KAAVI BLUES 2012
|
|
15.6.2012 Kuvagalleria
|
|
Kaavi Bluesissa tehtiin yleisöennätys Koillissavolaisen festivaalin pääkonserttiin suuntasi noin 600 jalkaparia. Howard Glazer soitti pääesiintyjänä. Menoa piisasi klubikeikoilla ja jameissa.
Kahdeksas Kaavi Blues tarjosi jälleen kerran mukavan bluesfestivaalin rytmimusiikin ystäville. Perjantaina blues soi hotelli-ravintola Kaavinlinnan tiloissa ja lauantaina vierasvenesataman kauniissa maisemissa.
Vierasvenesatamassa rikottiin pääkonsertin yleisöennätys. Paikalle saapui arviolta 600 aurinkoisesta kelistä nauttivaa jalkaparia. Kaavi Blues ry, puheenjohtaja Ville Haatasen johdolla, on varmasti tyytyväinen päivän saldoon. Taivaanrannassa siintäneet mustat pilvet hiipivät paikalle vasta viimeisen aktin aikana. Juontajan tointa hoiti ammattilaisen ottein viihteen moniottelija Olavi Rytkönen.
Kaavi Bluesin pääesiintyjä tänä kesänä oli Howard Glazer. Kolmatta kertaa Kaavilla esiintynyt, Detroitista kotoisin oleva Glazer näytti bluesrokin mallia yhdessä Bendix-yhtyeen ja kuopiolaisen huuliharpistin Brother Andyn kanssa.
Howard on aiemmin esiintynyt Kaavilla sisätiloissa, mutta nyt hän lähti suorastaan lentoon päästessään pääkonserttiin mukaan. Rokkaavat kappaleet kuten "Smokin' And Drinkin'" ja "Let's Go For A Ride" saivat yleisön joraamaan lavan eteen. Kitara soi välillä raivoisasti ja soolot olivat pitkiä. Myös Bendixin Ismo Pentikäinen sai soolotilaa monissa kappaleissa. Välillä kuultiin myös osaavaa vuoropuhelua yhdessä Howardin kanssa.
Väliin mahtui tunteikkaampaa bluestulkintaa, mutta pääpaino oli bluesrokissa. Brother Andykin pääsi loistamaan sooloillaan muutamaan otteeseen. Rytmiryhmä Mika Tirkkonen (rummut) ja vauhdikkaasti esiintynyt basisti Juha Mylläri pitivät huolen tehokkaasta kompista. .
|
Yleisöä huudatettiin vaihtelevalla menestyksellä biisissä "Liquor Store Legend", joka kääntyi loppupeleissä "Alko Store Legendiksi". Myös "Detroit Blues Party" muuntui sujuvasti Kaavin vastaavaksi. Komea keikka Howardilta ja kumppaneilta!
Virosta ja Brittein saarilta
Sielukasta bluesia esitti myös englantilainen huuliharpisti-laulaja Steve Lury yhdessä virolaisen bluesmiehen Andres Rootsin Roundabout-bändin kanssa. Herrojen yhteistyö kuului erittäin hyvin soitossa. Steve Lury osoittautui mainioksi harpistiksi. Laulukin toimi aivan tyylinmukaisesti. Huuliharpulla ilmaistiin hyvin eri tunnelmia – herkästä aina tehokkaaseen puhkumiseen.
Andres Rootsin tyylitietoinen kitarointi oli mainiota kuultavaa. Sähköistetty akustinen kitara soi hienolla tavalla, jopa wah-wah - pedaalilla maustettuna. Näin tapahtui muun muassa vauhdikkaassa vuoropuhelussa,
|
|
Howard Glazer. Lisää kuvia galleriassa
|
jonka Steve esitteli nimellä "Locked Out Boogie". Rumpali Kalle Kindel kannutteli tarkasti mutta rennolla otteella. Peeter Piikin svengaavat bassokuviot täydensivät hienosti meiningin. Muita hyviä kappaleita olivat "Driftin' Blues" ja latinomeininkiin vienyt "Rambler's Blues".
Pääkonsertin sokerina pohjalla olivat Johnny Spence ja Doctor's Order. Kulttiyhtye The Piratesin basisti-laulaja Johnny Spence ja "toisenlaiset tohtorit" tykittivät menemään rouhealla otteella niin Pirates- kuin Hurriganes- klassikoitakin, omia biisejä unohtamatta.
