KONSERTTIARVIO - KINKY FRIEDMAN, HELSINKI 2.5.2016
|
|
10.5.2016 Kuvagalleria
|
|
Vastarannan Kinky Savoyssa Harva päivä kuulostaa yhtä armottomalta keikkapäivältä kuin vappuviikonlopun jälkeinen maanantai. Siitä huolimatta Kinky Friedman sai Helsingin Savoy-teatteriin houkuteltua varsin mukavasti yleisöä.
Countrya ja stand up -komiikkaa yhdistellyt show otettiin asiaankuuluvan innostuneesti vastaan.
Teksasilainen kulttisankari Kinky Friedman onnistui 70-luvulla ärsyttämään useampaakin umpimieliseksi kokemaansa kansanryhmää Yhdysvalloissa. Yhtä lailla punaniskat, rasistit, homofoobikot, feministit kuin uskonnolliset fanaatikotkin saivat oman osansa hänen rienastaan – ja Kinky vastavuoroisesti heidän vihastaan. Syntyneitä konflikteja muistellaan edelleen mainetekoina, eikä vähiten miehen itsensä toimesta. Friedman on näkyvästi ja kuuluvasti juutalainen, mutta yhtä lailla siitäkin – ja nimenomaan siitä – riittää vitsin aihetta. Luonnollisesti hän myös huomioi molemmat poliittiset laidat tasapuolisesti.
Aikain saatossa maailma on muuttunut, ja niin on Kinkykin. Hän on edelleen kärkäs sanoja, joka antaa ajattelemisen aihetta ja paheksuu poliittista korrektiutta. Rettelöinnin tarve näyttää kuitenkin jalostuneen kommentoijan rooliksi. Komiikan, kirjallisuuden ja lukuisien muiden aktiviteettien ohella 71- vuotias Friedman on ennen kaikkea countrylaulaja ja lauluntekijä. Pitää myös muistaa, että räävittömien ralliensa ohella hän on oikeasti hienojenkin laulujen tekijä. Esimerkiksi Savoyn musiikkitarjonnassa remellyksen ja tunnelmoivan tarinoinnin suhde oli vahvasti jälkimmäiseen päin nojallaan. Sitä paitsi Kinkyn hauskimmissakin kappaleissa korostuu se vanha totuus, että mukaan heitetty huumori ei automaattisesti tee laulusta vitsiä.
Illan avaus
Kinkyn tuoreimmalla levyllä ”The Loneliest Man I Ever Met” esiintyvät Brian Molnar ja Joe Cirotti avasivat Savoyn illan akustisine kitaroineen. Molnar hoiti pääasiallisesti laulusolistin vaativaa tointa. Se oli luontevaa, koska hänellä oli stetson ja countrypaita.
Reilun puolituntisen annoksen kelpoisaa countrya ja Americanaa tarjoiltuaan Molnar ei jäänyt mieleen suurena tulkitsijana. Toki hän on hyvä laulaja, eikä materiaalissakaan ollut valittamista. Kuitenkaan mitään sellaista hänen osuutensa ei tarjonnut, joka olisi erottanut sen muiden hyvien laulajien esittämästä countrysta.
Yhden kappaleen verran solistina toiminut Cirotti varasti huomion monipuolisella kitaroinnillaan. Hän ei tehnyt itsestään numeroa, vaan seisoi lähinnä paikoillaan ja antoi kitaran puhua puolestaan. Kyllä se puhuikin. Kokonaisen sävelaskeleen alas viritetty akustinen taipui Cirottin käsissä vaikka mihin. Yhtä lailla kuulakkaat riffit kuin muhevat bassoäänetkin soivat komeasti.
Lämmittelyosuuden jälkeen seurasi lyhyt tauko. Sitten ilman eri spiikkausta Kinky Friedman saapasteli mikrofonin taakse. Savoyn isolla lavalla ei ollut parin mikrofonitelineen lisäksi kuin Kinkyn kitara laukun päällä kumollaan sekä pieni pöytä juomalaseja varten.
Useimpia yllä mainittuja kohderyhmiä pöllyttänyt ”We Reserve The Right To Refuse Service To You” avasi Kinkyn ensimmäisen LP:n (1973). Kappale sai avausvastuun myös Helsingin-keikalla. Ensimmäisen kappaleen jälkeen Kinky äityi mainostamaan Jaloviinaa. Samoin olivat hänen nuoremmat kuomansa tehneet jo lämmittelyosuudessa. Ruskeahko, monia täkäläisiäkin muusikoita vuosien saatossa inspiroinut juoma sai uusia kansainvälisiä ystäviä. Tosin virvokkeen nimi taisi välillä kääntyä amerikkalaisessa suussa muotoon yellow-viina, mutta mitäpä siitä! Varmuuden vuoksi aiheeseen palattiin pitkin keikkaa.
Puheita ja taskuperkussioita
Pitkähkön spiikin perään illan toisena kappaleena kuultiin näyte Friedmanin vitsailemattomasta tuotannosta ”Nashville Casualty And Life”. Liveoloissa korostui, ettei Kinky todellakaan ole häikäisevä kitaristi. Laulajanakin hän ajautuu tämän tästä äänivarojensa rajoille. Siitä huolimatta näissä karusti esitetyissä, laulun muotoon puetuissa tarinoissa on kiehtovaa voimaa. Tulkinnan karkeus, joka monesti pyritään nykymusiikissa siistimään teknisen virheettömyyden tieltä pois, kuuluu olennaisena elementtinä asiaan. Kappaleen herkkyyden ja elämänmakuisen tulkinnan keskinäisestä kontrastista syntyy hyvä jännite.
