{"id":880,"date":"2021-09-03T11:38:20","date_gmt":"2021-09-03T09:38:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/?p=880"},"modified":"2021-09-03T11:56:09","modified_gmt":"2021-09-03T09:56:09","slug":"raportti-ja-kuvat-saariblues-2021-tampere","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/2021\/09\/03\/raportti-ja-kuvat-saariblues-2021-tampere\/","title":{"rendered":"Raportti ja kuvat: Saariblues 2021, Tampere"},"content":{"rendered":"<p><em><a href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/bluesfinlandcom\/albums\/72157719728189344\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Kuvat<\/a> ja teksti: Marko Aho<\/em><\/p>\n<p><strong>Se lienee jo vanha uutinen, ett\u00e4 viimeiset puolitoista vuotta on ollut korostetun hankalaa aikaa kulttuuri- ja tapahtuma-aloille. Konsertteja ja festivaaleja on alati muuttuvien ja tulkinnanvaraisina h\u00e4ilyvien rajoitusten puristuksessa toiveikkaasti j\u00e4rjestetty, siirretty ja peruttukin. Jo entuudestaan ep\u00e4varmoilla aloilla alkavat hymyt olla harvassa ja soittajien sopassa sattumat v\u00e4hiss\u00e4.<\/strong><!--more--><\/p>\n<p>Tampereen Viikinsaaressa juhlittava Saariblues on onnistuttu molempina poikkeusvuosina viem\u00e4\u00e4n l\u00e4pi kunnialla. L\u00e4hdin elokuun loppupuolella tsekkaamaan meiningin innolla, vaikka olinkin hieman ep\u00e4ilev\u00e4inen lauttakyytien suhteen. Arvelin 20 minuutin matkan saareen ja etenkin illan p\u00e4\u00e4tteeksi pois sielt\u00e4 \u2013 kun kaikki pyrkiv\u00e4t liikkeelle yht\u00e4 aikaa \u2013 muodostuvan rajoitusten my\u00f6t\u00e4 siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi pullonkaulaksi. H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n hyvin homma kuitenkin hoitui. Useampikin Hopealinjan \u201dViikin Line\u201d torjui ruuhkia nonstoppina, eik\u00e4 ryysis p\u00e4\u00e4ssyt muodostumaan kohtuuttomaksi. Festivaalin j\u00e4rjestelyist\u00e4 vastannut Nem Agency my\u00f6s tarjosi Laukontorilla maskin ja pienen k\u00e4sidesipullon jokaiselle saareen l\u00e4htij\u00e4lle. Ilahduttavan moni n\u00e4ytti ottavan tarjotut \u201dev\u00e4\u00e4t\u201d vastaan ja niit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4nkin.<\/p>\n<p>Illaksi ennustetut ja mainettaan vaatimattomimmiksi j\u00e4\u00e4neet sateet varmasti karsivat pandemiapelon ohella juhlakansaa. Siit\u00e4 huolimatta Saariblues ker\u00e4si t\u00e4n\u00e4 vuonna kokoon 1100 juurevan musiikin yst\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Viime kes\u00e4n\u00e4 en Saaribluesiin ehtinyt, mutta kuulin, ett\u00e4 jo silloin oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 nykyinen lavaj\u00e4rjestely. Kes\u00e4ll\u00e4 2019, kun \u201dentisen normaalin aikana\u201d festareilla vierailin, oli pienempi lava tunnelmallisessa tanssisalissa ja iso lava sen pihassa. Tuolloin kaikki tapahtui kootusti Ravintola Viikinsaaren takaisella kent\u00e4ll\u00e4. Nyt iso lava oli siirretty seuraavan nurmikent\u00e4n per\u00e4lle ja sen entisen paikan tiet\u00e4mill\u00e4 sijaitsi pikkulava. Tanssisali oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vain satunnaisena lev\u00e4hdyspaikkana ja sateensuojana. Aktiviteettien siirt\u00e4minen kokonaisuudessaan ulkoilmaan ja juhla-alueen tuntuva laajentaminen mahdollisti turvav\u00e4lien s\u00e4ilytt\u00e4misen koko illan ajan. Pitkin festivaalialuetta sijoitellut pitk\u00e4t p\u00f6yd\u00e4t penkkeineen toimivat my\u00f6s tehokkaina v\u00e4en jakajina.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4lavalla esiintyiv\u00e4t Erja Lyytinen, Heikki Silvennoinen Band sek\u00e4 Marjo Leinosen ja Knucklebone Oscarin Night Fighters. Pikkulavalta v\u00e4liaikaohjelmaa tarjoilivat Pepe Ahlqvist duo ja Ilari Siekkinen. Pikkulava sijaitsi k\u00e4tev\u00e4sti vessamatkan varrella ja ruokakojujen l\u00e4heisyydess\u00e4. Kokonaisuudesta muodostuikin viihdytt\u00e4v\u00e4, t\u00e4ysipainoinen ja ennen kaikkea toimiva.