LEVYARVIO
|
13.11.2009 Skynyrd valtavirrassa Missä on se Lynyrd Skynyrd, joka etelän bluesista kuolematonta rokkia jalosti? Tuskin uusimmalla levyllä "God & Guns", mutta 70-luvun puolivälin "virallisilla" bootleg-julkaisuilla senkin edestä.
Legendaarisen Lynyrd Skynyrdin nykyinen kokoonpano ei ansaitse edes tribuuttibändin nimitystä. Sen verran vastenmielinen tekele yhtyeen viimeisin tuotos "God & Guns" on.
|
|
Aitoa rokkia (bluesista nyt puhumattakaan) soittavat bändit ovat toki tänä päivänä epätoivoisessa tilanteessa. Isot yleisöt ovat kiinnostuneita jostakin aivan muusta; jos leipänsä haluaa ansaita pelkällä musiikilla, on tingittävä periaatteistaan.
Lynyrd Skynyrd pyrkii uudella levyllään törkkimään lusikkaansa vähän jokaiseen soppakulhoon, jotta muusikoiden masut saataisiin ravituiksi. Eikä tuloksetta: ensimmäisten viiden Billboard-listaviikkonsa aikana "God & Guns" oli parhaimmillaan rock-albumien yhdeksäs ja kaikkien albumien 18:s.
Tuskastuttava rääkyrokki (Three Doors Down, Creed jne.) on USA:ssa kovassa huudossa. Siitä tahtovat nyt osingoille myös Lynnärit: "Still Unbroken" ja "Little Thing Called You" peesaavat tätä trendiä.
Lienee tarpeetonta lisätä, että välillä flirttaillaan myös hevimetallin kanssa.
Vielä korkeammassa kurssissa Yhdysvalloissa on country-pop. Kyseessä ei siis ole bluesin lähisukulainen, esimerkiksi Johnny Cashin ja Willie Nelsonin mestaroima taiteenlaji, vaan taskulaskimella radioasemien voimasoittoja varten sävelletty lällätys. Skynyrd pyrkii vetoamaan pölyisiä teitä koluaviin avolava-automiehiin esimerkiksi höyhenenkevyillä popeilla "Simple Life" ja "That Ain't My America".
Biisit "Floyd" ja nimikappale "God & Guns" antavat hiukan toivoa. Ne ovat akustisina ja maanläheisinä käynnistyviä raitoja, jotka kuitenkin lopulta harhautuvat levyllä niin keskeiseen, päämäärättömään rääkymiseen. Välähdyksittäin kappaleet kuitenkin kuulostavat lähes aidolta Lynyrd Skynyrdiltä.
Plussaa on annettava myös siitä, että Lynyrd Skynyrd yrittää albumilla vedota rauhanomaisen maailmanjärjestyksen puolesta. Melkoisen lipevillä tai ainakin itsestään selvillä teksteillä yhtye missiotaan toteuttaa.
Lynyrd Skynyrdiin kuuluvat edelleen legendaarinen kitaristi Gary Rossington ja alkuperäisen laulusolistin velipoika Johnny Van Zant, mutta silti: vältä tätä levyä.
Huippukuntoista Skynyrdiä 70-luvulta
Yhdysvaltain eteläisistä osavaltioista nousi ansiokkaita bändejä 60- ja 70-luvuilla. Georgialainen The Allman Brothers Band kunnioitti vahvasti blues-juuria ja jalosti jäljittelemätöntä musiikkia rock-, jazz- ja lattarivaikuttein. Saman osavaltion Atlanta Rhythm Section lähti liikkeelle samantyyppisin pelimerkein. He puolestaan lisäsivät kokonaisuuteen aimo annoksen instrumentalismia ja tyylikkyyttä.
Naapuriosavaltio Alabaman suurista pojista, Lynyrd Skynyrdistä, taas kasvoi kaiken äijärokin benchmark. He levyttivät vähän varsinaisia blues-biisejä, mutta etelän 12-tahtijärjestelmä oli aina tukevasti takataskussa. Uudella inkarnaatiolla on ollut hetkensä. Moni silti katsoi bändin varsinaisen uran loppuneen lento-onnettomuuteen vuonna 1977. Bändin ydinmies Ronnie Van Zant sekä Steve Gaines ja Cassie Gaines saivat surmansa.
Geffen julkaisi Authorized Bootleg -sarjassaan kaksi Lynyrd Skynyrdin kulta-ajan konserttia aiemmin tänä vuonna. Ulos tulivat keikkataltioinnit Cardiffin Capitol Theatresta (1975) ja San Franciscon Winterlandista (1976).
Sarjassa on julkaistu myös Muddy Watersin loistava San Franciscon -keikka vuodelta 1966.
Lynyrd Skynyrdin vahvin osaaminen on kuultavissa "bootlegeiltä" kaikessa koruttomuudessaan. Omat originaalibiisit ovat kuolemattomia, ja niiden aitoutta korostaa melko tohtoroimaton soundi; Ronnie Van Zant esimerkiksi oli kaikkea muuta kuin virheetön laulaja.
Blues-osastoa edustavat parhaiten J.J. Calelta lainatut "Call Me the Breeze" ja "I Got the Same Old Blues" sekä omista kappaleista "Double Trouble".
Skynyrdin väkevin live-taltiointi on ja pysyy "One More from the Road" (1976), mutta Authorized Bootleg -kiekot ovat silti yhtyeen alkuperäiskokoonpanon ystäville varmasti mieleen.
PASI TUOMINEN
Lynyrd Skynyrd: God & Guns. Roadrunner Records, 2009
Gary Rossington (kitara), Johnny Van Zant (laulu), Rickey Medlocke (kitara), Mark "Sparky" Matejka (kitara), Michael Cartellone (rummut), Robert Kearns (basso), Peter Keys (koskettimet), Dale Krantz Rossington (taustalaulu), Carol Chase (taustalaulu)
Lynyrd Skynyrd: Authorized Bootleg - Live Cardiff Capitol Theatre 1975. Geffen, 2009 Lynyrd Skynyrd: Authorized Bootleg - Live at Winterland, San Francisco 1976. Geffen, 2009
Linkit: Lynyrd Skynyrd kotisivu ja MySpace .
|
|
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English .
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © Blues-Finland.com 2006-2009 .
|
|