LEVYARVIO
|
|
|
19.5.2016 Read the review in English
|
Ringhold
|
Kokeellista bluesia Virosta
Viron Raplamaasta ponnistava Ringhold tekee hurjia tutkimusmatkoja
ääneen. Levy on niin erikoinen, ettei bluesin ystävällä ole varaa jättää sitä
kuuntelematta.
Ringholdin debyyttialbumi on raivostuttava levy – se on haastavaa
kuunneltavaa, mutta kuuntelemattakaan ei sovi jättää. Duo kutsuu musiikkiaan
"kokeelliseksi bluesiksi". Kerrankin se on jotakin muuta kuin myyntipuhetta.
|
|
|
Tekniset ratkaisut ja design tekevät albumin kaksoisluonteen heti selväksi. Siinä
missä tämän päivän musiikkiala tasapainottelee nykyaikaisen digitaalisuuden ja
vinyyliretroilun välillä, Ringhold käyttää hyväkseen molempia. Ainakin tavallaan.
Levyn mukana kappaleet tulevat muistitikulla mp3- ja wav-tiedostoformaateissa.
Avautuvissa kansissa on vanhanaikaisia mustavalkovalokuvia: eikä vain vanhojen
kuvien printtejä, vaan oikeita, perinteiselle valokuvapaperille kehitettyjä
valokuvia. Kun muistetaan, että White Stripesin "Icky Thump" -levystä on
yhdeksän vuotta, formaatti on tuskin uusinta uutta vuonna 2016. Toisaalta SRV
on ollut kuolleena jo 26 vuotta, ja häntä pidetään edelleen "modernin bluesin"
ikonina. Tosi on: kehitys on hidasta, ja Ringhold uurtaa uutta, omaa uraansa.
Albumilta löytyy kaksi originaalia. Niiden lisäksi kuullaan kaksi traditionaalia
("Black Betty" ja "Stagger Lee") sekä nippu covereita (Big Joe Williamsin "Baby
Please Don't Go", R.L. Burnsiden "Jumper On The Line", Mississippi Fred
McDowellin "Somebody Keeps Calling Me" ja Pink Andersonin "CC&O Blues").
Peruskamaa siis.
Kitaristi Kalle Tikas todistaa olevansa yksi Baltian hienoimmista ja
groovaavimmista perinteisen bluesin soittajista. Soraäänet kuiskivat, että hänen
soittamisensa tällä levyllä olisi liiankin perinteistä, mutta allekirjoittanut on eri
mieltä. Hänellä on taustaa 1990-luvun bluesrockbändistä Beggar's Farm (josta
sikiytyi progressiivista rockia soittanut BF), joten hän olisi voinut helposti vaihtaa
rokkaavammalle vaihteelle – tai ehkei sittenkään? Sillä juuri Tikasin kitara on se
elementti, joka pitää musiikin kasassa ja ankkuroi sen bluesin genreen.
|
| |
Blues-Finland.comin kanssa yhteistyössä
Wentus Fest Bossa Nova Blues & Rock Kukonhiekka Blues Ruukki Roots
|
| |
Laulaja eleOnora antaa Ringholdille sen
keskeiset äänelliset ominaispiirteet, mutta
hänen teatraalisella tyylillään ei ole mitään
tekemistä bluesperinteen kanssa. Tällainen
kokeellinen laulaminen tuntuu olevan
viimeisintä huutoa virolaisessa nykyjazzissa.
Myönnän heti, ettei se ole ollut minun juttuni
koskaan, mutta enpä ole suuri
Coltrane-fanikaan. Miltä eleOnora sitten
kuulostaa? Yritäpä laittaa yhteen kännissä
mutiseva Jim Morrison, englantia
saksalaisesti murtava arka koulutyttö ja The
Cranberriesin laulaja, se, jolla on
tremolo-ongelma.
|
|
Jos pidät bluesia tarinaa kertovana taidemuotona, tämä ei ole ainakaan sitä.
Enimmäkseen eleOnora ei kerro tarinaa. Mutta silloin kun kertoo (esimerkiksi
"Stagger Lee"), kerrontatapa on eurooppalainen. Jos bluesissa on mielestäsi
kyse tietyistä melodia- ja harmoniarakenteista, taas ammutaan ohi. Aivan kuin
hän välttelisi tietoisesti kaikkia afroamerikkalaisia ratkaisuja. Hänen laulussaan
tehdään ennen kaikkea tutkimusmatkoja ääneen; minkä hän äänenvärissä ja
tunneskaalassa hukkaa, hän ottaa takaisin vimmatulla tekemisellä. Tällainen on
kenties epätavallista laulajalle, mutta sitäkin tyypillisempää
bluesinstrumentalisteille. Joten jos pidät bluesia itsensä toteuttamisen areenana,
olet juuri voittanut jättipotin.
Nykymaailmassa perinteinen blues on lähinnä museotavaraa. Alt.bluesissa taas
maneerit alkavat olla vielä vallitsevampia kuin ne olivat koskaan musiikinlajin
perinteisessä muodossa. Piireissä ainoa uusi kehityssuunta tuntuu olevan 80-
luvun hard rock -bändien uusi tuleminen ja halu esiintyä bluesfestivaaleilla.
Ringholdin tekemisessä on harvinaista originaliteettia, ja juuri siksi kaikkien on
kuultava tämä levy.
Useinkaan ei voi soveltaa Star Trekin missiota (retkien tekeminen uskomattomien
vaarojen halki, edeten paikkoihin, joissa kukaan ei ennen ole käynyt) albumiin,
jolta löytyy cover "Baby Please Don't Go" -standardista. Tulit sitten miltä bluesin
kolkalta hyvänsä, tätä levyä ei ole varaa missata!
Ilman 10-minuuttista Fred McDowell -coveria tosin tulisi toimeen ihan hyvin…
ANDRES ROOTS
Ringhold: Ringhold. MKDK Records, 2016
Kalle Tikas (sähkökitara), eleOnora (laulu)
Linkki: Ringhold @ Soundcloud
|
|
|
| |
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit
Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English
.
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2016
.
|
|
