|
|
Svenne Helsingin Malmitalolla Kuva: Seppo Niinikuru
|
Länsinaapurin paras vientituote Ruotsalaisen bluesin ja soulin voimamies Sven Zetterberg ilahdutti Suomen- fanejaan pienellä kevättalven kiertueella. Zetterbergin ja hänen orkesterinsa sävelistä saatiin nauttia Raumalla, Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Lahdessa.
Helsingin Juttutuvassa "Svenne" esiintyi lauantaina 7. maaliskuuta. Ghetto Blues - klubisarjaan kuulunut ilta Sven Zetterberg Blues Bandin seurassa pursui hyväntuulista energiaa ja vahvisti ruotsalais-suomalaisia musiikillisia siteitä. Zetterberg kutsui illan kuluessa lavalle peräti kolme suomalaista kitaristia. Sven osoitti jälleen kerran monipuolisuutensa ohjelmiston suhteen. Perusbluesista siirryttiin sujuvasti soulballadeihin unohtamatta rokkiakaan. Juttutupa oli tungokseen asti täynnä. Ulkopuolelle muodostui välillä jopa jonoa.
Sven Zetterbergistä on muodostunut läntisen naapurimaamme paras blues- vientituote. Me suomalaisetkin voimme olla hänestä ylpeitä. Svenin sukujuurethan juontavat äidin puolelta Suomeen. Sven Zetterberg tunnetaan lahjomattomana blueskitaristina ja -harpistina. Hän menetti sydämensä bluesille jo varhain. Soul-laulajana hän on James Carr -tyyppiä. Tunnelataus, jonka hän tuo balladeihinsa, ottaa kuulijan pihteihinsä heti, eikä hellitä.
Useimmiten Sven soittaa The Rockarounds -kokoonpanon kanssa. Tällä kertaa häntä säesti Blues Band, joka koostuu kokeneista muusikoista. Useimmat heistä ovat täkäläiselle yleisölle ennestään tuttuja. Bändissä soitti kitaraa Anders Levén, joka ei tällä kertaa saanut tilaisuutta erikoisesti loistaa. Basson varressa ahkeroi Mikael Fahleryd. Jim Ingvarssonin perusteellista rumputyöskentelyä oli ilo kuunnella ja katsella. Koskettimissa nähtiin uusi tuttavuus: nuori ja lahjakas Calle Brickman.
Chicago-blues polkaisi keikan käyntiin Juttutuvassa. Johnny Youngin ”Tighten Up On It” svengasi, ja Sven lämmitteli huuliharppuaan. ”Sloppy Drunk” varoitteli vaaroista, jotka suuri osa yleisöstä kylläkin unohti illan edetessä. Anders ja Calle sooloilivat kumpikin vuorollaan. Sven luotti jälleen punaiseen Gibsoniinsa ja vanhoihin mestareihin. Albert Kingin ”I Walked All Night Long” kuultiin hitaana versiona, jossa Sven sai heittäytyä sielukkaaseen soittoon. Tätä seurasi Bobby ”Blue” Blandin ”I´ll Take Care of You”. Elävässä soulissa on aina erikoista hohtoa.
Albumilta ”Blues from Within” kuultiin blues ”People Don't Do Like They Used to Do”, jossa haikailtiin vanhoja, parempia aikoja. Rock & rollia edusti kunniakkaasti Eddie Clearwaterin ”Hillbilly Blues” asiaan kuuluvine boogie woogie - pianosooloineen (kappale löytyy ”Mileage”-albumilta). Joe Simonin ”Chokin' Kind” oli sydämeenkäypä tilitys, jonka Sven on levyttänyt entisen bändinsä Chicago Expressin kanssa. Sven luottaa vanhaan, ja miksipä ei? Soul-klassikot kaipaavat tuulettamista ja ne sopivat hänen tyyliinsä erinomaisesti. .
|
|
Seurasi vaihto slide-kitaraan ja annos Mississippin bluesia. Kappaleen keskivaiheilla maestro luovutti myhäillen kitaransa ja soolovuoron Esa Kuloniemelle, Ghetto-sarjan isännälle. Willie Dixonin ”Dust My Blues” - muunnelma ”Bloody Tears” villiinnytti yleisön lopullisesti. Ensimmäisen setin lopuksi Anders otti näyttämön haltuunsa ja soitti vähäeleisesti kauniin instrumentaalin basso- ja rumpusäestyksellä.
|
Sven aloitti uuden setin rauhallisella kitaroinnilla. Albert Kingin ”Let´s Straighten It Out” kaikasi ilmoille. Kansaa liikutti myös iki-ihana Tyrone Davis -hitti ”Can I Change My Mind”, jossa Calle soitti hienon urkusoolon. Tässä vaiheessa bluesin juhlaa lavalle kutsuttiin Tomi Leino. Anders luovutti hänelle kitaransa, ja Sven itse kaivoi huuliharpun esiin. Pojat soittivat mojovaa perusbluesia yhteisvoimin.
Loppua kohden meno vain parani. Soittovuorossa oli Wentus Blues Bandin Niko Riippa. Hidas blues, Muddy Watersin jykevä ”Watch Dog”, tuntui sormissa ja varpaissa asti. Musiikki vei taas kerran surut ja huolet unholaan. Loppukappaleena
|
|
Svenne ja kumppanit Piazza Bluesissa Lahdessa. Kuva: Markku Pyykkönen
|
soitettu tunteikas ”Walk Out Like a Lady” luotasi syviä vesiä. Sven yltyi mahtavaan, pitkään kitarasooloon. ”Keep on Loving Me Baby” ja ”All I Wanna Hear is Jimmy Reed” soitettiin ylimääräisinä.
Oli virkistävää saada kuulla vaihteeksi skandinaavista bluesia. Toivoa sopii, että pohjoismainen yhteistyö tälläkin saralla lisääntyy puolin ja toisin.
ANNAMARI LAUSALA
|
|
|
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English .
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © Blues-Finland.com 2006-2015 .
|