Blues-Finland.com - Havannan kuu, Hämeenlinnnan Teatteri

TEATTERIARVIO

24.9.2014

Antti Paranko © Hämeenlinnan Teatteri/Tommi Kantanen

Chuck Berrystä teatterin stimulantti!
Hämeenlinnan Teatterin "Havannan kuu" ammentaa muun muassa Berrystä ja
Carlos Santanasta. Musiikkikomedian käsikirjoitti Tapani Bagge ja ohjasi Kirsi-
Kaisa Sinisalo.

Hämeenlinnan Teatteri iskee jälleen. Tuskin ehdittiin toipua Costello Hautamäen
rock-musikaalista "Kersantti Karoliina", niin kohta mätetään jo uutta; syyskausi
käynnistyi vinhalla rytmimusiikin ilottelulla "Havannan kuu". Aivan oikein,
musiikkinäytelmän nimi, teemalaulu ja jossain määrin juonikin ovat suomennos
Chuck Berry -klassikosta "Havana Moon".

Bravo! "Havannan kuu" on musiikkikomedia, veijaritarina modernisti. Kirjailija
Tapani Bagen tilaustyönä kirjoittama musiikkinäytelmä on kertomus kahdesta,
työntekoa vierastavasta hämäläisveljestä (rooleissa Mikko Töyssy ja Lasse
Sandberg), jotka saavat vuosisadan idean: kidnapataan miljonäärin tytär ja
lähdetään lunnasrahoilla Havannaan.

Tyyliltään Havannan kuu on englantilaisen farssin muunnelmaa – siis posketonta
kohellusta, nokkavaa sanataiturointia ja kertomus siitä, miten kaikki voi mennä
pieleen. Näytelmän musiikki ei mene pieleen.

Kitaristi, säveltäjä ja kokenut orkesterinjohtaja Antti Paranko on
päällenauhoitusten avulla luonut erinomaiset musiikkitaustat lauluille. Hän on
lavalla yksinään kitaroineen, osittain cameo-roolissa osana näytelmää, ja
”näkymättömän bändin” ainoa esiintyjä. Äänisuunnittelu (Harri Kuittinen) ja
miksaus tekevät yhden miehen bändistä nautinnollisen kuunteluelämyksen.

Notkeaa poljentoa teatteri kaipaa

Teemasävelmä "Havana Moon" esitetään suomeksi Carlos Santanan versiota
mukaellen. Versiossa Chuck Berryn ronski rock & roll 50-luvulta niveltyy oivallisesti
lattariformeihin. Tijuanan kasvattina Carlos kasvoi molempien vaikutuspiirissä.
Karibian seudun sulavaliikkeinen poljento saa ihmiset aina liikkeelle – harmi vain,
ettei teatterissa voi tanssia.
.

Berryn ja Santanan lisäksi musiikkinäytelmä sisältää koko joukon rytmimusiikin
menestyssävelmiä vetävinä sovituksina. Blueshenkinen ”Maanantai” (Kolmas
nainen) on riipaiseva. ”Kohtalon tähti” (Elviksen hovisäveltäjien Sherman
Edwardsin ja Sid Waynen tuotantoa) ja Dolly Partonin ”Nine to Five” toimivat
suomeksikin. Tosin Dollyn inhorealistinen tilitys duunarin arjesta tuskin voisi enää
originaalitekstuuriltaan kauempana hämäläisten luuseriveljesten vapaa-
aikamyönteisestä asenteesta:

Tumble outta bed and I stumble to the kitchen
Pour myself a cup of ambition
And yawnin', stretchin', try to come to life
Jump in the shower and the blood starts pumpin'
Out on the streets, the traffic starts jumpin'
With folks like me on the job from 9 to 5
Workin' 9 to 5, what a way to make a livin'
Barely gettin' by, it's all takin' and no givin'

Hyvin se silti menee Hämeessäkin – ottamista, ei antamista, on kidnappaajan
elämä myös. Iskumusiikki pitää ajoin hieman puuroutuvan farssin elossa ja
vauhdissa. Costellon ja Anna-Leena Härkösen poskettomassa "Kersantti
Karoliinassa" pidettiin nuorten ja norjien tanssijoiden avustamana vauhtia yllä –
ehkä joku tällainen piristysruiske olisi sopinut "Havannaankin".

Lasse Sandberg ei nyt yllä aivan sellaiseen täräytykseen kuin aikoinaan
irlantilaisen Frank McCourtin huikeassa musiikkinäytelmässä ”Seitsemännen
portaan enkeli”, joka on levytettykin. Tai Leonard Cohen -kabareen pääosassa –
toisaalta rock-balladien legenda on roolihahmona tietenkin jotakin muuta kuin
hämäläinen wannabe-gangsteri.

