Blues-Finland.com - Ismo Haavisto Band: Winter Blues

BLUESIA CDON.COM-VERKKOKAUPASTA

LEVYARVIO

12.3.2010
Suomibluesin valistunut
sekatyömies
Ismo Haavisto Bandin "Winter Blues"
-levyllä vasaroidaan rock & rollia, sahataan
zydecoa ja tietysti höylätään bluesia.
Urbaani artisti yllättää uskottavalla
maalaisbluesilla.

Ismo Haavisto on mies joka ei ihmettele, vaan
tekee. Lahtelainen on paneutunut
rytmimusiikin juurakkoon laaja-alaisesti ja
soveltaa sisäistämäänsä omassa
tuotannossaan. Haavisto laittaa aina itsensä
täysillä likoon.

Haaviston oman bändin uusin levy "Winter Blues" on tästä oiva osoitus. Orkesteri
tulkitsee uskottavasti läpi pitkäsoiton, oli kyseessä sitten puhdas blues, menevä
rock & roll tai vaikkapa zydecon sävelet. Albumin merkitystä lisää tosiasia, että se
juhlistaa Ismo Haavisto Bandin 10-vuotista uraa.

Viime vuonna IHB julkaisi levyn "Gasoline Girl". Ensimmäinen levy "Too Wild for
Me" tuli ulos 2003. Kahdella viimeisimmällä kiekolla kuullaan
laulaja-harpisti-kitaristi Haaviston lisäksi Jonni Seppälää (kitara), Jape Huotaria
(basso) ja Mikko Järvistä (rummut).

Haavisto on helppo yhdistää kaupunkimaiseen ilmaisuun, joten raita "Wall of
Gray" yllättää positiivisesti. Yhden miehen orkesterina tulkittu dobro-vetoinen
laulelma on suorastaan vanhojen kunnon ruraalien murhamiesten kuten Bukka
Whiten ja Son Housen tunnelmissa; artisti raakkuu vielä tarinan vankilakeikasta
varmemmaksi vakuudeksi.

Delta-hengessä ollaan parilla muullakin kappaleella: "I Can't Live Here Anymore"
pyörii parin yksinkertaisen sävelkuvion ympärillä, ja "Down to the Otamo" -biisin
sopii arvata vierailevan satakuntalaisella jokiseudulla.

"I Like Zydeco" kertoo IHB:n kannasta New Orleansin perinnemusiikkiin.
Party-kappaleessa pääsevät kaikki hyvin esiin: Järvisen rumpupyöritys on
vastustamaton, ja makeat soolonpätkät kuullaan sekä kitaran että basson kieliltä.

Suomesta saa etsiä Ismo Haavistoa parempaa 50-lukuhenkisten rakkausballadien
tulkitsijaa. Tällä kertaa kirkassilmäinen laulu on "Please, Don't Ever Leave".
Haavisto koristelee komeuden erinomaisella harppuosuudella.

Tuttua, menevää perusbluesia tarjoilevat "Searchin' for My Baby" ja "Winter
Blues". Vauhdikkaasta rock & rollista vastaa "Disappeared without a Trace", kun
taas "Wrong Side of the Track" ja "Mean Ol' Accordion" ovat mukavasti
retrohenkisiä.

Levyltä kuunteleminen ei ole välttämättä paras tapa tutustua bändin tiukkaan
ilmaisuun; livetunnelman tavoittelu johtaa ajoittain hienoiseen ylitulkintaan. Ismo
Haavisto Bandin "Winter Blues" on joka tapauksessa tyylillä ja taidolla toteutettu
kokonaisuus. Se esittelee yhtyeen nokkamiehen itseään säälimätöntä asennetta
aidoimmillaan.

Keikkayhtyeenä Ismo Haavisto Band on parhaimmillaan. Heidän eläviin
esiintymisiinsä matkaamista onkin ilo suositella.

PASI TUOMINEN

Ismo Haavisto Band: Winter Blues. Omakustanne, 2010

Ismo Haavisto (laulu, kitara, huuliharppu, haitari), Jonni Seppälä (kitara,
taustalaulu), Jape Huotari (basso, taustalaulu), Mikko Järvinen (rummut,
pesulauta)

Tuottaja: Ismo Haavisto

Linkit: IsmoHaavisto.com, Ismo Haavisto Band
.