Blues-Finland.com - Pakkasukko Blues & Jazz 2016, Kemi

PAKKASUKKO BLUES & JAZZ 2016, KEMI – RAPORTTI

9.2.2016 Kuvagalleria

Nikki Hill

Lapin festivaalilatu löysi Kemiin
Pakkasukko Blues & Jazz toi Saariselän ja Ylläksen avaaman uran maaliin.
Nikki Hill ja Honey B & T-Bones ansaitsivat paikat sankan yleisön
suosikkeina.

Kemin talvitapahtuman alkaessa kaupunki kylpi upean kuulaassa talvisäässä.
Mutta kun Nikki Hill -niminen meteoriitti iskeytyi tantereeseen, ei
kuvainnollisesta pakkasukosta jäänyt kuin märkä läntti kaupungin kaduille. Toden
totta: Pakkasukko Blues & Jazzissa koetun tulikuuman rokkipyrskähdyksen
jälkeen Meri-Lapinkin leveysasteilla tarvottiin loskassa.

Nuori amerikkalaislaulaja Nikki Hill yhtyeineen oli Pakkasukon odotetuin esiintyjä.
Odotukset viisikko lunasti viimeisen päälle. Sekä perjantaina Ankkurissa että
lauantaina isommassa tilassa Merihovissa sankka yleisö saatiin villiksi.

Oivallinen albumi "Heavy Hearts, Hard Fists" otti ansaitusti suuren osan Nikki Hill
Bandin seteissä. Rollareiden hengessä mahtavasti rullaava "Struttin'" nousi
kohokohdaksi molempina iltoina. Kun perjantain setin alku oli jäänyt hieman
tunnustelevaksi, bändi otti vahingon korkojen kanssa takaisin ja avasi lauantaina
terävällä singlehitillä "(Let Me Tell You 'Bout) LUV".

Albumikappaleista myös nimibiisi sekä "Mama Wouldn't Like It" toivat vipinää
lapikkaaseen. "I'm Gonna Love You" taas on levyn mehevin blues: Kemissä
kitaristi Matt Hill lisäsi kierroksia heittämällä sekaan hurjan boogievälikkeen, joka
nosti mieleen John Lee Hookerin klassikkotemput. Nikki Hillin vähemmälle
huomiolle jäänyttä debyyttilevyä muistettiin rockabillyrytmisellä kipaleella "I've
Got a Man".

Vanhanaikaisesti ajatellen yksi Nikki Hill Bandin erikoisuuksista on "valkoisen" ja
"mustan" musiikin risteyttäminen. Valkoisesta rockista olivat näyttöjä (eivätkä
jäljet mustille lähteille ole kovinkaan pitkät) CCR:n "Travelin' Band", Rollareiden
"Honky Tonk Women", Elviksen "Trouble" ja kaikkein mojovimpana AC/DC:n "If
You Want Blood (You've Got It)".

Little Richard -klassikko "Keep A-Knockin'" yhdistyi makeasti omaan menopalaan
"Oh My". Kemin-vierailu päättyi "Twistin' the Night Away" -standardiin; kappale
on sinänsä letkeä, mutta Nikki Hill Band räjäytti sen ilmoille maanvyörymäisellä
lopetuksella.

Koko viisikko viihtyi Pakkasukossa ilmeisen hyvin. Nikki uurasti laulajana seisoen
jokaisen nuottinsa takana, ja riittipä aikaa soittokavereiden sparraamiseenkin.
Varsinkin Matt Hill koruttomine Telecaster-soundeineen ja raisuine mimiikkoineen
oli liekeissä. Ryhmässä on aitoa baaribändin viehätystä, ja stadionelkeet
toivottavasti pysyvätkin poissa.

Nikin äänessä on voimaa ja Wanda Jacksonin mieleen tuovaa narinaakin.
Karttuvien mailien myötä tulkintaan on lupa odottaa kypsyyttä ja syvyyttä.
Hänestä saadaan loistava jatkaja esimerkiksi Bettye LaVetten avaamalle polulle.

Basisti sai potkut

Suomalaisen rytmimusiikin peruskalliota Honey B & T-Bonesia ei nähdä
alituiseen Lapissa. Kävikin heti vaivatta selväksi, että yhtyettä oli odotettu.
Vastaanotto oli loistava. HBTB vastasi takaamalla täysipainoisen keikan
Merihoviin sulloutuneelle kansalle.

Orkestraatio kasvoi hiljalleen Aija "Honey B" Puurtisen ja Esa Kuloniemen
duoaloituksesta nykymuotoiseksi kvartettikokoonpanoksi. Rumpuihin asteli
J Salonen ja basson varteen Pekka Rajamäki. Kun parhaimmillaan kaikki neljä
vielä laulavat, kuulostaa yli 30-vuotias bändikin uudelta.

