3.5.2010 Vasemmalta: Paavola, Harman, Prepula
James Harman ja harmaan eri sävyt
Vaikeudet sävyttivät James Harmanin Suomen-vierailua. Kaikesta huolimatta
kokeneen Harmanin blues soi mallikkaasti – näin myös Blues Live! -
yhdistyksen järjestämässä konsertissa Jyväskylän Popparissa.
James Harmanin vierailu jyväskyläläisen Blues Live ry:n 30-vuotisjuhlallisuuksiin
lukeutuvassa klubi-illassa oli jäädä haaveeksi. Islannista vyöryvä tuhkapilvi
vaikeutti monen muun lentomatkaajan tavoin myös Harmanin Eurooppaan tuloa.
Mies onnistui kuitenkin saamaan lennon Tanskaan, josta maitse ja meritse
matkaamalla päätyi ajallaan Suomeen.
Suomessa heitetyt neljä keikkaa avasivat Harmanin kuukauden mittaisen
Euroopan-kiertueen. Jyväskylän Popparissakin häntä säesti Suomen
minikiertuetta varten kasattu bändi: Tomi Leino, kitara, Jaska Prepula, basso ja
Juppo Paavola, rummut. Jyväskylässä James Harman oli viimeksi esiintynyt melko
tarkalleen kaksi vuosikymmentä sitten. Olikin jo korkea aika keskisuomalaisten
bluesin ystävien päästä nauttimaan miehen sielukkaasta live-esiintymisestä.
Ennen illan pääesiintyjän saapumista lavalle säestysbändi lämmitteli yleisöä Tomi
Leinon isännöimällä instrumentaalilla. Ilman efektejä soittava – mieshän ei käytä
edes kaikua – Leino osoitti jälleen kuuluvansa suomalaisten blueskitaristien
kärkikaartiin.
James Harman aloitti oman osuutensa tutulla "Ooh Baby" -bravuurillaan.
Karismaattisena esiintyjänä James onnistui luomaan kontaktin yleisöön heti
kättelyssä. Ravintola Popparin juke joint -henkinen sisustus ja atmosfääri loivat
mainiot puitteet lämminhenkiselle esiintymiselle.
Harmanin lauluääni oli alkuun hieman tukkoinen, mutta huuliharppusoundi sitäkin
parempi. Erilaisia sävyjä soittoonsa James haki vaihtaen välillä harppua jopa
kesken soolon. Soundiltaan pelkistettyä ja perustekniikan suhteen paljastavaa
laulumikkiin soittoakin mies kokeili. Taitojen suhteen ei jäänyt epäilyksen sijaa.
Setin loppupuolella aiemminkin oireillut harppuvahvistin sanoi
työehtosopimuksensa irti. Seuranneen vahvistimen vaihtoepisodin aikana soitto
jatkui taukoamatta. Tosin Harmanin harputtelusta emme tuona aikana saaneet
nauttia kuin pätkittäin.
Uutta vahvistinta testattiin ”Red River Valley” -instrumentaalilla. Pienen säätelyn
jälkeen homma alkoi taas kulkea tuttuun malliin fiiliksen noustessa katon rajaan.
Teknisten vastoinkäymisten koettelemana Harman päätti kuitenkin kesken kaiken
poistua lavalta bändin soittaessa setin loppuun.
Sisukkaasti uuteen settiin
Reilun puolen tunnin mittaisen tauon jälkeen taustabändi palasi lavalle. Toinen
setti alkoi ensimmäisen tavoin instrumentaalilla Tomi Leinon kitaran ollessa
pääosassa. Tällä kertaa tempo oli lievästi funkahtava.
Lämmittelyn jälkeen Harman saapui lavalle aloittaen uuden tulkinnan aiheesta ”
Ooh Baby”. Laulusoundiin oli löytynyt lisää potkua, jopa sanoista sai nyt selvää.
Harppuvahvistimeksi vaihtunut Fender Hot Rod Deluxekin parkui aivan toiseen
malliin kuin ensimmäisellä setillä.
