28.5.2017
Gregg Allman 1947 - 2017
Gregg Allman on poissa
Gregory LeNoir Allman kuoli 69-vuotiaana 27. toukokuuta. Muun muassa
vakavista maksasairauksista kärsinyt Allman oli sairastanut pitkään.

Blues-Finland.com julkaisee uusintoina arvion Allmanin
omaelämäkertakirjasta sekä soololevystä "Low Country Blues".

- - - -

Gregg Allmanin
omaelämäkertakirja ilmestyi toukokuussa 2012. Kirja kantaa
samaa nimeä kuin aiheensa 60-luvun lopulla säveltämä blues ”My Cross to Bear”.
Haamukirjoittajana toimi
Alan Light ja opuksen kustansi HarperCollins.

The Allman Brothers Bandin ja itsensä Gregoryn kovimmat fanit ovat
varmuudella lukeneet tärkeimmät aikaisemmat kirjat. Isoveli
Duaneen keskittyvä
”Skydog” (
Randy Poe, kustantaja Backbeat Books) ilmestyi vuonna 2008.
Bändihistoriikki ”Midnight Riders” (
Scott Freeman, kustantaja Little, Brown and
Company) näki päivänvalon jo 1996.

Nyt puheenvuoron saa Gregory LeNoir Allman. Aikaisemman kirjallisuuden
sisältöön nähden uutta faktatietoa (jota musiikkikirjojen lukijat aina janoavat)
tulee melkoisen vähän. Päähenkilön omaa ääntä, mielipiteitä ja tilitystä on
tarjolla senkin edestä.
.
Minkälaista ristiä Gregg siis kantaa?
Menetetyn isoveljen ikävää. Viinan kiroja.
Riippuvuutta kovista huumeista. Kuuden
kariutuneen avioliiton tuottamia
epäonnistumisen tunteita – eiköhän siinä ole
jo yhdelle miehelle kylliksi?

Entinen soittokaveri
Dickey Betts ja vaimo
(niin ikään entinen)
Cher nousevat alati
kummittelevan Duane-haamun ohella kirjan
keskeisiksi henkilöiksi. Gregg ei yritä
pätkääkään peitellä Bettsiä kohtaan
kokemaansa syvää vihaa ja inhoa. Ei siis
ihme, ettei Betts enää soita Allman
Brothersissa; ihme on, että yhteinen taival
päättyi vasta vuonna 2000.

Hyvää Bettsistä kirjoitettua sanaa saa
etsimällä etsiä. Oli mies kulissien takana
kuinka paha kusipää hyvänsä, pieni
myönnytys olisi ollut paikallaan – onhan
Betts mies, joka sävelsi bändin kaikkien
aikojen hitin ”Ramblin' Man” ja on vastuussa
koko joukosta legendaarisia biisejä. Gregg muistaa jopa piikitellä Bettsin omaa
bändiä
The Great Southernia, koska se soittaa samanlaisessa orkestraatiossa
kuin The Allman Brothers Band.

Cherin räväkkä persoonallisuus saa paljon suitsutusta ex-siipalta. Kuuluisa
laulaja-näyttelijä oli Greggin siihenastisista vaimoista pitkäkestoisin (tämä siis
viittaa avioliiton pituuteen eikä, hmm, fyysisiin ominaisuuksiin) ja jääkin hieman
epäselväksi, millaisiin syihin yhteiselo tyssäsi.

”My Cross to Bear” -niteellä ei ole varsinaisia kirjallisia ansioita. Muusikon ja
ihmisen nahan alle päästään silti melkoisen hyvin. Allman ei lainkaan peittele
epätoivoista heroiinikoukkuaan tai säälittävää juoppouttaan. Hän kertoo
suoraan, mitkä levyt olisivat saaneet jäädä tekemättä ja mistä hän on erityisen
ylpeä (muun muassa uusin soololevy ”
Low Country Blues” kuuluu jälkimmäisiin).

Välillä mennään ruohonjuuritasolle vaivaannuttavan intensiivisesti. Kiinnostaako
ketään, kuinka monta kokkeliviivaa vedettiin, montako votkapulloa kumottiin,
kuinka monta kierrosta jotain satunnaista vosua köyrittiin?

