Oli tarina miten hyv\u00e4 tahansa, huonosti kertomalla sen voi vesitt\u00e4\u00e4. Vastaavasti hieman k\u00f6yk\u00e4isempikin juonikuvio saattaa taitavan kertojan v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4n\u00e4 kasvaa legendaksi. Huojuvan ladon nokkamies Suonna Kononen taitaa tarinankerronnan monissa muodoissaan.<\/p>\n
Teksti: Marko Aho<\/em><\/p>\n Leip\u00e4ty\u00f6kseen kulttuuritoimittajana puurtava Kononen hallitsee suomen kielen. H\u00e4n saa sen taipumaan yht\u00e4 lailla laulettavaan kuin luettavaankin muotoon. Kononen on my\u00f6s melkoisen aikaansaava. Pari vuotta sitten ilmestyi yhdess\u00e4 valokuvaaja Olli Nurmen kanssa koostamansa 600-sivuinen suomikantri-kirja \u201dMystiset mets\u00e4ty\u00f6miehet ja keskikalja-cowboyt\u201d (Sammakko, 2018).<\/p>\n Viihdytt\u00e4v\u00e4n lukukokemuksen tarjoava j\u00e4rk\u00e4le ei ole historiikki tai tietokirja. Se on kokoelma tapaamisia musiikkityylin parissa vaikuttavien ja vaikuttuvien henkil\u00f6iden kanssa. Rupattelun ohesta l\u00f6ytyy toki paljon faktaa ja perim\u00e4tietoakin. Kantrikirjan kanssa samoihin aikoihin julkaistiin \u201dPohjois-Karjalan arkkitehtuuriopas\u201d, jonka kolmehenkiseen tekij\u00e4tiimiin Kononen kuului. Ilmestyip\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 viime vappuna my\u00f6s haastatteluteos \u201dToen perr\u00e4\u00e4n \u2013 journalisteja Pohjois-Karjalasta\u201d.<\/p>\n Konosen johtamaa Huojuvaa latoa voidaan perustellusti kutsua suomikantrin ykk\u00f6snimeksi. Vuonna 2008 Pohjois-Karjalassa perustettu b\u00e4ndi on sinnikk\u00e4\u00e4ll\u00e4 puurtamisella ja omaper\u00e4isen laadukkaalla tuotannollaan saavuttanut vahvan jalansijan t\u00e4k\u00e4l\u00e4isess\u00e4 musiikkimaailmassa. Piipahtipa heid\u00e4n tuorein levyns\u00e4 \u201dViimeiset vanhat hyv\u00e4t p\u00e4iv\u00e4t\u201d (Bluelight, 2020) listoillakin. Myyntitilaston viides sija on oivallinen saavutus mille tahansa rootslevylle.<\/p>\n Huojuvan lato tekee h\u00e4rm\u00e4kantrista jokamiesluokan viihdett\u00e4. Siit\u00e4 pit\u00e4\u00e4kseen ei tarvitse keikaroida stetson p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja tanssia peukalot vy\u00f6nsoljen alle painettuina riviss\u00e4. El\u00e4m\u00e4nmakuiset kappaleet uppoavat toki valveutuneelle diggarikansalle, mutta tarjoavat kosolti tarttumapintaa ja siin\u00e4 samalla portin countryn maailmaan my\u00f6s tavalliselle tallaajalle.<\/p>\n Nuoruusvuodet folkmusiikin parissa ovat j\u00e4tt\u00e4neet, liudan erilaisia soittimia hallitsevaan Konoseen aimo annoksen pelimannihenke\u00e4. H\u00e4n ei koe pakonomaista tarvetta pit\u00e4yty\u00e4 orjallisesti miss\u00e4\u00e4n lokerossa tai tulkittavan kappaleen melodialinjassakaan. Mieluummin h\u00e4n pist\u00e4\u00e4 oman persoonansa peliin. Tuloksena on tekij\u00e4ns\u00e4 n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 ja kuuloista musiikkia.<\/p>\n Konosen ohella ladon alkuper\u00e4isest\u00e4 kokoonpanosta on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 vain pedal steeli\u00e4 ja muita kielisoittimia soittava Ilkka Vartiainen. Rumpali on ehtinyt vaihtua jo muutamaan kertaan. Vuodesta 2013 komppivastuun on kantanut Keijo Korhonen. Aiemmin ladon tuottajana, \u00e4\u00e4nitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja keikkamiksaajanakin toiminut Teemu Sinkko liittyi puolestaan basistiksi tammikuussa 2018. Nykyisen komppiryhm\u00e4n my\u00f6t\u00e4 on kokoonpanoon tullut rutkasti lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s lauluvoimaa.