Keikka rävähti käyntiin tutulla, usein myös Piratesin keikat avanneella biisillä "Please, Don't Touch". Tanakka soundi valtasi tienoon välittömästi ja tanssijoitakin ilmaantui lavan eteen. Meno jatkui heti perään "I Can Tell" -biisin myötä.
Hurriganes-numero "Oh, Baby Doll" oli yksi keikan kovimpia vetoja. Archie Hämäläisen napakka kitarakomppi vei mennessään. Rokkavasti kulkivat myös "Down The Line", "I'm On Fire" ja toinen Ganes-coveri "Hot Wheels". Biisi alkoi Kimmo Oikarisen napakalla "Made In Sweden" -introlla, josta kuumat pyörät lähtivät kuin sutien liikkelle. Johnny esitteli "Lindy Lou" -kappaleen 50-luvun rockabilly-bluesiksi, kun kerran bluesfestareilla oltiin.
Teppo "Teddy-Bear" Nättilä aloitti bassollaan klassikkoa "Peter Gunn Theme", kunnes Johnny tuli ja demppasi kielet. Soitto loppui siihen ja Johnny riisti basson kaulaansa aloittaen tutun biisin uudelleen. Versio oli varsin muhkea Archien slidekitaran sävelin. Teppo tyytyi sauhuttelemaan aitoa havannalaista biisin ajan. Hauska ohjelmanumero jälleen.
Loppu mentiin sitten Pirates-meiningillä: "Honey Hush", hittibiisi "Shakin' All Over" ja keikan päättänyt menopala "Tear It Up". Keikan puolenvälin jälkeen alkanut pieni vesisade ei menoa haitannut, vaikka yleisöä poistuikin paikalta jonkun verran. Taivas aukesi hetkeksi vasta keikan loputtua, joten niin sanotusti läheltä piti!
Amerikan-meininkiä ja perunannostoa
Kuopiolainen Dave Forestfield bändeineen sai kunnian aloittaa Kaavi Bluesin lauantainen pääkonsertti. Paikalle tasaiseen tahtiin saapunut yleisö otettiin vastaan rennosti kulkevan countryrokin merkeissä. Mainiosti rullaava J.J. Cale - tyylinen musiikki oli erittäin onnistunut valinta aloitusaktiksi. Bändin mainio soundi vei tunnelmat heti rapakon taakse, kun avauskappaleena kuultiin "You Can't Trust Nobody". Daven olemus ja lauluääni ovat kuin suoraan isolta mantereelta. Kuulimme myös kesäkuun lopulla ilmestyvältä uudelta "Hollow Soul" -levyltä maistiaisena biisin "Back Home".
Perinteisen bluesin pariin päästiin Bluesberriesin myötä. Akustisesti soittava kolmikko tarjoaa rennosti soitettua juurimusiikkia – se toimii aina paikassa kuin paikassa. Johnlee Ulmanen (kitara, laulu, huuliharppu, pyykkilauta), Kai Laitinen (kitara, laulu) ja Marko Kulhonmäki (soikkobasso), olivat hyvässä vedossa esittäessään tunnettua "juuribluesia". "My Babe" ja "Can't Be Satisfied" eivät jättäneet ketään kylmäksi. Jälkimmäisessä Johnlee Ulmanen soitti bändin luotettavinta soitinta, anopin pyykkilautaa: sitä kun ei tarvitse ikinä kytkeä mihinkään ja silti se toimii aina. Työrukkasen sormiin asennetut niitit antoivat tehostetun efektin.
Ajankohtaiseen uuden perunan nostoon vei kappale "Diggin' My Potatoes". Mainioita bluesklassikoita olivat "Statesboro Blues", "Rollin' & Tumblin'" ja "Got My Mojo Workin'". Kulhonmäen soikkobasso kumisi näissäkin tehokkaasti.
Gru-V-Tones tahditti jamit
Lauantai-iltana pääkonsertin jälkeen jatkui soitto Kaavinlinnassa Gru-V-Tonesin ja jamien merkeissä. Gru-V-Tonesin 50-luvun rockiin ja rockabillyyn kallellaan oleva soitanta upposi hyvin jo valmiiksi rock-pistoksen saaneeseen yleisöön. Pystybassoa käskyttänyt laulaja Jari Lehtomäki, kitaristi Jarkko Nikkanen ja rumpali Marko Räsänen jytkyttivät tehokkaasti.
