Blues-Finland.com - Oulun Päivien juurihoito 2015

OULUN PÄIVIEN JUURIHOITO 2015 - RAPORTTI

3.7.2015 Kuvagalleria

Archie Hämäläinen, Mighty Four

Kolmen päivän juurihoito
Oulun kaupungin ja paikallisten yhdistysten voimin järjestettiin laaja
musiikkitempaus. Tyylilajit vaihtelivat Chicagon bluesista aina kansanmusiikin
ja jopa keskiaikaisiin säveliin.

Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna vietettiin Oulun kaupungin sekä Ou'Blues- ja
Oulu Folk -yhdistysten järjestämää Juurihoito-tapahtumaa. Oulun Päivien
ohjelmaan kuuluvassa tapahtumassa blues ja folk soivat sulassa sovussa Oulun
Rauhalan mukavassa miljöössä. Lauantaina paikalle saapui runsaat 300 henkeä,
mutta perjantaina oli paljon väljempää. Sunnuntainen brunssi naapuriravintola
Tubassa keräsi sen sijaan täyteen niin ravintolan kuin terassinkin. Muutamat
sadekuurot eivät päässeet menoa haittaamaan kahtena ensimmäisenä päivänä,
sillä katettua tilaa oli yleisölle riittämiin. Sunnuntaina paistateltiin auringossa.

Perjantaina ison esiintymislavan korkkasi paikallinen "folk'n roll" -yhtye
Rommakko. Mukavat tarinat ja letkeä meininki toimivat hienosti. Lavalta ja
PA-laitteistosta puhalsi siitepölyt ja muut hitiöt liikenteeseen mainio
psychobillybändi The Bullet Biters. Muhokselta kotoisin oleva trio rokkasi
mukavalla tempolla ja erittäin tyylitietoisesti. Kitaristi-laulaja Mihail the Morbid
lauloi ja soitti varsin rempseällä otteella. Kontrabassoa paukutti oikeaoppisesti
Kazakhstan Playboy. Vauhdikkaasta rumputulesta vastasi Jake of Texas.
Taiteilijanimet eivät jätä mitään arvailujen varaan. Meno olisi ollut hurjaa, jos
yleisöä olisi ollut enemmän. Nyt hyvä meininki meni osittain harakoille. Kannattaa
tsekata bändi, jos sattuu lähistölle keikalle!

Three Legged Dog palautti tunnelmat perinteisemmän bluesin ja soulin pariin.
Bändin ohjelmisto piti sisällään laadukasta juurimusaa laidasta laitaan. Laulajan
tointa hoiti pääasiassa oululainen musiikin monitoimimies Arto Louhela, tällä
kertaa bassottelun ohessa. Soolokitaristi Tuomas Laajoki tunnetaan Kemin
Pakkasukko-festivaalin puuhamiehenä, ja hän vakuutti kuulijat nyt kitaran
varressa. Huimia sooloja kuultiin hänen näpeistään läpi keikan. Rumpujensa
takaa tarkat rytmit tarjosi Olli "Peltsi" Peltola. Wentus Blues Bandista tuttu
laulaja Juho Kinaret hoiti komppikitaroinnit ja taustalaulut. Hänen laulamansa
Eddie Kirklandin (1923 - 2011) kappale "Rainbow" oli hieno kunnianosoitus
entiselle soittajatoverille. Three Legged Dogin muita teräviä vetoja olivat muun
muassa aloitusbiisi "I Got Loaded" ja The Fabulous Thunderbirdsin menopala
"Can't Tear It Up Enough".

Helsingistä saapui paikalle mainio Mighty Four. Hara Saanio (laulu, piano),
Archie Hämäläinen (kitara), Ari Berghäll (kontrabasso) ja rumpali Kimmo
Oikarinen näyttivät oululaisille, miten pistetään pystyyn kunnon hulabaloot.
Reippaasti kulkeneet rokkibiisit ja herrojen hauska kieli poskessa -meininki
upposivat hyvin oululaiseen yleisöön. Archie ja Ari kävivät perinteiseen tyyliin
kierroksella lavan edessä ja saivatkin mukaan muutaman rohkean neitosen
tanssin pyörteisiin. Innostuipa Archie soittamaan kitara niskan takanakin,
neitojen tanssista lumoutuneena. Mahtinelikko oli lentäen liikenteessä, joten he
joutuivat kitaraa lukuun ottamatta soittamaan lainakamoilla. Sitä ei herrojen
soitosta millään lailla huomannut.

