RAUMA BLUES 2016 - KLUBIRAPORTTI
|
| |
|
|
| |
|
|
23.8.2016
|
Tomi Leino Trio (arkistokuva)
|
Innostava kokemus Rauma Bluesin klubeilla
Taas kerran tuli todistettua, että Raumalle kannattaa tulla jo perjantaiksi.
Klubiohjelmasta vastasivat Tomi Leino Trio, Echo & Cane ja Southpaw
Steel 'n' Twang.
Rauma Bluesin sympaattisimpia ominaispiirteitä on elinvoimainen klubitoiminta,
eikä vaativankaan juurimusiikin ystävän tarvinnut tänä vuonna pettyä. Kuten ei
ennenkään. Perjantai-illan klubisarja käynnistää koko tapahtuman ja kuljettaa
kuulijan itse asian äärelle. Kolmen klubin sarja oli rakennettu jäntevästi roots-
musiikin eri osa-alueilta, kunnioittaen myös eurooppalaisia tendenssejä.
Klubien varsinaisesta bluesannista vastasi nyt Tomi Leino Trio. Leinon pieni
yhtye (Leino, basisti Jaska Prepula, rumpali Mikko Peltola) on sitkeällä
työnteolla kohonnut koko maan arvostetuimpien blueskokoonpanojen kärkeen.
Aiemmin tänä vuonna julkaistu albumi "Hip Shootin'" antaa hyvän läpileikkauksen
bändin rautaisesta ammattitaidosta ja omaehtoisesta, vaivattoman tuntuisesti
soljuvasta musisoinnista.
Eri puolilla Eurooppaa nimeä saaneen bändin musiikki on mutkatonta bluesia.
Oivallinen uutinen Raumalla oli myös, että Tomi Leino Trion edellisestä, välillä jo
loppuunmyydystä levystä "Get On Down" (2013) on tehty uusintaeditio.
Monien solistivierailijoiden säestäjänä hiukan vaihtelevasti ahertanut yhtye
tuntuu parhaiten onnistuvan juuri oman musiikkinsa parissa, voidessaan käyttää
omaa ääntään, jonka se pitkän korpivaelluksensa aikana on löytänyt.
Irlannin kaikuja
Echo & Cane -duo viihdytti festarikansaa vanhan Rauman Café Salissa. Erkki
"Echo" Räsänen ja Hannu "Cane" Vuorjoki ovat rakentaneet omintakeisen
hahmotelman eurooppalaisesta ja amerikkalaisesta soitto- ja laulelmatraditiosta.
Kaksi kitaraa ja stomp box – eihän muuta juuri tarvitakaan hyvän fiiliksen
syntyyn.
|
|
|
Echo ja Cane epäjärjestyksessä
|
Duon repertoaari sisältää bluesin ytimenään, ja sen ympärillä vallitsee laaja-
alainen kooste vanhempaa ja uudempaa amerikkalais-eurooppalaista
juurimusiikkia, kekseliäin sovituksin. On hauskaa kuunnella duosovituksia
vaikkapa sellaisesta biisistä kuin "Things That I Used to Do" tai "The Thrill Is
Gone".
Duon repertoaarista löytyi myös vahvoja irlantilais- ja bluegrass-sävyjä.
Lainamateriaalin ohella Echo & Cane esittää myös omaa tuotantoaan. Jo kolmasti
levyttänytkin kaksikko parantaa jatkuvasti, kuten viimeisin, "Gone Fishin'" (2016)
todistaa.
Echo & Cane -konsepti toimii epäilyksettä baareissa ja pubeissa mainiosti,
mallikelpoisimpien juke joint -käytäntöjen mukaan railakkaassa kansansoittaja-
asetelmassa. Tämä viihdyttävä konsepti pitäisi tuoda myös katukonsertiksi.
Pientä ongelmaa koitui itse hoidetusta lavamiksauksesta, mutta modernissa Café
Salissakin kuvio toimi varsin hyvin. Elegantti ravintola tosin on kaukana juke joint-
tai pubhengestä (siis kaikkea muuta kuin halpa juomis- ja tanssimispaikka tai
rahvaan talo).
Café Salin setti kannattaisi ehkä esittää yhtäjaksoisena aktina. Tämä on todettu
ennenkin, ja niin kävi taas: puolet yleisöstä ei enää palaa tauon jälkeen paikalle.
Tosi harmillista, mutta kaverit suhtautuivat yleisökatoon tyynesti ja antoivat
palaa täysin sydämin, loppuun asti.