Polveilleiden välispiikkien runsaudesta kertoo selkeästi se, että kolmannen kappaleen alkaessa keikkaa oli kulunut reilut kaksikymmentä minuuttia. Siihen mennessä Kinky oli ehtinyt muun muassa kertoa Bernie Sandersin suosikikseen USA:n seuraavaksi presidentiksi. Päällimmäiseksi syyksi kuultiin Sandersin juutalaisuus. "Jos Sanders valittaisiin, ensimmäistä kertaa Amerikan historiassa juutalaisperhe muuttaisi asuntoon, josta musta perhe on juuri muuttanut pois."
Kinky kertoi tutustuneensa Itävallassa puolen tunnin junamatkan aikana ihmisen evoluutioon. Reitin varrelle kun olivat peräkkäin osuneet Mozartin, Hitlerin ja Schwarzeneggerin syntymäkodit.
Kolmanteen kappaleeseen tuli vierailijaksi Corky Laing. Muun muassa Leslie Westin Mountainista tuttu kannuttaja oli tällä kertaa liikkeellä vain pienen helistimen kanssa. Se ei välttämättä ollut kaikkein luontevin valinta hänelle. Soittopelin vaatimattomuus ei meininkiä kuitenkaan latistanut. Asiaan saattoi vaikuttaa osaltaan se, että myös Laing näytti päässeen Jaloviinan kanssa sinuiksi. Vierailulla ei ehkä varsinaista soitannollista arvoa juurikaan ollut, mutta fiilistasolla se oli mukava lisä. Kaksikon duetoima kappale myös vaihtui lennosta. Kinky alkoi spiikata aikoinaan feministit suututtanutta ja itselleen ”vuoden sovinisti” -palkinnon tuonutta kappaletta ”Get Your Biscuits In The Oven And Your Buns In The Bed”. Viime hetkellä hän kuitenkin päätti esittää sen sijaan Merle Haggard -väännelmän ”Asshole From El Paso”.
|
|
|
|
Remellyksen jälkeen siirryttiin vakavampaan osastoon: ensin koskettava ”Ballad Of Ira Hayes” ja sen perään Tom Waitsilta lainattu ”Christmas Card From A Hooker In Minneapolis”. Viimeksi mainittua ennen Kinky laittoi kitaransa sivuun. Joe Cirotti tuli kantamaan säestysvastuun ja hoiti homman äärimmäisen tyylikkäästi. Yleisö oli siinä määrin varautunut vastaanottamaan komiikkaa, että tämä elämän murjoma kappalekin sai aikaan jokuset naurunpyrskähdykset.
”Lady Yesterday” -kappaleen jälkeen Kinky spiikkasi esittävänsä viimein kappaleen, joka on yleisöä nuorempi. ”Jesus In Pyjamas” oli ennen Savoyta soitettu vain kolmelle yleisölle. Hieno laulu näytti piisikynän olevan terässä. Se sai innolla odottamaan Kinkyn lupailemaa, uutta materiaalia sisältävää levyä. Maailmanmenoa kuulemma täydellisesti peilaava Warren Zevonin ”My Shit's Fucked Up” täydensi neljän kappaleen sarjan. Erityisesti siinä Cirotti teki kitaroineen useammankin musikantin työn.
|
|
Blues-Finland.comin kanssa yhteistyössä Wentus Fest, Kokkola Bossa Nova Blues & Rock Kukonhiekka Blues Saariblues, Tre
|
Keikan loppupuolella kaksikkoa tulivat vahvistamaan myös Laing ja Molnar. ”They Ain't Makin' Jews Like Jesus Anymore” oli yleisölle tuttuakin tutumpi (sitä edeltäneen uuden kappaleen nimi toisaalta jäi arvoitukseksi). Tutustumisesta kiitos kuulunee melko pitkälti kappaleen suomeksi esittäneille Freukkareille. Yhteishoilaukseksi yltyneen laulun jälkeen oli mahdotonta saada keikkaa loppumaan. Yleisö läiskytti kämmenet punaisina vaatien lisää. Kansa saikin kuullakseen Johnny Cash -piisin ”Picking Time”. Sen päälle entistä kovempi läpsytys sai Kinkyn soittamaan vielä yhden hienoimmista lauluistaan. Se on ajan jalkoihin jääneestä countrylaulajasta kertova ”Sold American”.
Nimmareita ja poseerauksia
Kinky Friedman hoiti myös pr-puolen huolella. Hän oli jo ennen keikkaa aulassa jakamassa nimmareita, kättelemässä ja poseeraamassa halukkaiden mukana. Keikan jälkeen hän palasi samoihin hommiin.
Nimmaroitu ”Lasso From El Paso” -älppäri kassissa olikin mukava lähteä kotimatkalle ja muistella illan aikana jaettuja viisauksia. Eräs Willie Nelsonin Kinkylle antamista elämänohjeista kuuluu näin: ”Mikäli harkitset eläimiin sekaantumista, kannattaa vastapuoleksi valita hevonen. Vaikka homma ei toimisikaan, niin on ainakin kyyti kotiin.”
Ennen kuin ehditte kysyä: minä menin kotiin bussilla.
MARKO AHO
Kuvagalleria
|
|
|
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English .
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © Blues-Finland.com 2006-2016 .
|
|