The Blastersin hitti "Marie Marie" kulki hienosti. Myös klassikot "20 Flight Rock" (Eddie Cochran), "Rockin' Daddy" (Sonny Fisher) ja "Wine Spo-Dee-O-Dee" olivat mukavaa kuultavaa. Brother Andyn huuliharppu tehosti soittoa. Muun muassa "Matcbox" sai uutta puhtia huuliharpusta.
Jameissa lavalla aloittivat Gru-V-Tonesin soittajat, jotka sitten vaihtuivat pikku hiljaa muihin. Lavalla kävivät Dave Forestfield, basisti Juha Mylläri, Howard Glazer ja Archie Hämäläinen. Myös Blues-Finland.comin reportterikollega Marko Aho kävi lauteilla kitaroimassa muutaman rokin ajan. Rummuissa nähtiin Kimmo Oikarinen, ja harput soitti tietenkin Brother Andy. Biiseinä oli pari kolmen soinnun rockia, sekä La Grange / Mad Man Blues -tyyppinen boogie-iloittelu.
Puliukon boogie
Kaavi Bluesin ohjelma alkoi jo perjantaina. Kaavinlinnassa soitot käynnisti Howard Glazer soolona. Parissa biisissä kävi Brother Andy. Äänentoisto oli vähän vaimea ja kumiseva, joten soitto tuppasi jäämään yleisön pauhun alle. Mutta perinteiset hitit viinakaupan legendoineen päivineen kyllä kuultiin.
Paikalla oli kierrätystavaroista kitaroiden rakentamiseen raaka-aineet hankkivan Jaakko Ryynäsen soitinnäyttely. Komeita sikarilaatikkokitaroita ja viuluja oli myynnissä edulliseen hintaan. Soittimia käyttävät monet eturivin soittajat kuten Esa Kuloniemi, Timo Kämäräinen, Dave Arcari ja Tommi Laine. Komeita olivat soittimet!
Kuopiolainen The Hoolers oli mukavan piristävä uusi tuttavuus. Muun muassa VooDuosta tutun kitaristi-laulajan Janne Holopaisen vetämä trio soitti yleisön suosikiksi siltä seisomalta. Nimeään kantavaan debyyttilevyyn nojautuva setti toimi komeasti Kaavin illassa. Holopaisen tyylikästä slidekitarointia kuultiin useaan otteeseen. Esimerkkinä biisit "Pony Rider" ja "Silverlight".
Basisti Aki Lötjönen ja rumpali Suhi Pitkänen tahdittivat soittoa ammattimaisin ottein. Akin käyttämä, ajan patinoima Marshallin "nuppi-plus-kaappi-setti" ja hänen päällään ollut Ramones-teepaita loivat kummasti katu-uskottavuutta hämyiseen ravintolasaliin.
The Fabulous Thunderbirdsiltä tutut "Walking To My Baby" ja "She's Tuff" (alun perin Jerry McCainin kappale) saivat jalan lyömään tahtia pakonomaisesti. Radiosoittoakin mukavasti saanut "Puliukko Boogie" ja "Your Red Wagon" toimivat myös tehokkaasti. Gospel-osastolle lipsahdettiin, mutta onneksi vain tyylillisesti, kappaleessa "Moonshine Lord" – monipuolinen oli tarjonta The Hoolersilla.
Perjantain musisoinnit, vai pitäisikö sanoa riittimenot, päätti shamaanimeininkiä viljelevä Faarao Pirttikangas (kitara, laulu) ja viulisti Konsta Eskelinen. Alussa paatoksella soljuneet ja synkähköt, virsimäiset sävelet saivat kuulijat höristämään korviaan. Kappaleet "Käärmeen seurakunta", "Unta se vain on" ja "Saarnaa erämaasta" erottuivat seasta ja sanoistakin sai osin selvää. Meininki parani parilla reippaammalla numerolla, mutta iso kysymysmerkki jäi leijailemaan saliin soiton loputtua. Maanista ja syvähenkistä, sanoisin.
KAKE KIIRIKKI
Kuvagalleria
Lue myös Andres Rootsin haastattelu
Linkit: Kaavi Blues, Jaakon Soittimet
|
|
|
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English .
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © Blues-Finland.com 2006-2012 .
|
|