Ulkolavan soitot loppuivat illalla yhdeltätoista, ja sisällä Rauhalan salissa illan
päätti paikallinen bändi Royal Enfield Band. Tunnelma oli erittäin tiivis, kun bändi
päästettiin irti täyteen ahtautuneessa ravintolasalissa. Bändin setti oli täynnään
mukavia klassikkobiisejä, kuten "Matchbox", "Further on Up the Road", "All Your
Love (I Miss Lovin')" (Otis Rush), "Little Wing" (Jimi Hendrix) ja ZZ Topin
varhaistuotanto "Francine". Keikka päättyi Ten Years Afterin rokkipalaan "Choo
Choo Mama".

Elmon tulta Taunuksessa

Lauantaina akustinen Bohemika-bändi naulitsi kuulijat seuraamaan lavan
tapahtumia. Suomeksi lauletut, progressiiviseen musiikkiin kallistuvat kappaleet
olivat varsin monitahoisia. Viehättävä solisti Eeva-Maria Kauniskangas eläytyi
kappaleisiin täysillä, ja äänialaa riitti laajalla rintamalla. Kappale "Maantie, vie
minut" jäi mieleen, eikä pelkästään lyriikan vuoksi. Tunnelmallista meininkiä.

Oululainen juurimusiikin Grand Old Man Henry Ojutkangas toi mukanaan lavalle
nipun taitavia soittajia. Henry Ojutkangas Bandissa musisoivat maestron lisäksi
Markku Perälä (koskettimet), Juha Liimatta (basso) ja rumpali Olli Estola.
Henryn maukkaat kitarajuoksutukset ja Markku Perälän Hammond- ja
pianosoundit värittivät mukavasti meininkiä. Monipuolinen setti piti sisällään
muun muassa mainiot versiot kappaleista "Cool Evening" (P.W. Crayton) ja "Sick
and Tired (Boz Scaggs). Edesmennyttä blueslegendaa B.B. Kingiä muistettiin
hienolla ja vauhdikkaalla kappaleella "Woke Up This Morning", jossa taidokkaat
piano- ja kitarasoolot pääsivät hyvin esille. Tyylikästä soitantaa koko setti.

Folkin pariin siirryttiin Outolintu-yhtyeen johdolla. Akustisesti soittava bändi
kuulosti osaavalta, ja sanoitukset saivat kuuntelemaan esitystä. Mieleen jäi
mainio kappale "Tapsa". Sanoitus oli ovelasti laadittu ja traagisuudestaan
huolimatta hauska. Tarinan etenemistä jäi seuraamaan mielenkiinnolla. Juuri
tällainen kerronta vangitsee kuulijansa ja saa mielikuvituksen liikkeelle.

"Hän oli viisikymppinen kuollessaan. Hänet polttohaudattiin.
Ensin betonisaappaat jaloistaan irti piikattiin.
Hänet löydettiin, kun satama-allasta ruopattiin
ja lainausmerkkeihin hautakiveen vain “Tapsa” taottiin."

Maanläheisenä tarinankertojana on tunnettu myös Edu Kettunen, joka
bändeineen päätti ulkolavan soitannat. Hänen omalaatuinen tapansa luoda
osuvia sanoituksia ja melodioita on koskettanut suomalaisia jo vuosikymmenten
ajan. Kaikki muistavat tunnelmallisen kappaleen "Lentäjän Poika", jota
kuunnellessa jokainen näkee biisin omassa mielessään "kuvina". Kappale kuultiin
nytkin, mutta erittäin rauhallisena versiona. Edun lisäksi lavalla olivat hänen
poikansa Jonathan (lyömäsoittimet), Pete Kerkola (kitara) ja Pekka Gröhn
(basso).

Bullet Biters

Mukavia tarinoita ja kappaleiden alustuksia kuultiin biisien välillä. Kappaleet
soljuivat mukavan tunnelman vallitessa, ja yleisö asettautui lähemmäksi lavaa
nähdäkseen maestron esiintymisen paremmin. Edun pitkän uran varrelta kuultiin
muun muassa kappaleet "Pariisin kevät", "Vaeltava aave", "Linnun luu" ja
"Perseenlämmitin". Ensi-iltansa live-esityksenä sai biisi "Sitä se kitara soittaa".
Mainio tarina tien päällä jatkuvasti liikkuvista muusikoista, ja miksei muistakin
kehäraakeista, oli kappale nimeltään "Elmon tuli". Elmon tulihan tarkoittaa
ukonilmalla mastoissa ja muissa terävissä pinnoissa esiintyvää sähköistä
purkausta, joka näkyy sinisenä, suihkuavana viuhkana. Kun tämän näyn
mielessään sijoitti kurjassa kelissä liikkuvan Taunuksen antenniin, niin oli mennä
niin sanotusti roska silmään.

