{"id":1641,"date":"2023-04-11T09:37:52","date_gmt":"2023-04-11T07:37:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/?p=1641"},"modified":"2023-04-27T13:26:54","modified_gmt":"2023-04-27T11:26:54","slug":"albert-king","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/2023\/04\/11\/albert-king\/","title":{"rendered":"Albert King 100: legenda mullisti bluesin ja vaikutti Hurriganesiinkin"},"content":{"rendered":"

Blueslegenda Albert Kingin<\/a> syntym\u00e4st\u00e4 tuli kuluneeksi sata vuotta 25. huhtikuuta 2023.<\/strong><\/p>\n

Vasenk\u00e4tisesti ja piippu suupieless\u00e4 tupruten kitaraa k\u00e4sitellyt King nousi bluesin raskaaseen sarjaan 60-luvulla ja oli suosittu esiintyj\u00e4 kuolemaansa (1992) asti.<\/p>\n

Kingin kitara, lempinimelt\u00e4\u00e4n Lucy<\/em>, oli viritetty ep\u00e4tavalliseen tapaan, ja kieletkin olivat \u201dv\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4\u201d j\u00e4rjestyksess\u00e4 (ohuimmat ylimpin\u00e4), mik\u00e4 teki soundista j\u00e4ljittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n. Kun viel\u00e4 ohut kielisetti mahdollisti erikoiset venytykset ja vibratot, tuli kitaratyylist\u00e4 kuolematon.<\/p>\n

Nopeasta tiluttelusta tuli suosittua musiikin kehittymisen my\u00f6t\u00e4, mutta se ei koskaan tehnyt Kingiin vaikutusta. H\u00e4nelle ominaista oli rauhallisempi tempo, tunnelman maistelu ja seisominen jokaisen nuotin takana.<\/p>\n

Useimmiten Kingin k\u00e4siss\u00e4 viihtyi Gibson Flying V -kitara<\/a>.<\/p>\n

Laulajana King ei ollut mik\u00e4\u00e4n vokaaliakrobaatti, mutta matalalta kummunnut \u00e4\u00e4ni on yht\u00e4 tunnistettava kuin kitarointikin. Albert oli enemm\u00e4n kuin bluest\u00e4hti, sill\u00e4 h\u00e4nen vaikutuksensa levisi merkitt\u00e4v\u00e4sti rockpiireihin.<\/p>\n

Stax avasi Albert Kingin tien suuruuteen<\/h2>\n

Aitoon bluestyyliin my\u00f6s Albert Kingin el\u00e4m\u00e4ntarinassa tosiasiat ja sepite kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4, ihanasti toisiinsa sekoittuen. H\u00e4nen syntym\u00e4ajankohdastaan ei liene kiistaa. Toisaalta h\u00e4nen syntym\u00e4paikkansa oli tuskin sama kuin B.B. Kingill\u00e4<\/strong><\/a> \u2013 eli Mississipin Indianola \u2013 eik\u00e4 sukulaisuussuhdettakaan tunnetumpaan Kingiin voi todistaa.<\/p>\n

Albert King oli syntyj\u00e4\u00e4n Albert Nelson<\/strong>. Vaikka h\u00e4n kertoi syntyneens\u00e4 Indianolassa, h\u00e4n n\u00e4ki p\u00e4iv\u00e4nvalon todenn\u00e4k\u00f6isesti saman osavaltion Aberdeenissa. Nimen vaihtaminen Kingiksi oli vain markkinointitemppu, jonka avulla Albert pyrki saamaan paremmat menestysmahdollisuudet. B.B. oli noussut bluesin supert\u00e4hdeksi 50-luvulla, ja Albertista \u201dtuli\u201d King ilmeisesti vuosikymmenen loppupuolella. Albert mainosti itse\u00e4\u00e4n BB:n velipuoleksi, ja historiankirjoitus tuntee lehtimainoksia, joissa artistia rummutettiin B.B. Kingin veljeksi.<\/p>\n

Albert levytti pienille merkeille vuodesta 1954 l\u00e4htien, mutta viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 1966 kuuluisamman Kingin peesaamiseen ei ollut en\u00e4\u00e4 tarvetta. Albert sai levytyssopimuksen Memphisin Stax-merkille<\/a>. Heti ensimm\u00e4inen Stax-pitk\u00e4soitto meni klassikko-osastolle: elokuussa 1967 julkaistu Born Under a Bad Sign<\/em><\/a> on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 singlekokoelma, mutta lukemattomien kuuntelijoiden mielest\u00e4 yksi blueshistorian kovimmista tuotoksista.<\/p>\n