Kellon siirryttyä seuraavan vuorokauden puolelle löytyi Harmanin
lavaesiintymiseen uusi vaihde. Liikehdintä stagella oli rennompaa ja fiilis
korkealla. Lieneekö mies tauon aikana nauttinut kuulua gallialaista taikajuomaa?
Aloituksesta huolimatta toinen setti ei ollut ensimmäisen toisinto. Alkusoiton
jälkeen saimme kuulla tulkintoja Harmanin laajasta levytetystä tuotannosta.
Uusinta ”Lonesome Moon Trance” -levyäkin esiteltiin parin biisin verran. Etenkin
"Double Hogback Growler" ja "Time Will Tell" soivat mallikkaasti.
Illan ainoa slovariblues oli versio teemasta ”That Won't Mean a Thing If You Don't
Love Me”. Kappaleen soolo-osuudet Harman antoi yksinoikeudella Tomi Leinon
hoidettavaksi. Leino käyttikin saamansa tilaisuuden varsin mallikkaasti
hyödykseen. Jopa Harman itse oli täysin haltioissaan.
Leinon kitarointi vaikutti varmasti osaltaan James Harmanin hyväntuulisuuteen.
Mieshän on tottunut soittamaan Rick Holmströmin, Hollywood Fatsin ja Junior
Watsonin kaltaisten voimakkaasti Yhdysvaltain länsirannikon bluesperinteitä
kunnioittavien kitaristien kanssa. Tuohon joukkoon Tomi Leino sopii kuin nenä
päähän.
Tomi Leino on saanut kitarointiinsa vahvasti vaikutteita B.B. Kingiltä ja T-Bone
Walkerilta. Kuivakas soundi paljastaa virheet armotta. Niitä ei tälläkään kertaa
ollut havaittavissa. Tomi on kaikin puolin mestarillinen soittaja.
Rytmiryhmä Jaska Prepula ja Juppo Paavola suoriutui tehtävästään mallikkaasti.
Paavolan rennon lennokkaan kompin päälle oli Jaskan helppo rakennella
kontrabassokuvioitaan - tyylikkäästi ja pieteetillä hoidettu keikka suomalaiseen
blueseliittiin lukeutuvalta parivaljakolta.
Illan päätteeksi kuulimme lähes kymmenminuuttisen version petollisesta
lakimiehestä kertovasta kappaleesta ”Lawyer Boogie”. Lienee niitäkin jokunen
James Harmanin lähestulkoon viisikymmentä vuotta kestäneen ammattimuusikon
uralle sattunut.
Pitkittyneen matkanteon uuvuttama Harman ei yleisön äänekkäistä vaatimuksista
huolimatta suostunut esittämään encorea. Tuvantäyteinen yleisö sai kuitenkin
nauttia kahden setin verran mitä mainiointa bluesia hienossa ympäristössä.
Tuhkapilven aiheuttamat tuhkanharmaat vaikeudet koko Euroopan
lentoliikenteeseen olivat jättää James Harmanin Euroopan-kiertueen avaavat
Suomen keikat toteumatta. Jyväskylän-keikkaa sävyttivät tumman harmaat
tekniset ongelmat. Vaikeuksista huolimatta Harmanin siniharmaa blues kuitenkin
soi mallikkaasti. Kuin tuhkapilvestä nouseva Feniks-lintu James Harman hoiti
hommansa tyylikkäästi loppuun saakka. That's what blues and life is – harmaan
eri sävyjä.
TT TARKIAINEN
James Harman & yhtye. Jyväskylä, Poppari, 24.4.2010
James Harman (laulu, huuliharppu), Tomi Leino (kitara), Jaska Prepula
(kontrabasso), Juppo Paavola (rummut)
Linkit: James Harman, Blues Live!, Poppari
.
- - - - -
ILMOITUS
Edulliset lennot musiikkikaupunkeihin (Lentoliput.nu)
New Orleans New York Chicago Nashville
.
|
