BLUESIA CDON.COM-VERKKOKAUPASTA
18.2.2010                                                                          Tyylikäs herrasmies: Mayall
John Mayallin vuosikertaviiniä
The Bluesbreakersin hajottanut elävä legenda ei osoita väsymisen merkkejä.
Mayallin ja hänen uuden yhtyeensä levy "Tough" on keskinkertainen, mutta
lavakarisma puree aina vaan.

Brittibluesin isän John Mayallin tapoihin ei kuulu laakereilla lepäily. Hän ilmoitti
legendaarisen bändinsä
The Bluesbreakersin lopettamisesta vuoden 2008
loppupuolella. Mutta ei aikaakaan, kun uusi bändi löysi muotonsa. Kokoonpano
julkaisi ensimmäisen levynsä "Tough" viime syksynä.

Mayallilta, 76, on julkaistu pitkän uran aikana kymmeniä pitkäsoittoja; niiden
yhtenä tehtävänä tuntuu olevan jonkin ajanjakson tai kokoonpanon
dokumentointi ilman sen enempää sanottavaa. Yksi viime vuosien esimerkeistä
on tylsä "Road Dogs", ja "Tough" lankeaa jokseenkin samaan lokeroon.
Levy pitää sisällään keskinkertaista blues-rockia.
Välillä ollaan jopa AOR:n tunnelmissa. Pientä
toivoa tuovat "How Far Down" akustisine
kitaroineen sekä pirteä hölkkä "The Sum of
Something".

Soittamisessa ja tuotannossa ei puolestaan ole
moitteen sijaa. Mayallin tuttu
laulu-huuliharppu-koskettimet -yhdistelmä
kuulostaa mainiolta aina vaan. Bändi soittaa
tyylillä. Paljon valuu kuitenkin hukkaan, sillä
kappaleet ovat toivottoman mielikuvituksettomia.
Välillä voi silti kuunnella tarinaa korvat höröllä. "I wake up in my hotel room and
wonder who are all these people passed out on the floor", sanailee Mayall villin
menneisyytensä kanssa tiliä tekevällä raidalla "Slow Train to Nowhere".

Lavalla kulkee yhä

Yksi "Tough"-kiertueen keikoista oli tiistaina 16. helmikuuta The Birchmere
-klubilla Virginian osavaltion Alexandriassa. Kuten kyseisellä klubilla aina, tupa oli
täynnä arki-illasta huolimatta. Soundit olivat myös tavan mukaan esimerkilliset;
pehmustetut seinät ja leveä musiikkisali on kerta kaikkiaan toimiva ratkaisu.

Vaikka bändinä ei enää ole The Bluesbreakers, soittaa Mayall miehistöineen
pääosin tuttuja numeroita. Pari vetoa "Tough"-kiekolta silti mukaan mahtui The
Birchmeressä. "Nothing to Do with Love" -kappaleessa oli voimaa, ja Mayall
kirvoitti mielenkiintoista, syntetisoitua äänimaailmaa kosketinlaitteestaan.

Kun John tarttui kaksitoistakieliseen sähkökitaraan, saatiin kuulla toinen - ja
viimeinen - lohkaisu uudelta albumilta. "Number's Down" onkin hienoisessa
country-henkisyydessään "Toughin" onnistuneimpia raitoja.

Mayall on yksi bluesin elävistä legendoista, mutta herrasmies ei unohda nostaa
hattua omille esikuvilleen. Virginiassa kunniaa saivat erityisesti
J.B. Lenoir (Talk
to Your Daughter) ja
Sonny Boy Williamson II (Help Me). Sonny Boysta riitti
juttua. "Opin häneltä todella paljon. Hänen mielestään olin tosin huuliharpistina
ihan paska", John veisteli.

Tom Canning taiteili

Mayall toteutti bändeineen yleisön toiveitakin. "Tätä kappaletta on toivottu
vuodesta toiseen. Vaikka kappale on vanha, on siinä vielä runsaasti elämää",
maestro kuvaili klassikkoa "Room to Move". Vuoden 2010 versiossa ovat mukana
Mayallin scat-osuudet (jopa beatboxingia lähentelevät) sekä mittavat soolot
basisti
Greg Rzabilta ja rumpali Jay Davenportilta.

Illinois'sta kotoisin oleva Rzab on tuttu muun muassa
Gov't Mulesta ja The
Allman Brothers Bandista
. Davenport taas on hyvin marinoitunut Chicagon
blues-piireissä. Kokenut teksasilainen kitaristi
Rocky Athas on keskitason
kepittäjä - näin selvästi erottuen Mayallin orkestereiden mahtavista perinteistä.

Mayall-show'n tähdet tänään ovat itse päämies sekä
Tom Canning.
Kosketinsoittaja Canning on Rzabin tavoin tuttu noin kymmenen vuoden
takaisista Bluesbreakers-kokoonpanoista. Mayall on ilmeisen mielissään
Canningin energisyydestä. Erään taitavan soolon aikana John peruutti lavan
takaosaan tanssimaan. Talviolympialaisten kunniaksi liikesarja muistutti
murtomaahiihdon tasatyöntöä.

Toinen yleisön saama sävellahja oli jazz-seikkailu "California". Tällä kertaa biisi jäi
tasolleen vaatimattomasti noin seitsemään minuuttiin.

Erittäin tuttuja vetoja settilistassa olivat "Hideaway", "Have You Heard (About My
Baby)", "Congo Square" ja Otis Rush -bravuuri "All Your Love".

Ajoittain Mayallin soitossa ja laulussa oli havaittavissa epävireisyyttä ja pientä
hapuilua. Hän on silti edelleen kovassa kunnossa ja nauttii selvästi asemastaan
orkesterinjohtajana. John Mayall ja uusi yhtye on - vaatimattomasta levytyksestä
huolimatta - hyvää tuulta uhkuva ja ensiluokkaisen viihdyttävä live-akti.

PASI TUOMINEN
Alexandria, Virginia


John Mayall: Tough. Eagle Rock, 2009
John Mayall & yhtye. The Birchmere, Alexandria, Virginia, 16.2.2010

John Mayall (laulu, huuliharppu, koskettimet, kitara), Tom Canning (koskettimet),
Rocky Athas (kitara), Greg Rzab (basso), Jay Davenport (rummut)

Settilista The Birchmeressä: Another Man - Hideaway - Help Me - Nothing to Do
with Love - California - Number's Down - Have You Heard About My Baby - Talk to
Your Daughter - Congo Square - Room to Move. Encore: All Your Love


Linkit:
John Mayall, The Birchmere

Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit
Kuunteluhuone
 |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English
.

Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2010
.
Etusivulle
Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit  |  Kuunteluhuone  |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English