"Havannassa" Mikko Töyssy ja Ushma Karnani vetävät nuorten rakastavaisten
roolia pilke silmäkulmassa, ja Töyssy on tavattomassa vedossa lauluosuuksissa.
Ushma Karnanin (ex-Gimmel) soolonumerossa voimankäyttö jäi vajaaksi, mutta
otteet parantuivat myöhemmin ja duetto-osuus meni hienosti.

Satu Silvo ja "Immu" Saarelainen. Kuva Hämeenlinnan Teatteri/Tommi Kantanen

Veteraaninäyttelijät Ilmari Saarelainen (tunnettu koomisista rooleistaan muun
muassa tv-sarjassa "Sisko ja sen veli") ja Satu Silvo ovat tietysti näyttelijöinä
rautaisen kokeneita, mutta rytmimusiikilliset laulusolistin tehtävät ovat hieman
hankalia kummallekin. Ryhmän avulla homma hoituu.

Maestro Paranko on laittanut mukaan myös omia, tarttuvia biisejään. "Theme for
Allu & Leila" tuntui parhaiten tavoittavan näytelmän hengen. Kitarasoundit ovat
komeat ja soolot hyvin fokusoituja.

Cuba, si!

Rytmimusiikki on tosiaan tuonut virkistettä perinteiseen teatteriohjelmistoon,
mutta nämä musiikkinumerot toimivat teatterissa toiseenkin suuntaan. Syntyy
uutta, ja uudentyyppistä musiikkiteatteria.

Ehkä pieni, mutta sitäkin tärkeämpi detalji on, että kaikkien blueslaulajien ja
rytmimuusikoiden tulisi kuunnella Berryn "Havana Moonia" tarkasti, äänne- ja
rytmiopillisesti. Ehkä mielellään juuri Santanan näkemystä, jossa kuubalainen
murre kuuluu tuotoksessa luontevasti.

Laulun grammaattiset sutkaukset (kuten englannin nominatiivi- ja
partitiivimuodon tahallinen sekoitus, jatkuva preesens ja yksikön kolmannen
persoonan taivutuksen huomiotta jättäminen) ovat herkullisia. Berryn kulta-
aikoina ne olivat jotakin uutta.

Nythän ne ovat muun muassa Ali G:n, hip hopin ja rapin ansiosta jo melko
tunnettuja idiomeja, ja yleisö osaa meilläkin vaatia niitä. Kouluenglannilla ei
nykyajan blueslaulaja pitkälle pötki. Oikeastaan se pitäisi unohtaa, mutta tämä
näytelmäteksti ei tietenkään pyri olemaan maailmankuulun laulun samasanainen
suomennos.

Havannan kuun tarinallinen pointti on laina-ainesta. Bagge arvelee
saatesanoissaan meidän jokaisen kaihoavan omaa Havannaamme. "Havana
Moonin" mies uneksii New Yorkista ja charmantista, foxy ladysta siellä:

But still alone me drinkin' the rum
Begin to think the boat no come
American girl she tell a lie
She say, "Till then"
She mean, "Goodbye”.
Havana Moon…

Molemmat ovat siis potentiaalisesti mahdottomia kuubalaiselle tyhjätaskulle,
mutta jostakin voi aina haaveilla. Santanan versiossa kertosäe ”buenas noches
por yo” osoitti tenhonsa fiiliksen luomisessa – koruton hokema puree, ja niin
puree tässä näytelmässäkin.

Kuubalainen musiikki on myös hyvin nautinnollista. Kitaranero Ry Cooder teki
loistotyön Buena Vista Social Club -sessiollaan. Rytmimuusikkojen pitäisi
kuunnella niitä lauluja yhä uudestaan, jotta rytminen syke ja pienet
yksityiskohdat tarttuisivat.

Nähtävästi Hämeenlinnan Teatterin kapellimestari on näin tehnyt, vaikka musiikin
spektri esityksessä on laaja – mukana on maestron omiakin sävellyksiä. Antti
Parangon persoonallinen "Around Blues" oli viimetalvisen Local Voices -session
kohokohtia; hän on taitava blueskitaristi ja -säveltäjä.

ANTTI SUVANTO

Tapani Bagge - Kirsi-Kaisa Sinisalo: Havannan kuu. Hämeenlinnnan Teatteri,
kantaesitys 4.9.2014 päänäyttämöllä. Syyskaudella esitykset 5.12. asti.

Rooleissa Lasse Sandberg, Mikko Töyssy, Satu Silvo, Ilmari Saarelainen, Reidar
Palmgren, Ushma Karnani, Katariina Kuisma-Syrjä, Sinikka Salminen

Linkki: Hämeenlinnan Teatteri

.

Jaa juttu profiilissasi: |

UUSIMMAT

BLUESIA CDON.COM-VERKKOKAUPASTA