<\/p>\n Alkukes\u00e4st\u00e4 ilmestynyt “Viimeiset vanhat hyv\u00e4t p\u00e4iv\u00e4t” osoittaa, ett\u00e4 Huojuva lato on taas onnistunut tekem\u00e4\u00e4n uransa t\u00e4h\u00e4n asti parhaan levyn. Suonnan piisikyn\u00e4 on kirjaprojektien aikanakin s\u00e4ilynyt hyv\u00e4ss\u00e4 ter\u00e4ss\u00e4. Jos haluaa asiaan perehtym\u00e4tt\u00f6mille hakea vertailukohtia valtavirtaisemmalta puolelta, niin tekstitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 Kononen omaa samanlaista kerronnallisuutta kuin vaikkapa Pauli Hanhiniemi tai J. Karjalainen. N\u00e4iden verrokkien tavoin h\u00e4n osaa kasvattaa pienest\u00e4 ja tarkkaan valitusta yksityiskohdasta simppelin, p\u00e4\u00e4h\u00e4n j\u00e4m\u00e4ht\u00e4v\u00e4n laulun. Kolmikkoa yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6s se, ett\u00e4 kappaleissa palataan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti menneisiin aikoihin \u2013 viel\u00e4p\u00e4 omakohtaisella tai ainakin silt\u00e4 kuulostavalla tasolla. Kukaan heist\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vasiten mets\u00e4st\u00e4 riimej\u00e4. Ne mit\u00e4 polun varresta l\u00f6ytyy, poimitaan mukaan, mutta ei riimien per\u00e4ss\u00e4 sent\u00e4\u00e4n l\u00e4hdet\u00e4 m\u00e4tt\u00e4iden yli harppomaan.<\/p>\n Levyn avaava nimiraita \u201dViimeiset vanhat hyv\u00e4t p\u00e4iv\u00e4t\u201d on tarttuva menneiden per\u00e4\u00e4n kaihoilu. Meininki on sujuvaa, soljuvaa ja mieleen j\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4. Sen toteaminen, ett\u00e4 laulusta l\u00f6ytyy karjalaisuutta, ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n viittaus b\u00e4ndin kotiseutuun. Parempia aikoja muistellessa on pilke silm\u00e4kulmassa ja saattaapa siin\u00e4 joku kyynelkin kimmelt\u00e4\u00e4. Tekstiss\u00e4 piirret\u00e4\u00e4n menneiden aikojen Suomesta vuosien kultaama kuva. Nykyisyys tarjoaa referenssiksi l\u00e4hinn\u00e4 y\u00f6lliset vessaher\u00e4\u00e4miset, huoltamot, joilla ei autoa huolleta ja koko maailman polvilleen pist\u00e4v\u00e4n flunssan. Taustapeilin kautta liikennett\u00e4 seuraa my\u00f6s \u201dAjetaan viitt\u00e4kymment\u00e4\u201d \u2013 huomaamatta kyytiins\u00e4 hoilaamaan poimiva matkalaulu.<\/p>\n Videollisena ennakkoraitanakin julkaistu \u201dSyd\u00e4nmaantie\u201d hakee innoituksensa amerikanrokista. Kumarruksen kohteena olevat mellencampit ja pettyt sopivat luontevasti t\u00e4k\u00e4l\u00e4iseen maalaismaisemaan. Kitarav\u00e4likkeest\u00e4 tulee mieleen rakastumisen v\u00e4lttelyn vaikeus. \u201dMun vanha kitara\u201d ja \u201dBertta\u201d nostavat esiin muusikon parhaita kavereita. Akustista kitaraa kiitet\u00e4\u00e4n rennosti h\u00f6lk\u00e4ten ja kadonneen kissan per\u00e4\u00e4n huhuillaan levyn rokkaavimman raidan turvin. Kepeys tosin muistetaan rokatessakin.<\/p>\n Yht\u00e4 pitk\u00e4 kuin k\u00e4\u00e4nn\u00f6skappaleiden historia on Suomessa, on niiden onnistumisprosentti ollut vaihteleva. Suonna Konosen nimiin on vuosien saatossa kirjattu useampiakin onnistumisia t\u00e4ll\u00e4 saralla. Niihin menee my\u00f6s \u201dJuuret Iijoen t\u00f6rm\u00e4ss\u00e4\u201d. Tom Russellin alkuper\u00e4inen \u201dOctober In the Railroad Earth\u201d kertoo Jack Kerouacista. Suomennoksessa seikkailee Kalle P\u00e4\u00e4talo. Kappaletta ei ole ainoastaan k\u00e4\u00e4nnetty. Se on suomennettu.