Yleisöstä vaadittiin Aijaa basistiksi, mutta tämä kertoi antaneensa itselleen
toimesta potkut. Vastuun siirtymistä Rajamäelle käsiteltiin osuvasti "Hot Dog
Man" -biisissä, joka pitää sisällään bassosoolon.

Merihovissa ihastuttivat Bo Diddley -biittiä mukaileva "Casting My Spell", julmasti
noituava "Dry" ja aina upea Americana-pala "Clean Train". "Mojo Boogie" päästi
Esan slide-taidot irti, ja yleisöä osallistettiin "Shake Your Moneymaker"
-laulatuksella (joka on hauska, mutta jo liian tuttu juttu).

Kuloniemi, Salonen, Puurtinen. Lisää kuvia galleriassa

Kvartettimuotoinen Honey B & T-Bones venyy moneen ja jättää musiikilliset raja-
aidat muiden huoleksi. Kemissä Aijan ja Esan välillä huokui suorastaan
hekumallinen yhteys. Salonen vakuutti luovilla rumpukuvioillaan, ja lyömäaseiksi
kelpasivat välillä marakassitkin. Rajamäki tuo kokonaisuuteen vankkaa
bassottelua ja Aijan mielestä suotuisaa ulkonäköäkin…

Honey B & T-Bonesin keikalla oli myös raakaa uutisarvoa. Bändi kertoi, että
leijaileva, Puurtisen taitavat laululinjat sisältävä "Easy Baby" -kappale julkaistaan
singlenä ja videona perjantaina 12. helmikuuta.

Musiikillista kebabia

Vauhtiryhmä White Knuckles Trio esiintyi Merihovissa perjantaina tutun
energisesti. Sanomaa julistettiin huimalla laukalla "Rock My Soul", ja "You've Got
to Lose" eteni Mr Hillsiden vastustamattoman pianoriffin voimin. Trion vahvuudet
pääsivät oikeuksiinsa myös Allen Toussaint-, Snooks Eaglin- ja Freddie King -
lainoin.

Suomalaiset tulkinnat musiikista, joka omaa afroamerikkalaiset juuret, huvittavat
hieman bändiä itseäänkin. "Vähän niin kuin iisalmelaista kebabia", rumpali-laulaja
Yukka White luonnehti bändin musaa.

Setin jälkeen yleisö janosi White Knuckles Trioa encoreen. Mr Hillside ja kitaristi
Knucklebone Oscar olivat valmiit vastaamaan haasteeseen, mutta duona
hommaa ei sentään hoidettu. Oscar kertoi, että Yukka Whiten ääni meni
äskettäisellä Memphis-matkalla niin heikkoon kuntoon, että Kemissä se sanoi
sopimuksensa – toivottavasti tilapäisesti – irti.

White Knuckles Trio tunnetaan väkevyydestään, mutta Pakkasukko-viikonlopun
energiapalkinto kuuluu itseoikeutetusti Saverio Maccnelle. Torniossa asuva
argentiinalainen kitaristi-laulaja temmelsi lauantaina Ankkurissa miltei koomisen
tarmokkaasti. Häntä säestänyt suomalainen Double Ace -kaksikko oli juonessa
mukana ja loi lattiaa järisyttäneen komppivallin; hurjimmissa biiseissä basisti
Mikko Raappana taisi soittaa enemmän nuotteja kuin moni lungimpi kollega
vuodessa.

Saverio Maccne. Lisää kuvia galleriassa

Maccnen bändi luovi blues-rockin maastoissa, mielessään muiden muassa Jimi
Hendrix ja Stevie Ray Vaughan. Melko rohkeaa tarttua kappaleisiin, kuten "All
Along the Watchtower" ja "Purple Haze", mutta yleisön reaktio vahvisti, että
Saverio Maccne & Double Ace läpäisi kovan testin.

Bo Weavil puolestaan heitti paljon rootsimman osuuden. Ranskalainen
laulaja-kitaristi-huuliharpisti, tukenaan vain rumpali, ei kosiskellut tanssikansaa,
vaan ajoi yleisöä hypnoottisen monotoniseen maailmaan. Jos paikalla oli
vaikkapa Pohjois-Mississipin mäkiseudun bluesin ystäviä, heidän kirjanpidossaan
Bo Weavil harppasi varmasti koko viikonlopun huippukohdaksi. Vakuuttavaa!

Kanttori ja kameleontti

Jump4Joy, showbändi Tukholmasta, sai nauttia perjantaina ihanteellisesta
esiintymisajasta. Ankkuri oli pullollaan väkeä, ja jalan alle mennyt musiikki oli
enemmän kuin paikallaan. "Te suomalaiset sentään osaatte tanssia ja juoda
samaan aikaan", laulaja-pianisti Ulf Sandström ihaili härmäläistä moniajoa. "Me
ruotsalaiset kun olemme vähän huonompia juomaan."

