Blues-Finland.com - Raportti ja kuvat: Tinner Hill Blues Festival, Virginia

BLUESIA CDON.COM-VERKKOKAUPASTA

13.6.2011 Kuvagalleria

Nadine Rae, Deanna Bogart, Gaye Adegbalola, Patty Reese

Naisia Tinnerissä
Virginialaisella Tinner Hill Blues Festivalilla keskityttiin naisvetoiseen
musiikkiin ja John Jacksonin kunnioittamiseen. Musiikin lisäksi oli
mahdollisuus nauttia huolella suunnitellusta oheisohjelmasta.

Blues-maailman huomio kesäkuun toisena viikonloppuna oli vuotuisessa
mammuttitapahtumassa Chicago Blues Festivalissa. Osattiin toki muuallakin:
Virginian osavaltion Falls Churchin paikkakunnalla vietettiin huomattavasti
pienimuotoisempaa tapahtumaa, Tinner Hill Blues Festivalia.

Kolmipäiväiseen festivaaliin kuului nimekäs klubikonsertti (Bob Margolin, Guitar
Shorty, Daryl Davis), keskustelutilaisuuksia, näyttelyitä, tribuutteja virginialaiselle
blues-legendalle John Jacksonille (1924 - 2002), lasten ohjelmaa sekä tietenkin
lukuisia esiintyjiä sisältänyt lauantainen pääkonsertti.

Saunamaisen kuuma ja kostea, ukkoskuurojen säestämä pääkonserttilauantai
huipentui neljän naisen yhteisesiintymiseen kekseliäällä sloganilla "Ladies
Singing the Blues". Cherry Hill -puiston stagella revitteli kvartetti Gaye
Adegbalola, Deanna Bogart, Nadine Rae ja Patty Reese.

Nelikko esiintyi spontaanilta pohjalta, siksi ilmeistä yhteisharjoittelun puute oli.
Jamihenkinen sessio sisälsi vuorenvarmoja klassikoita pohjalta "Unchain My
Heart". Säestämisestä vastasi Patty Reesen mainio bändi.

Ajan hermolla

Pääkonsertin mielenkiintoisin anti oli nähty aikaisemmin. Kaikki neljä solistia
vetivät setit omien yhtyeidensä kera.

Kovin hahmo oli Virginian paikallinen suurnimi Gaye Adegbalola, joka festivaalin
aikana suoriutui myös keskustelun vetäjänä History of Women in the Blues -
tilaisuudessa. Gaye, tuttu nainen Saffire – The Uppity Blues Women -
orkesterista, soitti akustisen setin yhdessä nuoren kitaristin Lisa Limin kanssa.

Osuudesta nousivat esiin Saffiren tutuksi tekemä eroottis-metaforinen "Shake
the Dew off the Lily" sekä nuorten miesten perään haikaileva "Middle Aged Blues
Boogie". Jälkimmäinen ei ole Gayelle enää varsinaisesti ajankohtainen. "Viimeinen
asia mitä kaipaan, on nuori mies! Mutta rahoitinpa tällä biisillä poikani college-
opinnot", Gaye kertoi menestyskappaleestaan.

"Bluesissa on toki usein kyse ajankohtaisista asioista", Adegbalola jatkoi ja esitti
kappaleen turvaseksistä.

Aurinkoinen Gaye valloitti yleisön persoonallisuudellaan ja Afrikkaa hehkuneella
kitarakomppauksellaan. Lisa Lim oli erittäin raikas tuttavuus. Parhaiten
sähkökitaran varressa viihtyvältä soittajalta irtosivat soolot ja kuviot kevyen
vaivattomasti akustisella instrumentillakin.

Asenteella, ei asenteellisesti

Patty Reese Band on tiukka kokoonpano, jonka tähti Pattyn itsensä lisäksi on
kitaristi Dave Chappell. Chappell irrotteli Tinner Hill Festivalillakin maukkaita
soundeja taivaansinisestä vuosikerta-Telecasteristaan. Rummuissa on yksi blues-
historian maukkaimmista nimistä, Andy Hamburger.
.