<\/p>\n Reggaepoljennolla ja haitarisoololla iloisesti yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 \u201dAuringonl\u00e4ikk\u00e4\u201d on yksi levyn t\u00e4ysosumista. Siin\u00e4kin katse on vankasti taaksep\u00e4in. Laiskottelevaa laulajaa ja h\u00e4nen kuulijoitaan ovat muistoihin viem\u00e4ss\u00e4 nyt limsapullon tasaamiset ja kurkkuun tarttuvat merirosvolantit. T\u00e4ss\u00e4 olisi aineksia kes\u00e4hitiksikin.<\/p>\n Er\u00e4s ominaisuus, joka erottaa Huojuvan ladon monista muista t\u00e4k\u00e4l\u00e4isist\u00e4 kantreilijoista, on tuotannon korkeahko hapokkaan hippicountryn pitoisuus. Paikoittain hyvinkin vuolaiksi yltyvien jamittelujen ja kitara-stilikkamaalailujen alkul\u00e4hteilt\u00e4 voi silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti t\u00e4hyst\u00e4enkin tunnistaa Neil Youngin – eik\u00e4 Grateful Deadin piknik-vilttik\u00e4\u00e4n taida kaukana olla. Kaihoisasti mietiskelev\u00e4 \u201dKev\u00e4\u00e4n hopeinen virta\u201d ny\u00f6kk\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n suuntaan.<\/p>\n Levyn lopuksi on tarjolla viel\u00e4 kahden kappaleen verran samaa osastoa. Vartiainen ja Kononen vuorottelevat pidemm\u00e4n kaavan mukaan sooloteht\u00e4viss\u00e4. The Ozark Mountain Daredevilsin laulukirjasta suomennettu p\u00e4\u00e4t\u00f6s \u201dVaaran laella\u201d, jossa muuten taidetaan olla sieniretkell\u00e4, uhkaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 Minna Kettuselta lainatun \u201dRakkaust\u00e4hden\u201d varjoon. Jylh\u00e4n komeita kokonaisuuksia ovat kuitenkin kumpikin.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4kin Suonna Konosella lienee useampi uusi tarina kehittym\u00e4ss\u00e4 ja projekti ty\u00f6n alla. Mielenkiinnolla odotellaan, mit\u00e4 sielt\u00e4 seuraavaksi tulee ja miss\u00e4 formaatissa.<\/p>\n MARKO AHO<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Oli tarina miten hyv\u00e4 tahansa, huonosti kertomalla sen voi vesitt\u00e4\u00e4. Vastaavasti hieman k\u00f6yk\u00e4isempikin juonikuvio saattaa taitavan kertojan v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4n\u00e4 kasvaa legendaksi. Huojuvan ladon nokkamies Suonna Kononen taitaa tarinankerronnan monissa muodoissaan.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":491,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"nf_dc_page":"","footnotes":""},"categories":[49,4],"tags":[],"class_list":["post-490","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-arviot","category-levyt"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/490","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=490"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/490\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":492,"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/490\/revisions\/492"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/491"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=490"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=490"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=490"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Huojuva lato<\/h2>\n
Viimeiset vanhat hyv\u00e4t p\u00e4iv\u00e4t<\/h2>\n