PUISTOBLUES 2013, JÄRVENPÄÄ - GEORGE THOROGOOD
|
|
30.6.2013 Pääkonsertti Katu & klubit Galleria
|
Bad to the bone!
|
Thorogood rokkasi auringon esiin George Thorogood and the Destroyers soitti Järvenpään Puistobluesin pääkonsertin ykkösesiintyjänä. Vuosikymmeniä yhteen soittanut bändi osoitti rokin olevan rajattoman riemun aina vaan.
Tuskin kukaan edes odotti Järvenpäähän mennessään, että George Thorogood olisi uudistunut tai muuttanut radikaalisti tyyliään. Hän on jo 40 vuoden ajan jatkanut Bo Diddleyn, Chuck Berryn ja Elmore Jamesin kaltaisten mestareiden viitoittamalla tiellä. Järvenpään Puistobluesissa saimme todeta, että meininki on mustaa t-paitaa myöten ennallaan.
Edellisen kerran vuonna 1995 Puistobluesissa esiintyneen George Thorogood and The Destroyersin parituntinen rokkipläjäys päätti Euroopan suurimman bluesfestivaalin pääkonsertin komeasti.
Puistobluesin lauantain ainoa peruutus oli se, että moneltakin eri taholta povattu sade ei Vanhankylänniemeen saapunut. Pari kertaa se vain käväisi muistuttamassa olemassaolostaan pikkuisen ripeksimällä. Muilta osin pääkonsertti sujui mukavan lämpimässä, vaikkakin pilvisessä säässä. Thorogoodin keikan alkupuolella meno äityi viimein niin kovaksi, että pilvet repesivät ja aurinkokin tuli esiin.
George Thorogoodin ja The Destroyersin yhteissoitto rokkaa takuuvarmasti ja saumattomasti. Se ei ole ihme, sillä bändillä on melko lailla runsaasti yhteisiä maileja takanaan. Basisti Billy Blough on soittanut Thorogoodin kanssa vuodesta 1977. Rumpali Jeff Simonin Tuhoaja-ura alkoi neljä vuotta sitäkin aikaisemmin. Järvenpäässä runsaasti soolotilaa saanut kakkoskitaristi Jim Suhler on ollut mukana viime vuosituhannen loppumetreiltä. Bändin tuorein jäsen, saksofonisti Buddy Leach, on puolestaan kuulunut ryhmään nyt kymmenisen vuotta. .
|
|
Näillä mennään: Leach, Blough, Thorogood, Simon, Suhler.
|
Vauhdikkaasti ”Rock Partylla” startannut keikka sisälsi odotetusti Thorogoodin kovimmat kestosuosikit. Tokkopa lätkähitiksi muodostunut ”Bad To The Bone” tai John Lee Hookerilta lainattu ”One Bourbon, One Scotch, One Beer” jäävät yhtenäkään iltana Georgelta soittamatta. Muita tuttuakin tutumpia iskusävelmiä Järvenpäässä olivat heti toisena meininkiä nostattanut ”Who Do You Love”, elämänkatsomuksellinen ”Haircut”, sekä kahdeksanminuuttiseksi jytäpalaksi venähtänyt ”Madison Blues”.
Hittiputken seassa kuultiin toki muutama hieman harvinaisempi valinta. Esimerkiksi bändin tuoreimmalta levyltä (parin vuoden takainen "2120 South Michigan Avenue") settiin olivat päätyneet ”Seventh Son” ja ”Help Me”. Näistä etenkin ensin mainittu kulki kuin hirvi rullaluistimilla. Myös Suhlerin soololla startannut ja Thorogoodin yllättäen tyystin ilman kitaraa tulkitsema ”Tail Dragger” lukeutui tuntemattomampiin valintoihin. Se olikin varsin oivallinen sellainen.
Aiemmin näkemilläni keikoilla ja taltioinneilla Thorogood on vaikuttanut melko totiselta esiintyjältä. Tällä kertaa mukana oli aimo annos silkkaa show'takin. Illan mittaan nähtiin jopa suoranaista hassuttelua. Siitä huolimatta musisointi ei ollut huumorihommaa. Se oli mitä kipakointa rokkia.
|
|
Järjestäjien mukaan Puistobluesin pääkonsertissa oli 10 000 kuulijaa.
|
Välillä olen kuullut Thorogoodia haukuttavan liiankin yksitoikkoiseksi soittajaksi. Itseäni hänen pelkistetyn ilmaisunsa simppeli ilme ei ole koskaan haitannut. Persoonallinen, bluesmestareiden sormipikkaukseen perustuva soittotyyli ja kikkailua kaihtava slidetyöskentely toimivat vallan tehokkaasti. Nykyisellään Thorogood saa hyvää vastavoimaa ja lisäväriä Suhlerin soitosta. Järvenpäässä kaksikko täydensi hienosti toisiaan, eikä Suhler ollut ”vain” sivussa pysyttelevä kakkoskitaristi.
Kokonaisuutena Thorogood tarjosi bändeineen kerrassaan mainion show'n. Ainut miinuspiste tulee kuvauslupasekoilusta, eikä sekään mene bändin piikkiin. Ennen Thorogoodin keikkaa nimittäin spiikattiin, että kuvaaminen on kielletty kahden ensimmäisen piisin aikana, mutta sen jälkeen saa räpsiä vaikka kuinka paljon ja miten hyviä kuvia tahansa. Minulle taas oli aamupäivällä pressipisteessä painotettu, että kuvaaminen on vain kahden ensimmäisen laulun aikana sallittu. Niinpä minäpoika räpsin minkä ehdin heti keikan alusta alkaen. Sen sijaan hyvin monet muut, kuuliaisesti annettuja ohjeita noudattaneet kameranikkarit saivat kolmannen piisin aikana kuvaushommiin ryhtyessään innokkaat järjestyshenkilöt kimppuunsa.
Thorogoodin Tuhoajia seuratessa näytti välillä siltä, että bändi ei vauhtiin päästyään malta lopettaa lainkaan. Huikeata, että neljän vuosikymmenen jälkeenkin tekemisen intoa vielä piisaa tuossa määrin. Toisaalta rokkihan on rajaton riemu ja rajaton jee, kuten Juice Leskinen aikoinaan runoili. Encorena kuultu ”Johnny B Goodekin” venähti melkein kymmenminuuttiseksi rypistykseksi. Sen jälkeen yleisö oli paikoittain kovinkin väsähtäneen oloista. Putosipa itse Thorogoodikin lavalle makoilemaan, aivan kuin James Brown aikoinaan. Se oli taas show'ta se.
Illan päätteeksi George Thorogood lupasi, että mikäli he joskus palaavat Järvenpäähän, he soittavat vielä hemmetisti paremman keikan. Pentele, sehän se vasta olisikin jotakin!
MARKO AHO
Puistoblues 2013: Pääkonsertti Katu & klubit Galleria
George Thorogood and The Destroyers Järvenpään Puistobluesin pääkonsertissa 29.6.2013. Settilista:
Rock Party Who Do You Love Help Me Night Time I Drink Alone One Bourbon One Scotch One Beer Cocaine Blues Seventh Son Haircut Bad To The Bone Move It On Over Taildragger You Talk Too Much Madison Blues Johnny B Goode
|
|
|
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English .
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © Blues-Finland.com 2006-2013 .
|
|