Sekä Echo että Cane laulavat, myös yhdessä ja hieman äänissäkin. Ja
stemmahan on välttämätöntä kuulijan mielenkiinnon pitämiseksi. Irlantilainen
kansanmusiikki ei välttämättä tarvitse hootenanny-yhtyeen tapaan neliäänistä
laulua – esimerkiksi The Dublineers -yhtyeessä vain kaksi kaveria taisi veti
lauluosuuksia – mutta kaksiäänisyys tuo jo mukavasti lisäväriä sointiin.
Samaa voi sanoa amerikkalaisesta folkista tai laulelmista yleensä; pelkkä
laulusolistin yksiääninen laulu tuntuu yksinkertaisissa ja toistuvissa sävelkuluissa
ajan oloon hieman kuivakiskoiselta. Toki sitä ei duon osalta pidä hengettömäksi
kutsua – kaverit eläytyivät musiikkiinsa täysin rinnoin.
Hootenanny on, tai oli, erityinen folkmusiikkikokoontuminen, jossa muusikot
vuorollaan esittävät musiikkiaan yleisölle. Varsin suositun 1960-luvun skenen
uudelleen lämmittelystä ei nyt ole kyse, mutta hieman samaa henkeä on
tarttunut Echo & Canen aktiin. Hienoa, että tätä akustista perinnettä pidetään
yllä ja raffinoidaan myös meillä.
Vasurin twang kajahtaa
Southpaw Steel 'n' Twang on kitaristi Ville "Lefty" Leppäsen, rumpali Tero
Mikkosen ja basisti JP Mönkkösen muodosta voimatrio, joka ottaa
ilmaisuvoimansa rytmimusiikin avarasta kentästä. Teräsyhtye arvostaa "mustan
musiikin" perinteitä, mutta se ei estä heitä hakemasta soitantaan tuoreita
toteutustapoja.
|
|
|
| |
Kaverit pudottelivat Raumallakin vastustamatonta groovea vanhoista
rautalankahiteistä, rytmibluesista tai rock and rollista. Oma näkemys väännetään
vaikka TV-sarja Bonanzan tunnarista. Lefty varioi näppärästi teräskitaransa
soundeja ja pisteli välillä poskettomia juttuja skaalan vierestä.
Niin voi tehdä, kun osaa. Teräskitaran armoitettu mestari Lefty elää näissä
sävelmissä ja sovituksissa vahvasti muistojaan, mutta tuotos on selkeästi bändin
yhteinen aikaansaannos. Mönkkönen-Mikkonen-akseli on kukaties vahvinta
rytmiarsenaalia, mitä meillä tällä hetkellä on koko maassa; joskin paras output
vaatisi hieman kovempaa volyymiä kuin millaiseen klubeissa on soveliasta mennä.
Yleisön kiinnostuksen ylläpito vaatii näin pieneltä yhtyeeltä myös laulunumeroita
ja scat-osioita. Niihin Villen taipuisa ääni hyvin sopiikin. Lauluääni ei ole erityisen
voimakas, mutta laulutekniikka on jäntevä. Lefty hallitsee myös falsettilaulun.
Vasenkätinen maestro pudotteli Fenderillään välillä myös vaikuttavaa kitarafunkia
ja julmettua bluesrockia.
Meno Buena Vistassa ei yltynyt aivan tolkuttomaksi, salintäysi yleisö nautiskeli
musisoinnista istuen ja kuunnellen. Encorena heitetty Jimi Hendrixin "Little
Wing" oli jo suorastaan psykedeelistä bluesrockia.
Yhtyeen tuorein albumi on osittain St Louisissa äänitetty "Stat(u)e of Mind"
(2015). Debyyttialbumi "Hale's Pleasure Railway" (2014) sai runsaasti positiivista
palautetta mediassa, meillä ja muualla.
Rauma Bluesin klubit olivat innostava ja ylös kohottava kokemus. Jos kuitenkin
jäitte paitsi tästä kokemuksesta, mainittuihin levyihin perehtymällä pääsee
kiinnostavista tyyleistä ja lähestymistavoista hyvin jyvälle. Ja ensi vuotta varten,
varsinkin kauempaa tulevat muistakoot, että Rauma Bluesiin kannattaa tulla jo
perjantaina.
ANTTI SUVANTO
Rauma Bluesin klubit perjantaina 12.8.2016
Tomi Leino Trio, Ravintola Kallio: Tomi Leino, laulu, kitara, huuliharppu; Jaska
Prepula, basso; Mikko Peltola, rummut
Echo & Cane, Café Sali: Erkki Räsänen, kitarat, stomp box, laulu; Hannu Vuorjoki,
kitarat, mandoliini, laulu
Southpaw Steel 'n' Twang, Buena Vista: Ville "Lefty" Leppänen, kitarat, laulu;
Tero Mikkonen, rummut; JP Mönkkönen, basso
|
|
|
| |
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit
Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English
.
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2016
.
|
|