<\/p>\n<p>Nelj\u00e4n j\u00e4lkeen Viikinsaareen matkatessa ei s\u00e4\u00e4ennuste vaikuttanut maallikon silmink\u00e4\u00e4n turhan hyv\u00e4lt\u00e4. Auringonpaisteisesta satamasta l\u00e4htenyt lautta seilasi tummanharmaan ja yh\u00e4 synkkenev\u00e4n pilvimassan alle. Puolimatkassa ropsahtelivat ensimm\u00e4iset pisarat. Pian sade yltyi t\u00e4yteen vauhtiinsa. Perjantai-iltana Viikinsaaressa konsertoineen Ismo Alangon yleis\u00f6 oli tallonut edelt\u00e4vien p\u00e4ivien j\u00e4ljilt\u00e4 kostean maan jo valmiiksi \u201dWoodstock-kuntoon\u201d. Yksi jos toinenkin kuului maihin noustessaan ep\u00e4ilev\u00e4n, ett\u00e4 \u201dMit\u00e4h\u00e4n t\u00e4st\u00e4 viel\u00e4 tulee.\u201d My\u00f6s itse ostin ensit\u00f6ikseni kertak\u00e4ytt\u00f6isen sadetakin, vaikka ei se n\u00e4in rotevan roikaleen ylle mahtunutkaan \u2013 saisinpa tiukan paikan tulleen edes kameralaukun suojattua.<\/p>\n<p>\u201dKuka pys\u00e4ytt\u00e4isi sateen?\u201d on John Fogerty tivannut laulussaan jo vuosikymmeni\u00e4. T\u00e4h\u00e4n saatiin Saaribluesissa viimeinkin vastaus. Marjo Leinosen aloittaessa osuutensa v\u00e4h\u00e4n viiden j\u00e4lkeen sade nimitt\u00e4in taukosi, eik\u00e4 sen koommin palannut juhlakansaa piinaamaan.<\/p>\n<ul>\n<li><a href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/bluesfinlandcom\/albums\/72157719728189344\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Katso kuvagalleria Saaribluesista<\/strong><\/a><\/li>\n<\/ul>\n<p>Illan rehvakkain show n\u00e4htiin heti k\u00e4rkeen. Leinosen ja Knucklebone Oscarin Night Fighters on kerrassaan mainio ryhm\u00e4. Kumpikin keulakuva tunnetaan itse\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 tulkitsijana ja heitt\u00e4ytyv\u00e4n\u00e4 esiintyj\u00e4n\u00e4. Persoonien vahvuus ja r\u00e4iskyvyys ei l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina ole kaikkein otollisin rakennusaine yhteisty\u00f6lle, mutta t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa lopputulos nousi vaivatta osiensa summaa korkeammaksi. Setiss\u00e4 kuultiin limitt\u00e4in poimintoja kummankin repertuaarista. Meno \u00e4ityi jopa hillitt\u00f6m\u00e4ksi. Oscar intoutui my\u00f6s yleis\u00f6n sekaan soittamaan. J\u00e4ntev\u00e4n groovesti rokannut b\u00e4ndi sis\u00e4lsi toimivan yhdistelm\u00e4n tuttuja aineksia. Kosketinsoittaja Risto \u201dHillside\u201d Kumpulainen on soittanut useissa Oscarin projekteissa. Rumpali Sande Vettenranta puolestaan taitaa kuulua kaikkiin Leinosen b\u00e4ndeihin ja basisti Mikko Murtomaa on aiemmin n\u00e4hty heid\u00e4n rinnallaan ainakin Big Feet and La La:n riveiss\u00e4.<\/p>\n<p>Heikki Silvennoinen Band oli liikkeell\u00e4 leppoisalla jamimeiningill\u00e4. Leppoisuus ei t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ole v\u00e4h\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n pois soiton tiukkuudesta. Komppiryhm\u00e4n\u00e4 toimineiden Harri Rantasen ja Mika Liljan kyydiss\u00e4 blues ja rock kulkevat luonnikkaasti. Toisena kitaristina kokoonpanoa t\u00e4ydensi monipuoliseksi soittajaksi osoittautunut Pasi Ojala. Nelikon yhteissoitosta paistoi kauttaaltaan l\u00e4pi hyv\u00e4 fiilis. Taustalauluihin osallistui jokainen ja ne soivat komeasti. Setiss\u00e4 kuultiin niin Silvennoisen omaa materiaalia kuin oivallisia lainojakin. Tyylillisist\u00e4 painotuksista saattoi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vahvoja kuusikymmenlukuisia s\u00e4vyj\u00e4. Kappaleiden v\u00e4liss\u00e4 hyv\u00e4ntuulisesti sanaillut Silvennoinen mainitsi Ojalan olevan mukana siksi, ett\u00e4 h\u00e4n itse ei jaksa soittaa kaikkia kitaraosuuksia. Is\u00e4nn\u00e4n ottein Silvennoinen kuitenkin Flying Finn -kitaraansa k\u00e4skytti.<\/p>\n<p>Illan p\u00e4\u00e4tteeksi pirkanmaalaisen mets\u00e4n laidassa koettiin kansainv\u00e4lisen tason show. Erja Lyytinen osoitti b\u00e4ndeineen, etteiv\u00e4t maailmalta kantautuneet kehut ole olleet liioittelevia. Kitara soi uljaasti ja koko ryhm\u00e4 on huimassa iskukunnossa. Lyytisen combossa soittaa bassoa Tatu Back, koskettimia Miika Aukio ja rumpuja Iiro Laitinen. Vaikka nelikon yhteispeli saumatonta tiimity\u00f6st\u00e4 onkin, niin miss\u00e4\u00e4n vaiheessa ei tullut ep\u00e4selvyytt\u00e4 siit\u00e4, kuka showta johtaa.