LEVYARVIO
|
29.1.2010
Bluesia yli neljän
vuosikymmenen
kokemuksella
”Soul Monster”, yksi viime vuoden
parhaista levyistä, on groovaava teos Rod
Piazzalta yhtyeineen. Nokkamiehen ohella
onnistuvat erityisesti vaimo Honey Piazza
sekä kitaristi Henry Carvajal.
Rod Piazzan nettisivuilla varoitetaan heti
kättelyssä, että herraa ei tule missään
nimessä sotkea bluesin uuden sukupolven
musikantteihin.
|
|
Totta onkin, että kyseessä on varsin pitkän uran tehnyt turpahöylän taitaja.
Piazza on touhunnut bluesin parissa jo yli neljäkymmentä vuotta. Vertailun vuoksi
voidaan todeta, että vaikkapa Little Walter - eräs Piazzan esikuvista - ei edes
elänyt niin pitkään.
Äkkiseltään voisi kuvitella että tuolta pohjalta levyjä tehdään enää vain
lämpimikseen ja vanhasta muistista, mutta Piazzan tapauksessa se ei pidä
paikkaansa. ”Soul Monster” on inspiroituneen kuuloinen ja täysipainoinen paketti,
jolla ei sorruta pelkästään vanhan kertaukseen.
Heti avausinstrumentaali ”Soul Monster” ilahduttaa groovellaan. Huuliharpun läpi
urahtelu tuo ripauksen surf-sävyjä meininkiin ja soitto soi mallikkaasti. Tällä
raidalla, kuten kautta koko levyn, Mighty Flyers hoitaa hommansa hienosti.
Svengaavan komppiryhmän muodostaa rumpali Dave Kida yhdessä pianisti
Honey Piazzan kanssa. Rouva Piazza soittaa nimittäin bassot vasemmalla
kädellään Thunder Bass -nimisen härvelin avulla – mikä se sitten ikinä lieneekään.
Nelikon täydentää oivallisesti kitaristi Henry Carvajal.
Lainamateriaalin seasta löytyy vain neljä omaa teosta. Nimipiisin lisäksi niihin
sisältyy toinenkin instrumentaali, ”Expression Session”. Jamimaisen rennossa
piisissä tukevasoundinen bluesharppu käy vuoropuhelua kitaran kanssa.
Tuloksena on kerrassaan maittavaa jälkeä. Piazzan pariskunnan yhdessä
kynäilemä ”Cheap Wine” notkeilee New Orleansin hengessä aiheeseen sopivan
rennosti.
”Tell Me About It Sam” on puolestaan uusi versio Rodin ”Blues In 92” -piisistä. Sen
aluksi hän kertoo, miten ei muistanut oman laulunsa sanoja Sam Myersin tullessa
sitä yllättäen keikalla toivomaan. Niinpä Myers kapusi itse lavalle laulamaan sen.
Lainamateriaalista vahvimmiksi kohoavat levyn päättävä ”Hey, Mrs Jones” ja
George Smithin instrumentaali ”Sunbird”. Ensin mainittu nytkyttelee mukavasti ”
Walking Through The Parkin” hengessä notkahtaen välillä melko riskisti jazzin
suuntaan. Toinen kulkee rullaavana boogiena. Kummassakin piisissä käväisee
levyllä säästeliäästi käytetty torvisektio töräyttämässä juuri sopiviin kohtiin omat
riffinsä. Myös Jimmy Reedin "Can´t Stand To See You Go" ja Little Walterin "You
Better Watch Yourself" saavat mainiot versiot osakseen.
Vaikka Rod Piazza harppuineen onkin Mighty Flyersin kiistaton solisti, pääsevät
toki muutkin esille. Ensivilkaisulla ”Key To The Highway” vaikutti turhan moneen
kertaan versioidulta laululta, mutta pelkästään jo Honeyn pianosoolon takia se
puolustaa paikkaansa levyllä. Samoin Jimmy Ligginsin "That´s What Knocks Me
Out" kulkee kovasti pianovetoisena. Henry Carvajal täyttelee levyllä tyhjäksi
jäävät paikat maukkaalla kitaroinnilla ja pääsee laulamaankin pari raitaa. R&B -
herkistely ”Talk To Me” kaipaisi vähän järeämpää tulkintaa, mutta kepeästi
svengaava ”Ko Ko Mo (I Love You So)” toimii hienosti.
Rod Piazza on Mighty Flyers Blues Quartetinsa kanssa tekaissut mainion levyn.
Allekirjoittaneen listoilla tämä nousee vuoden 2009 julkaisujen
kärkikymmenikköön.
MARKO AHO
Rod Piazza & The Mighty Flyers Blues Quartet: Soul Monster. Delta Groove,
2009
Rod Piazza (huuliharppu, laulu), Honey Piazza (piano, basso), Henry Carvajal
(kitara, laulu), Dave Kida (rummut, lyömäsoittimet), Johnny Viau (tenorisaksofoni),
Allen Ortiz (tenorisaksofoni)
Tuottaja: Rod Piazza & The Mighty Flyers
Linkit: Rod Piazza kotisivu ja MySpace, Delta Groove
.
|
|
|
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit
Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English
.
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2010
.
|
|