Tarina on rankka, yksityiskohtainen ja todentuntuinen. Kirjan loppuessa saa
kuvan miehestä, joka on tyytyväinen nykyhetkeensä. Hän on ylpeä
raitistumisestaan, lapsistaan ja musiikistaan. Eikä naimarintamallakaan olla
epätoivoon vajottu: Gregg, 64, suunnittelee avioliittoa 24-vuotiaan
Shannon
Williamsin
kanssa.
20.4.2011
Perinneblues Allmanin ja
Burnettin käsittelyssä
Gregg Allman tekee tribuutti- ja
julkisuustyötä uusimmalla soololevyllään
"Low Country Blues". Tuottaja T-Bone
Burnett antaa levylle erityisleiman. Yksi
uusi originaalibiisikin kuullaan.

Gregg Allman
on jo parhaat sävellyksensä
tehnyt. Hänen laulukirjastaan löytyy iso
joukko klassikkobiisejä, joten runoratsun
laukan hidastuminen on ymmärrettävää.
Edellisestä uutta originaalimateriaalia
sisältävästä levystä (
The Allman Brothers
Bandin
"Hittin' the Note") on kulunut
kahdeksan vuotta ja varsinaisesta
soololevystä peräti neljätoista.
Allman päättikin tehdä levyllisen perinteistä bluesia. "Kauneusvirheenä" on vain
yksi originaalikappale. Albumilla versioidaan alan mestareita
Skip Jamesista B.B.
Kingiin
. Teos sai nimen "Low Country Blues".

Tuottaja
T-Bone Burnettin kosketus käy ensimmäisistä tahdeista asti selväksi.
Yleinen soundi henkii vuosikymmenien takaista maailmaa; kontrabasso on
komeasti pinnassa, rummut kumisevat sumeasti ja kitarassa on tyylikästä säröä.
Kokonaisuus on lähes yksi yhteen aiempien Burnett-tuotosten, muun muassa
B.B. Kingin "
One Kind Favor" -levyn, kanssa.

Junior Wellsin "Little by Little" kertoo nasevasti, mistä The Allman Brothers
Bandin musiikissakin (nimenomaan Greggin sävellyksissä) on kyse. Juuret ovat
perinteisessä bluesissa, kulmia hieman suoristellaan ja heitetään joukkoon
verratonta instrumentalismia. Vuonna 2011 Wells-klassikolla kuullaan Greggin
legendaariset urut sekä
Dr Johnin aina vetoavat pianokuviot.

"Low Country Bluesilla" on mukavasti tyylivalikoimaa. Löytyy kunnon
maaseutubluesia (Skip James: Devil Got My Woman), rockabillya (kansansävelmä
I Believe I'll Go Back Home), laahaavaa klubitunnelmaa (Amos Milburn: Tears
Tears Tears) ja pitkittyvää, karua manausta (kansansävelmä Rolling Stone).

Erityisiä tähtihetkiä on puhallinsektiolla. Se tuo upean tatsin varsinkin
Bobby
"Blue" Blandin
kappaleelle "Blind Man".

Albumin ainoa uusi raita on Allmanin ja
Warren Haynesin "Just Another Rider".
Sävellyksenä se on kuin suoraan Allman Brothersin repertoaarista, joskin
pesunkestävällä T-Bone Burnett -soundilla toteutettuna. Jälleen kerran jostakin
mystisestä matkamiehestä tarinoiva teos on ihan kiva veto, joka Allman Brothers
-levyllä edustaisi vakaata keskitasoa.

"Low Country Blues" on tyylikäs blues-tribuutti. Burnettin tuotanto nostaa
tuntuvasti sen arvoa, tavanomaisilla studiokeinoilla toteutettuna levyn
taiteellinen merkitys olisi todella vähäinen. Albumilla on suuri julkisuusarvo: se on
menestynyt loistavasti jopa valtavirrassa ja on siten varmuudella tuonut
blues-musiikille uusia faneja.

Gregg Allman on aina korostanut bluesin tärkeyttä sekä bluesin ja rockin
saumatonta liittoa. "Low Country Bluesilla" rock-tähdeksi leimautuva artisti
kuullaan kuitenkin juurimateriaalin parissa intensiivisempänä kuin koskaan.

Blues-Finland.com kunnioittaa Gregg Allmanin muistoa.

PASI TUOMINEN
.

Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit
Kuunteluhuone
 |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English
.

Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2017
.
Etusivulle
Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit  |  Kuunteluhuone  |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English
     
 
 
     
     
UUSIMMAT