ja nimibiisi "Whisky in My Blood" sekä "Rough Justice" ja "Third
Time Lucky" laukkaavat vastustamattomasti. Helmiin lukeutuu myös mainio
rockabilly-hyppely "Tell Me, Baby". Slovarit tarjoavat kelvollista vastapainoa. "Still
Friends" -hiturista tekee erityisen Arcarin soittama banjo.
"Day Job" sisältää kivat tempovaihtelut. Päätösbiisi "Get Outta My Way"
puolestaan erottuu varsin pitkälle viedyllä synkkyydellään.
Bändin tuominen sooloartistina tunnetun muusikon rinnalle on toimiva idea,
mutta ei se jaksa 14 kappaleen mittaista levyä yksin kannatella. "Heat Is Rising"
on sentään Daven soolobiisi. Ei olisi kokonaisuutta ja perusideaa tuhonnut, jos
yksin soitettuja kipaleita olisi mahdutettu muutama – vaikka tehdäänkin uutta, ei
parhaita vahvuuksia tarvitse tyystin unohtaa.
.
|
|
|
Ehkä Dave Arcarin kuuluu soittaa yksin. Tai ehkä ei? Musiikin historiasta löytyy
esimerkkejä. Bluesin alalla yksi merkittävimmistä, ellei merkittävin, on Lightnin'
Hopkins. Hopkins tuli tunnetuksi Itä-Teksasin maaseutubluesin yksinäisenä
tulkkina, mutta saavutti myöhemmin kulttisuosion bändikokoonpanossakin. Ja
kuka voisi unohtaa Dylanin Juudas-välikohtaukset? (Tosin hänen tapauksessaan
oli bändiä enemmän kyse sähköjen tuomisesta akustiseen musiikkiin.)
Dave Arcari tuskin jää historiankirjoitukseen yhtä isoilla kirjaimilla kuin Hopkins tai
Dylan, mutta Arcari, The Hellsinki Hellraisers ja levyn artistin oman Buzz Recordsin
kumppanina tuottanut kotimainen Blue North Records ovat laatineet siihen
mukavan pienen luvun. Arcari on mies, joka ei yllätä, mutta vielä varmemmin ei
petä. Taattua skottilaatua. Ja niille, jotka moittivat Daven musaa yksitoikkoiseksi,
on helppo suositella sanoitusten kuuntelemista. Niihin perehtymällä kuuntelija
avaa itselleen aivan uudet maailmat.
PASI TUOMINEN
Dave Arcari & The Hellsinki Hellraisers: Whisky in My Blood. Buzz Records /
Blue North Records, 2013
Dave Arcari (kitara, banjo, sikarilaatikkokitara, laulu), Juuso Haapasalo (basso),
Honey Aaltonen (virveli, symbaali, pesulauta)
Tuottajat: Dave Arcari, Maiju Lasola
Linkit: Dave Arcari, Blue North Records
|
|
|
| |
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit
Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English
.
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2013
.
|
|