\"\"
Albertin tie vei Mississipist\u00e4 Memphisiin.<\/figcaption><\/figure>\n

Levyll\u00e4 Albert King soittaa Booker T. & The MG\u2019sin<\/strong> kanssa. B\u00e4ndiin kuuluivat kitaristi Steve Cropper<\/strong> ja basisti Donald \u201dDuck\u201d Dunn<\/strong>, mik\u00e4 oli ajalle varsin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 – eih\u00e4n valkoisten ja mustien muusikoiden yhteissoittaminen ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Seuraavana vuonna ilmestyi niin ik\u00e4\u00e4n unohtumaton Live Wire\/Blues Power<\/em>, joka vahvisti Albert Kingin asemaa yhten\u00e4 bluesmaiseman v\u00e4kevimmist\u00e4 nimist\u00e4. San Franciscossa taltioitujen keikkojen materiaali on niin laadukasta, ett\u00e4 siit\u00e4 julkaistiin viel\u00e4 kaksi livelevy\u00e4 lis\u00e4\u00e4 vuonna 1990.<\/p>\n

Albert levytti ja keikkaili aktiivisesti 80-luvulle asti. Hetkeksi jo vet\u00e4ydytty\u00e4\u00e4n h\u00e4n palasi musiikin pariin ja konsertoi hamaan loppuun \u2013 h\u00e4n kuoli syd\u00e4nkohtaukseen 21. joulukuuta 1992 vain pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 viimeisen keikkansa j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Albert King ja Suomi<\/h2>\n

Albert King on suosittu artisti luonnollisesti my\u00f6s suomalaisten bluesfanien keskuudessa. King esiintyi liven\u00e4 Suomessa ainakin Pori Jazzissa<\/a>, Helsingin Tavastia-klubilla, Tampereen Tekulla ja Oulun urheilutalolla.<\/p>\n

Muuan suomalainen nuori kitaristi vaikuttui Kingist\u00e4 niin, ett\u00e4 \u201dlainasi\u201d t\u00e4lt\u00e4 etunime\u00e4. Iittil\u00e4issyntyinen Pekka J\u00e4rvinen<\/strong> tunnetaankin huomattavasti paremmin Albert J\u00e4rvisen\u00e4<\/strong>. J\u00e4rvinen toi legendab\u00e4ndi Hurriganesin<\/a> sointiin hurjasti bluesin s\u00e4vy\u00e4, esimerkiksi huippulevyille Roadrunner<\/em> ja Rock and Roll All Night Long<\/em>.<\/p>\n

J\u00e4rvisen ja h\u00e4nen esikuvansa polut kohtasivat vuonna 1988, kun King oli tulossa keikkailemaan Tavastialle. King saatiin j\u00e4rjestetty\u00e4 vieraaksi J\u00e4rvisen soololevylle Braindamage – Or Still Alive<\/em>. Soololevyidean takana oli Polarvoxilla ty\u00f6skennellyt Uuge Kojola<\/strong>.<\/p>\n

Kojola kertoi (kirjassa John Fagerholm \u2013 Jaakko Riihimaa: Albert J\u00e4rvinen<\/a>), ettei projekti ollut aivan mutkaton.<\/p>\n

– Siin\u00e4 oli t\u00e4\u00e4 legendaarinen hotellikohtaaminen Kampissa, Presidentti-hotellissa. King sanoi, ett\u00e4 ei h\u00e4n ole kiinnostunut asiasta ollenkaan. Levy-yhti\u00f6t on kusettaneet h\u00e4nt\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 sorry boys (\u2026) Sit se tunnelma pikku hiljaa suli, Kojola muisteli.<\/p>\n

Kun tunnelma oli sulanut riitt\u00e4v\u00e4sti, Albert King levytti Finnvox-studiolla Helsingin Pit\u00e4j\u00e4nm\u00e4ess\u00e4<\/a>. Levylle p\u00e4\u00e4tyi veto Don’t Lie to Me<\/em>.<\/p>\n

Loppuvuodesta 1992 Kingin poismeno huomioitiin Suomessa, olihan mies esiintynyt Pori Jazzissa vain vajaat puoli vuotta ennen kuolemaansa.<\/p>\n

– H\u00e4nen aggressiivinen, tuskainen soundinsa vaikutti lukuisten muiden bluesmuusikoiden ja valkoisten rock-kitaristien musiikkiin (\u2026) Kingin v\u00e4kev\u00e4n intensiivinen, synkk\u00e4 ja ainutlaatuinen blues el\u00e4\u00e4 lukuisilla levyill\u00e4, Pertti Avola<\/strong> kirjoitti Helsingin Sanomissa<\/a>.<\/p>\n

Clapton ja Vaughan oppipoikina<\/h2>\n

Born Under a Bad Sign<\/em> on Albert Kingin kuolemattomin esitys. Biisin, jonka kyn\u00e4iliv\u00e4t Booker T. Jones <\/strong>ja William Bell<\/strong>, coveroivat my\u00f6hemmin muiden muassa Jimi Hendrix, Cream, Koko Taylor, Joe Bonamassa <\/strong>ja Heikki Silvennoinen<\/strong> \u2013 jopa Homer Simpson<\/em>.<\/p>\n