LEVYARVIO
|
20.9.2012
Rautamiehen jäähyväiset
Michael Burksin viimeinen, postuumisti
julkaistu levy ”Show of Strength” on nimensä
mukainen voimannäyttö ja arvokas päätös
muusikonuralle.
Michael Burksin musiikin ystävät tunnistavat
miehen tyylin vaikka unissaan. Korkeat, pitkät
ja vahvasti ylöspäin venytetyt nuotit avaavat
biisin jos toisenkin. Syvä lauluääni aiheuttaa
vuoroin kylmiä ja kuumia väristyksiä. ”Iron
Manin” parhaista kappaleista tihkuu juuri
sellainen riemullinen tuska, jota blues
aidoimmillaan on.
.
|
|
Lue Michael Burksin biografia
|
Ehkä yläkerrassa oli päätetty, että Michael Burksin elämäntehtävä on täytetty
viiden levyn jälkeen. Viimeisen albuminsa julkaisua Burks ei kuitenkaan koskaan
todistanut; toukokuussa 2012 saatiin suru-uutinen hänen poismenostaan.
Alligator Records lanseerasi postuumisti kiekon ”Show of Strength” elokuussa.
Burksin kunnon heikentyminen ei ollut salaisuus miehen viimeisinä aikoina.
Viimeisellä levyllä se ei tosin näy kuin oikeastaan oman kynänjäljen määrässä.
Väkevänä biisintekijänä tunnettu Iron Man on tekijänä 12 kappaleesta vain
viidellä.
Uusista originaaleista löytyy paljon uutta ja mielenkiintoista. ”Little Juke Joint” on
tunnelmakuvaus vanhasta kunnon räkäläkulttuurista ja esittelee Burksin harvoin
kuultua down home -puolta. ”What Does It Take to Please You?” on kepeästi
laukkaava, melkein T-Bone Walkerin jump-meiningin mieleen tuova raita. Raskas,
synkkä ja jylhä ”Cross Eyed Woman” voisi olla vaikka yksi Buddy Guyn ”Sweet
Tea” -levyn raidoista.
Kappaleella ”Can You Read Between the Lines?” (tekijöinä Reid & Clarke) Burks
puolestaan esittää Memphisin soulia – harvemmin hänen toimestaan kuultua
sekin.
Pahaenteisyyttä, epävarmuutta ja pelkoa viestivät kappaleet ovat Michael
Burksille tyypillisiä. Tällä kertaa ”Storm Warning” saa kuulijat varpailleen.
Vahvasti rokkaavien biisien ystävät saavat, totta kai, osuutensa ”Show of
Strength” -levyltäkin. ”Count on You” antaa levylle rajun avauksen. Samoissa
merkeissä kuljetaan myöhemmillä hurjasteluilla ”Valley of Tears” ja ”I Want to Get
You Back”.
Mutta ne slovarit. Michael Burks sävelsi ja esitti tukun unohtumattomia, luihin ja
ytimiin uppoavia tunnelmointeja. ”24 Hour Blues” on artistin omaa käsialaa, eikä
seitsemän ja puolen minuutin mitassa ole sekuntiakaan liikaa. ”Take a Chance on
Me, Baby” – niin ikään oma kappale – pohtii uskottavasti miehen roolia
romanttisen suhteen osapuolena.
Päätöskappaleesta ”Feel Like Going Home” (Charlie Rich) voi jälkiviisastella, että
Burks tiesi lähtönsä olleen lähellä. Kun mies hitaalla gospelilla vaikeroi ”I tried and
I failed and I'm tired and weary; Everything I ever done was wrong; And I feel like
going home”, nousee pala paatuneimmankin kovanaaman kurkkuun.
Burks ei koskaan ylittänyt valtavirtadebyyttiään ”Make It Rain” (2001). Se tosin
jää historiaan yhtenä modernin sähköbluesin merkkiteoksista. ”I Smell Smoke”
(2003) oli hyvä seuraaja. ”Iron Man” (2008) kestää kuuntelun sekin, vaikka takin
tyhjenemisen merkit olivat ilmassa. Sentimentaalisuudella lienee osuutensa,
mutta ”Show of Strength” on jälleen vahvempi kokonaisuus. Se päättää Michael
”Iron Man” Burksin uran positiiviseen nuottiin.
Sellaiseen pitkään ja nousevaan.
PASI TUOMINEN
Michael Burks: Show of Strength. Alligator Records, 2012
Michael Burks (laulu, kitara), Wayne Sharp (kosketinsoittimet, taustalaulu),
Terrence Grayson (basso, taustalaulu), Chuck "Popcorn" Louden (rummut,
taustalaulu)
Vierailijat: Roosevelt Purifoy (kosketinsoittimet), Scott Dirks (huuliharppu)
Tuottajat: Michael Burks, Bruce Iglauer
Lue myös Michael Burksin biografia
Linkki: Michael Burks Alligatorin verkkosivuilla
.
|
|
|
|
|
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit
Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English
.
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2012
.
|
|