"Konginkankaan Esso, Tane tuntee ikävän piston
Se muistaa Railan Riston, siltä hyytyi sydän siellä
Vain kuppi kahvia rundin päälle ja naks -
Ripa sammu ku radio

Ja Suomi nukkuu koiranunta, voi valtakuntaparka
Taunon Taunuksessa sataa lunta
Sielu on niin kylmänarka öisin aina
Paina Tauno, paina... Fordin antennissa palaa Elmon tuli"

Rauhalan sisällä soitti illan päätteeksi Timo Nykyrin Ukuleleorkesteri.
Lauluhommissa oli mukana myös Harri Nousiainen. Bändi soitteli mukavia,
kaikkien tuntemia kotimaisia ralleja akustisesti, soittimina ukulelet ja akustinen
basso. Hauskoina veikkoina tunnetut Timo ja Harri jutustelivat biisien välissä
leppoisaan tapaansa. Toisen sanomisista väännettiin saman tien jotain osuvaa ja
hauskaa.

Kun Harri sanoi, että laulun ehdoilla mennään, Timo vastasi, että sullahan oli
ehdot laulusta, joten sillä sitten mennään. Bändin repertoaariin kuuluivat muun
muassa kappaleet "Hilma ja Onni" (Jaakko Teppo), "Sukkula Venukseen" (Kikka),
"Vanha suomalaisten poikain vitutuslaulu" (Lapinlahden Linnut) ja "Elsa" (Martti
"Huuhaa" Innanen).

Keskiajalta Chicagoon

Sunnuntaina Rauhalan vieressä sijaitsevan ravintola Tuban terassilla soiteltiin
brunssin merkeissä. Minstrel soittaa keskiaikaisia säveliä kyseien ajan soittimin.
Laulaja Mervi Heinosen soittimina olivat tinapilli ja nokkahuilu. Kielisoittimia
soittava Kari Suvilehto taas näppäili luuttua ja oktaavimandoliinia. Eipä ole moni
koskaan moisia soittimia livenä nähnyt, saati kuullut. Eivät varmaankaan ole
helpoimmasta päästä! Lyömäsoittimena ollutta keskiaikaista kehärumpua tahditti
Becky Worledge.

Jussi Raatikka, Forest Lake Band

Aika tarkkaan oli aikakauden tyyli napattu haltuun. Tinapillin ja luutun sävelet
toivat mieleen kuvan vanhasta linnasta, jossa ylimystö tanssahtelee sipsutellen
valkoiset peruukit päässään. Myös mukavia irlantilaisia musiikkivivahteita saatiin
kuultavaksi. Mieleen jäi kappale "Templehouse Jig".

Bluesin pariin päästiin mainion Forest Lake Bandin johdolla. Tyylitietoinen bändi
tarjoili mukavan menevää Chicago-bluesia. Kaikki kyseiseen tyylilajiin tarvittavat
palikat on saatu haltuun ja järjestykseen. Basisti Matti Järvi tulkitsee biisit
aidosti. Jussi Raatikan muhkea huuliharppusoundi ja kitaristi Pentti Hännisen
rouhea kitarointi täydentävät hyvin soinnin. Reippaalla otteella soittava rumpali
Jari Korpimäki kruunaa meiningin. Mukavat jipot ja takapotkut kuuluvat hänen
repertoaariinsa. Pariin kertaan hän säikäytti täpötäyden terassin porukan
yllättävillä ja napakoilla virvelin iskuilla.

Kitaristi Pentti Hännisen komeaa slidesoittoa kuultiin kappaleessa "Why Are
People Like That" (Muddy Waters) ja bändin omassa biisissä "Forest City Blues".
Harpisti Jussi Raatikan bravuurina oli komea veto "Harpin' for Walter K."
Kappaleessa "Come Back Baby" kuultiin reipasta ja hauskan kuuloista komppia.
Sikermä "Howlin' / Crazy Mixed Up World" päätti Little Walterin kappaleella "Up
the Line" avatun komean setin.

Juurihoidon päätteeksi kuultiin mojova rockabillysetti a'la Doggone Trio. Alex
Hämäläinen, Jyrki Pekkala ja Martti Lindroos tykittivät reipasta 50-luvun
meininkiä oikeaoppisin menetelmin. Soittimina olivat kontrabasso, sähkökitara ja
akustinen kitara; viimeksi mainitulla sai soitettua myös hi-hatin tyyppiset äänet.
Taidokas bändi esitti juurevat versionsa kappaleista "Jeanie, Jeanie, Jeanie"
(Eddie Cochran), "Matchbox" (Carl Perkins) ja "All By Myself" (Fats Domino).
Mukava oli kuulla myös Sha-Na-Na -yhtyeenkin esittämä ralli "Yakety Yak"
(Leiber - Stoller). Mukavan vauhdikas Juurihoidon päätös!

KAKE KIIRIKKI

Kuvagalleria

Linkit: Ou'Blues, Oulun Päivät

.

Jaa juttu profiilissasi: |

UUSIMMAT

BLUESIA CDON.COM-VERKKOKAUPASTA