Patty Reese

Reese on aivan kyvykäs lauluntekijä. Hänelle on silti tullut tavaksi avata settinsä
versiolla The Neville Brothersin "Yellow Moon" -klassikosta. Tulkinta groovaa ja
funkaa urakalla, joten valinta on onnistunut.

Setin toisessa päässä on yhtä tutusti "(Last Call for Alcohol) Last Call For Love".
Varsinkin klubiympäristöön loistavasti sopivaan kappaleeseen Patty sai
vokalistikavereikseen Nadine Raen ja Deanna Bogartin, joista jälkimmäinen ei
ilmiselvästi ollut aiemmin kuullut laulettavasta kappaleesta säveltäkään.

Patty Reesessä on asennetta. Lievästä ryppyotsaisuudesta huolimatta häneen
kannattaa tutustua. Pattyn viimeisin levy "Strong Medicine" (2009) voitti
Yhdysvaltain pääkaupunkiseudulla vuoden levyn tittelin, joten siitä on hyvä
aloittaa.

"Tarvitsemme toivoa"

Asennetta ei puutu Deanna Bogartiltakaan. Harvalla on pokkaa lähteä
yhteissessioon muiden solistien kanssa yhtä kevyellä valmistautumisella! Paino
olikin hänen omassa setissään. Se uhkui jamihenkistä bluesia, jazzia ja funkia.

Bogartin esiintymisessä oli kova lataus. Hän hoiti lauluhommien lisäksi pianon ja
saksofonin. Kyseessä oli hänen ikioma show'nsa, sillä bändi oli harvinaisen
keskinkertainen.

Päivän parasta kitaratyötä (Chappellin lisäksi) kuultiin sen sijaan Nadine Raen
osuudessa. Keppimies John Bell esiintyi terävästi. Nadine itse esitteli palkeitaan
varsinkin Etta James -standardissa "At Last". Setissä saatiin rautaisannos
hyvätunnelmaista bluesia, soulia ja gospelia.

Gaye Adegbalolan tavoin Nadine Rae alleviivasi amerikkalaisen rytmimusiikin
merkitystä ajankohtaisena taiteenlajina. "Tällaisina aikoina tarvitsemme toivoa.
On nälänhätää, sotia ja luonnonkatastrofeja", Nadine sanoi. "En tahdo
käännyttää ketään, haluan vain jakaa tuntemuksiani. Siksi laulankin paljon
gospelia."

Mittava kokonaisuus

Tinner Hill Blues Festivalin pääkonsertissa soittivat myös Delta Blues -mies Curtis
Blues, taitava kitaristi Tom Principato yhtyeineen sekä Pluckerland Band with
Paul Cleague. USA:n pääkaupunkiseudun akteja kaikki tyynni.

Tapahtuma kokosi kauniina alkaneena lauantaina muutamia satoja innokkaita
musiikin, barbeque-kojujen ja kaljahanojen ääreen. Jotkut uskaltautuivat
pitämään piknikkiäkin. Joukko harveni Washington DC:n alueella tuikitavallisten
ukkoskuurojen aikana, mikä valitettavasti kertoi monien asennoitumisesta
tapahtumaan.

Tinner Hill Blues Festivalissa oli erittäin vahva paikallinen leima. Oheistapahtumat
kuitenkin lavensivat kokonaisuutta. Erityisen panoksen antoivat Piedmontin
blues-tyylistä kertoneet teatteriesitykset. Myös alueen klubien elävän musiikin
tarjontaa oli yhytetty onnistuneesti itse festarin oheen. Kun lapsiakaan ei
unohdettu, oli varmasti seuraavakin blues-sukupolvikin tyytyväinen.

PASI TUOMINEN
Falls Church, Virginia

Kuvagalleria

Linkit: Tinner Hill Blues Festival, Gaye Adegbalola, Deanna Bogart, Nadine Rae,
Patty Reese

.

Jaa juttu profiilissasi: |