Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© 2008 Blues-Finland.com
Tunnelman nostatusta

3.3.2008

Tom Principato Bandin uutuus "Raising the Roof!" on hyvätunnelmainen ja jamihenkinen albumi. Kahteenkin otteeseen Suomeen tänä vuonna tuleva Principato on vireessä.

Tom Principaton edellisestä albumista "Guitar Gumbo" on ehtinyt vierähtää jo tovi, joten uutuus "Raising the Roof!" on tervetullut. Powerhouse-bändinsä kanssa Lahden Grand Blues Festivaliin saapuva kitaristi on pyöräyttänyt uuden levyn Tom Principato Bandin nimellä. Albumi ilmestyy tänään, ja eurooppalaiseen levitykseen se on tulossa huhtikuussa.
Etusivu   Uutiset   Artikkelit   Tapahtumakalenteri
Kotimaiset artistit   Ulkomaiset artistit   Foorumi   Info
cdon.com
Grand Blues
Yhdeksän kappaleen paketissa kuusi raitaa on Tomin omaa tuotantoa. Suomeen Principato on tulossa triolla (Lahden ja Turun lisäksi syksyllä on luvassa kiertue), mutta "Raising the Roof!" -levyllä orkesteri on huomattavasti isompi koskettimineen, puhaltimineen ja taustalaulajineen.

Avauskappale "Lock and Key" on vetävää New Orleans -meininkiä. Orkestraatio pääsee hyvin oikeuksiinsa:
Chris Watlingin sovittama puhallintrio ja Tommy Lepson Hammondissa ovat vedossa. Principato panee parastaan tiukalla rytmikitaralla ja kiukkuisella sooloilulla. Josh Howellin perkussiot ovat herkulliset antaen kappaleelle Neville Brothers -tyyppistä tunnelmaa. Kappale kertoo myös hauskan tarinan, jossa kohtaavat kertoja, hemaiseva "Creole-kunigatar" ja jälkimmäisen aito hard-to-get -asenne.

Levyn kaunein kappale on kiistämättä seitsemänminuuttinen "Mi Solea", jonka sävyt tuovat mieleen
Roy Buchananin, toisen kitaravetoisen tunnelmoinnin mestarin. Cover-kappaleista esiin nousee "Lies" (J.J. Calen loistoalbumilta "Really", 1972). Oklahoman mies teki kappaleen aikanaan suoraviivaisesti. Principato Bandin versio puolestaan groovaa maltillisemmin ja kovalla intensiteetillä.

Suuri osa albumista kuluu kitarapainotteiseen, jamihenkiseen soitantaan. Näitä kappaleita ovat Principaton omat,
Santana-tyylinen "Bo Bo's Groove" (jälleen loistavat perkussiot Howellilta) "Too Damn Funky" sekä Jimmy Smith -laina "8 Counts for Rita". Viimeksi mainitulla Lepsonin Hammond päästetään toden teolla lentoon. Tilaa annetaan auliisti myös basisti John Perrylle ja rumpali Joe Wellsille.

Levyn päättäminen huumorikappaleeseen on rohkea, joskin hersyvä veto. Principato kritisioi live-taltioinnilla - kieli poskessa - yleisön biisitoiveita sisältäviä välihuutoja. Nimikin kertoo mistä on kyse: "They Called for Stormy Monday (But 'Mustang Sally' Is Just as Bad!)". Osansa saavat myös yleisönsuosikit "Proud Mary", "Little Wing" ja "Brown Eyed Girl". Hauska raita, joskin levyn ainoa puhdas blues menee hieman harakoille.

Principaton laulu ja kitarointi ovat vankkaa tasoa. Myös bändin soittaminen on vahvaa ja ammattimaista. Jamihenkisyys ja varsinaisten huippubiisien puuttuminen ("Lock and Keytä" lukuun ottamatta) ovat toisaalta levyn hallitsevia piirteitä. "Raising the Roof!" ei aivan räjäytä pankkia, mutta nostaa kyllä tunnelman mukavasti kohti kattoa.

PASI TUOMINEN


Tom Principato Band: Raising the Roof! Powerhouse Records, 2008

Principato (kitara, laulu), Tommy Lepson (Hammond B3, laulu), John Perry (basso, taustalaulu), Joe Wells (rummut), Josh Howell (lyömäsoittimet), John Wolf (pasuuna), Chris Watling (saksofoni), Bruce Swaim (saksofoni), Kevin Cordt (trumpetti), Nadine Rae (taustalaulu), Liz Briones (taustalaulu)


Linkit: Tom Principato
kotisivu ja MySpace, Powerhouse Records