<\/p>\n<p>Erja Lyytinen on l\u00f6yt\u00e4nyt oman tyylins\u00e4 sopivan et\u00e4\u00e4lt\u00e4 niin sanotusta perusbluesista. Juurista ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4, mutta bluesrockissa paino on sen verran tuhdisti j\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 sanalla, ett\u00e4 laajemmatkaan kansanosat eiv\u00e4t meininki\u00e4 karsasta. Pimentyneess\u00e4 syysillassa my\u00f6s valot toimivat edukseen. Keikka oli komea p\u00e4\u00e4t\u00f6s komealle festarille.<\/p>\n<p>Pikkulavalla ennen Lyytist\u00e4 mojovaa juurihoitoa kahden kitaran voimin tarjonneet is\u00e4 ja poika Ahlqvist eiv\u00e4t bluesia v\u00e4istelleet tai sen annostelussa pihdanneet. Pitk\u00e4lti perusasioissa pit\u00e4ytynyt yhteissoitto oli viihdytt\u00e4v\u00e4n rouheata. Oli mukava panna merkille, ett\u00e4 perint\u00f6tekij\u00e4t ja kotikasvatus ovat koulineet Joel Ahlqvistista oivallisen bluesikon. Tosin my\u00f6s se k\u00e4vi j\u00e4lleen kerran varsin selv\u00e4ksi, ett\u00e4 \u201dpojasta polvi paranee\u201d -sanonnan toteen saattaminen on h\u00e4nelle tehty harvinaisen haastavaksi urakaksi.<\/p>\n<p>Jos ei illan p\u00e4\u00e4esiintyj\u00e4 pysytellyt tiukkapipoisimpien bluesm\u00e4\u00e4ritelmien puitteissa, niin eip\u00e4 se bluespipo kirist\u00e4nyt pikkulavalla ensimm\u00e4isen\u00e4 esiintyneell\u00e4 Ilari Siekkisell\u00e4k\u00e4\u00e4n. Taustoja laulaneen Heli Hyttisen ja perkussioita soittaneen Make Virtasen kanssa h\u00e4n viihdytti yleis\u00f6\u00e4 vankasti Neil Young -painotteisella ohjelmistolla. Se tarjosi sopivan v\u00e4lipalan sinisempien s\u00e4velten lomaan. Monet niist\u00e4kin, jotka eiv\u00e4t vasiten tulleet \u201dIllua\u201d diggailemaan, n\u00e4yttiv\u00e4t ohikulkeissaan seisahtuvan kuuntelemaan.<\/p>\n<p>Saaribluesin t\u00e4m\u00e4nvuotista tarjontaa kuulin etuk\u00e4teen parissakin eri yhteydess\u00e4 luonnehdittavan yll\u00e4tyksett\u00f6m\u00e4ksi. Niin tai n\u00e4in, niin eip\u00e4 yleis\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4nyt j\u00e4\u00e4v\u00e4n yll\u00e4tyksi\u00e4 kaipaamaan. Heille riitti vallan mainiosti laadukas kattaus juurevaa musiikkia ja sen mukanaan tuoma lupaus viel\u00e4 joskus koittavista valoisammista ajoista. Optimistisimmissa visioissa tunnelin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kajastaakin jo valoa. Toivotaan, ettei se ole vastaantuleva juna.<\/p>\n<p>MARKO AHO<\/p>\n<ul>\n<li><a href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/bluesfinlandcom\/albums\/72157719728189344\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Kuvagalleria<\/strong><\/a><\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuvat ja teksti: Marko Aho Se lienee jo vanha uutinen, ett\u00e4 viimeiset puolitoista vuotta on ollut korostetun hankalaa aikaa kulttuuri- ja tapahtuma-aloille. Konsertteja ja festivaaleja on alati muuttuvien ja tulkinnanvaraisina h\u00e4ilyvien rajoitusten puristuksessa toiveikkaasti j\u00e4rjestetty, siirretty ja peruttukin. Jo entuudestaan ep\u00e4varmoilla aloilla alkavat hymyt olla harvassa ja soittajien sopassa sattumat v\u00e4hiss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":881,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"nf_dc_page":"","footnotes":""},"categories":[49,15,112,109],"tags":[54,127,128,129,18],"class_list":["post-880","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-arviot","category-festivaalit","category-tapahtumat","category-toimituksen-valinta","tag-erja-lyytinen","tag-heikki-silvennoinen","tag-knucklebone-oscar","tag-marjo-leinonen","tag-saariblues"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/880","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=880"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/880\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":882,"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/880\/revisions\/882"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/881"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=880"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=880"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blues-finland.com\/blogi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=880"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}