KONSERTTIARVIO
|
|
15.9.2015
|
John Mayall. Kuva: Marko Aho
|
Pois bändin varjosta John Mayall esiintyi bändeineen Tampere-talossa. The Bluesbreakersin jälkeinen aika on antanut brittilegendalle enemmän vapautta, ehkä ihan uuden asenteenkin.
John Mayallin nimestä tulee useimmille mieleen kitarasankari. Se mieleen nouseva hahmo ei kylläkään taida kovin usein olla Mayall itse. Rooli lankeaa yleensä jollekin kuusikymmenluvulla John Mayall's Bluesbreakersissa vuoron perään vaikuttaneista legendoista: Eric Claptonille, Peter Greenille tai Mick Taylorille. Eikä nimikkeen alle sopivat The Bluesbreakersin soittoniekat siihen lopu. Isompia miettimättä listan jatkoksi heilahtavat ainakin Coco Montoya, Walter Trout ja Buddy Whittington.
Vuonna 2008 Mayall ilmoitti hajottavansa Bluesbreakersin ja jatkavansa uuden bändin kanssa. Perusmeininki ei paljon muuttunut, mutta asenne ehkä muuttui. Siitä lähtien kitarasankarointivastuun hänen rinnallaan on kantanut Rocky Athas. Black Oak Arkansas taitaa olla nimekkäin pysäkki Stevie Ray Vaughanin lapsuudenkaveriksikin mainitun soittajan historiassa. Konsertissa Tampere- talossa (10. syyskuuta) kävi selväksi, että Athas on ilmeisen taitava kitaristi ja showmies, mutta soitannollisesti bändin tylsin lenkki.
Greg Rzab ja Jay Davenport muodostavat komppiryhmän. Chicagon bluespiireissä kannuksensa hankkinut parivaljakko on soittanut kimpassa ensi kerran 90-luvulla Melvin Taylorin bändissä. Siitä lähtien satunnaisesti jatkunutta yhteispeliä voikin kuluneen fraasin mukaisesti kuvailla saumattomaksi. Komppia elävöittäneet mutkat ja notkahdukset näyttivät osuvan kohdalleen kuin luonnostaan. Erityisesti Rzabin maltilla fillaava bassotyöskentely oli erityisen makoisaa ja groovea. Kummankin rytminiekan nyanssiasteikko oli hyvin laaja. Maltillisesta keinunnasta siirryttiin vaivatta milteipä stadionvolumeen.
Vapautettuaan itsensä Bluesbreakersin nimen alta Mayallin ei tarvitse entisessä määrin versioida omaa menneisyyttään. Hän jatkaa tuttuun tyyliin kvartettikokoonpanolla, mutta aiempaa vapaammin käsin. Mayall on kutsunut nykyistä bändiään kaikkien aikojen parhaakseen. Historian valossa väite on vahva, mutta on helppo uskoa Mayallin olevan oikeasti sitä mieltä. Tampereella maestro oli silmin nähden innoissaan bändin jamimaisen iloittelevasta meiningistä.
Makupaloja matkan varrelta
Eikä John Mayall menneisyyttään ole hylännyt. Vanhoja suosikkeja tuli Tampereen-keikalla edelleen, mutta ne eivät nousseet pääosaan. Settiin mahtui monipuolista materiaalia pitkän uran varrelta.
Freddien Kingin shuffle ”You Know That You Love Me (But You Never Told Me So)” korkkasi illan ja soolohanat kiitettävällä tavalla. Kuninkaallisella meiningillä jatkettiin. Kuultiin parin vuoden takaisella ”A Special Life” -levylläkin versioitu, väkevä Albert King -laina ”Flood In California”.
|
|
Ensimmäisten laulujen aikana Mayall soitti koskettimia ja huuliharppua – yhdessä ja erikseen.”Dirty Water” -kappaleella hän vaihtoi kitaraan. Tässä vaiheessa Athasin soiton tasapaksuus korostui. Hän kyllä puski takuuvarmasti ja notkahtelematta yltäkylläistä sooloa toisen perään, mutta malttia ja sävyä ei juuri sekaan mahtunut. Mayall tuskin täyttää kitarasankaruuden määritelmää, mutta hänen soittonsa on täysin omanlaistaan ja nautittavaa. Nyt vanhemmalla iällä jokunen juoksutus saattoi jäädä vain kaavailun asteelle, mutta solisti jatkoi naurahtaen pitkää kuulasta sooloa. Myös Rzab pääsi jo alkuvaiheessa tarjoamaan jazzin kautta koukannutta bassosooloilua.