Pakkasukko-kansa jorasi innokkaasti muun muassa "Hello Josephine"- ja "Early in
the Morning" -rallien tahtiin. Stop-time-bluesiksi sovitettu "Blueberry Hill" oli nasta
veto. Sandströmin ja saksofonisti Bo Gustafssonin akseli toimii Jump4Joyn
keskiössä. Rytmikaksikon nivoutuminen kokonaisuuteen kertoo vahvasta
osaamisesta ja yhteissoittamisesta. Varsinkin basisti Surjo Benighin kuviot ovat
taattua laatua.

Pääkaupungista Kemiin kvartettivahvuudella saapunut Frim-Fram osoitti, että
kun urkuihin otetaan Sami "Kanttori" Nieminen, mikään ei voi mennä pieleen.
Frim-Fram Quartetilla oli Merihovin stagella mukavaa yhdessä, ja varsinkin
saksofonisti Sirpa Suomalaisen ja kitaristi Juki Välipakan välillä säkenöi. Juki
hoitaa laulamisen, mutta yhdessä sävelmässä pääsi Sirpakin vokalistin hommiin.
Frim-Fram soittaa pääosin omaa materiaaliaan, jota löytyy nasevalta levyltä
"Let's Talk".

Procol Harumin klassikkomateriaali sai aitokemiläisen käsittelyn, kun hivenen
itseironisesti nimetty Mika & Pullasormet kapusi lavalle. Niin suuret hitit (A
Whiter Shade of Pale, As Strong as Samson, Pandora's Box) kuin vähän
vähemmänkin tunnetut kappaleet (Toujours l'amour) käsiteltiin osaavasti.
"Conquistador" meni niin kivasti, että se heitettiin varsinaisen setin jälkeen vielä
encorenakin.

Viikonlopun kameleontti oli Jussi Raulamo. Hän soitti DJ Frankly Jo'n
ominaisuudessa levymusaa Ankkurissa perjantaina ja lauantaina. Kun koitti
hänen vuoronsa astua stagelle yhden miehen yhtyeenä, nimi muuttui tutusti Jo'
Buddyksi. Pakkasukossa esiintyivät lisäksi tyylikästä 'musiikkiopistojazzia'
soittanut Ruokangas Duo, Olli Ontrosen ärhäkkä bändi Mighty Shitty ja
sunnuntain päätösjamit blues-rockilla avannut paikallinen ryhmä Pigmill.
Merihovissa ja Ankkurissa pidettyjen tilaisuuksien lisäksi Chillout isännöi
lauantaisia iltapäiväjameja.

Klassikkokapakka Ankkurin tunnelmaa. Lisää kuvia galleriassa

Pakkasukko Blues & Jazz vuosimallia 2016 ylsi yleisömäärään, joka antaa
järjestäjille kaikki avaimet tapahtumien jatkumiselle. Nurjat puoletkin tulivat esiin,
kun porukkaa oli paljon ja tunteet pinnassa. Turhan monelle kovaääninen
sosialiseeraaminen ja juopottelu olivat musiikkia tärkeämpää. Kukin saa toki
juhlia tavallaan – niin kauan kuin sopu säilyy.

Perjantain ja lauantain pääsessiot venyivät hyvinkin kahdeksantuntisiksi, joten
tottuneenkin festarikävijän kestävyyttä koeteltiin. Onnistuneet bändivalinnat ja
hyvin pitänyt aikataulu kuitenkin nostivat kokonaisuuden helposti plussan
puolelle.

Kemin rytmimusiikin ystävät -yhdistys – erityisesti pääjehut Antti Pasanen ja
Tuomas Laajoki – järjestää Pakkasukon lisäksi muitakin musiikkitapahtumia.
Pasanen nimesi Pakkasukon osuvasti "kuin juhannukseksi keskellä talvea". Viime
vuoden festivaali The Paladinsin johdolla meni nappiin. Pontta riitti silti täksikin
talveksi.

"Kaikki esiintyjät olivat omalla tavallaan hienoja", Pasanen iloitsi.
"Suuruusluokassa Pakkasukko ei pysty kilpailemaan Kemin suurien
suomipoptapahtumien kuten Satama Open Airin kanssa, mutta meillä pyritään
enemmän taiteelliseen tyytyväisyyteen, ei taloudelliseen voittoon. Nyt vähän
puhalletaan ja aletaan sitten miettiä uutta."

PASI TUOMINEN

Kuvagalleria

.

Jaa juttu profiilissasi: |

UUSIMMAT

BLUESIA CDON.COM-VERKKOKAUPASTA