”Oh Pretty Woman” oli ensimmäinen nyökkäys kuusikymmenlukuisen Bluesbreakersin suuntaan. Se ei juuri yllätyksiä tarjonnut, eikä niitä siihen tainnut kukaan kaivatakaan. Myöhemmin tuon aikakauden helmistä kuultiin ”Talk To You Daughter” ja ”So Many Roads”. Viimeksi mainitussa Athas laski hieman kierroksia amerikanrokillisesta ilmaisustaan ja malttoi soittaa illan blueseimman soolonsa. Sen kaltaista menoa olisi suonut keikkaan mahtuvan enemmänkin. ”That was blues, ladies and gentlemen”, intoutui Mayall hihkaiseman venähtäneen tunnelmoinnin päätteeksi. Piisin ”Talk To Your Daughter” alkuun Rzab kuului kysyvän, eikö Mayall kehota ihmisiä laulamaan mukana. "Ei – olemme Suomessa", kuului vastaus. Ilmeisesti hänellä on vaisuja kokemuksia täkäläisistä yhteislaulutuokioista. (Olin kyllä valmis oman leiviskäni hoitamaan. En kuitenkaan tohtinut yksin taustakuoroa Tampere-talon katsomoon perustaa.)
|
Vanhempaa materiaalia setissä edusti myös vuonna 1970 ilmestynyt ja nykypäivänä aiempaakin ajankohtaisempi ”Nature's Disappering”. Uunituoreelta levyltä ”Find A Way To Care” kuultiin funky ja muhevaa Hammond-soundia tarjoava ”Ain't No Guarantees” sekä rivakka ”Feel So Bad”. Rumpusoolollekin raamit tarjonnut ”Not At Home” on kotoisin viime vuosituhannen loppumetreiltä, ja setin päättänyt ”Sum Of Something” vajaan kymmenen vuoden takaa.
Keikalla Mayall huhki hommia tauotta. Laulu irtosi komeasti. Hän soitti koskettimien ohessa huuliharppua ja harpun ohessa koskettimia. Vasemmalla kädellä kun hoiti harputuksen, niin oikealla pystyi komppaamaan. Välillä oli vuorossa kitarointia. Myös koskettimien eri soundeja Mayall hyödynsi runsaasti, samoin urkujen ”vibrakampea”. Soundeja ja soitettavia juttuja oli selkeästi mietitty, vaikka kokonaisuus monin paikoin jamimaisen irtonaiselta vaikuttikin.
|
|
Kasarivillitys
Viime aikoina juurevan musiikin parissa on ollut havaittavissa pienimuotoinen kasarivillitys. Tällä kertaa termi ei onneksi viittaa vuosikymmeneen, vaan artistien ikään. Willie Nelson ja Merle Haggard julkaisivat taannoin mainion levyn; niin teki piirun verran alta kasikymppinen, mutta kasariryhmään niin ikään laskettava Bill Wyman.
Ikä ei näytä John Mayallia painavan vähääkään. Viisi minuuttia ennen showtimea hän istui Tampere-talon aulassa myymässä levyjä, hetkeä myöhemmin tuli puolijuoksua lavalle ja palasi puolitoista tuntia lavalla kekkaloituaan takaisin levytiskille.
Vaikea ottaa kantaa, onko Mayallilla nyt hänen kaikkien aikojen paras bändinsä. Toisaalta hän jos kuka sen tietää.
MARKO AHO
Lue lisää Tampere-talon syysohjelmasta
Linkit: John Mayall, Tampere-talo
|
|
|
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English .
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © Blues-Finland.com 2006-2015 .
|
|